Betoniteollisuus voisi helposti pienentää hiilijalanjälkeään vaihtamalla runkojärjestelmä vähemmän sementtiä vaativaksi. Laatu ja tehokkuus voisivat parantua tämän muutoksen myötä.
Kyse on pilari-laattarungosta, joka on yleinen liike- ja toimistorakennuksissa, mutta ei asuinkerrostaloissa. Niihinkin se oli vahva ehdokas 1960-luvun lopulla, kun Asuntohallitus, betoniteollisuus ja rakennusliikkeet yhdessä kehittivät betoniteollisuuden standardisoitua elementtijärjestelmää eli BESiä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Pilari-laattarunko voisi vähentää betonirakennuksen ilmastopäästöjä – Kalasataman tornissa se myös nopeutti selvästi rakentamista”
Jutussa todetaan, että ”Betoniteollisuus voisi helposti pienentää hiilijalanjälkeään vaihtamalla runkojärjestelmä vähemmän sementtiä vaativaksi.”
Betoniteollisuus ei valitse runkojärjestelmää, vaan se toimittaa tuotteita kaikkiin käytössä oleviin järjestelmiin.
SRV:n käyttämä järjestelmä perustuu paikallavalettuihin välipohjiin, jonka kanssa pilarilaattasysteemi toimii hienosti. Järjestelmä on hyvin joustava sekä plaaniarkkitehtuurin, viemäröinnin että julkisivujen suhteen.
Elementteihin perustuva pilarilaattasysteemi oli jo lähtökohtaisestikin teoreettinen malli, joka ei tainnut tulla koskaan laajempaan käyttöön. Enkä usko, että sementin tai betonin menekki vaikutti asiaan suuntaan tai toiseen. Vähemmällä betonimenekillä tilaaja olisi luultavasti saanut halvemman rungon.
Lyhyt jänneväli jäykistää suunnittelua huomattavasti. Pilarit eivät myöskään mahdu väliseinien sisään, joten jännevälien ollessa lyhyitä seiniin tulee sinne tänne pykäliä, jotka eivät näytä ainakaan arkkitehdin silmään mukavalta, ja joiden viimeistelyn arvelen olevan aika työlästä.