Vihreä vallankumous alkoi rakentamisessa – kohta se on arkipäivää työmailla

Arkta ratsastaa vihreällä aallolla eli hiilipihillä energiaa säästävällä rakentamisella. Myös YIT on lähtenyt puukerrostalojen rakentajaksi ja Skanska harkitsee sitä vakavasti. Kreate on edelläkävijä kiertotaloudessa. Rakentaminen vihertyy jo ennen kuin uusi lainsäädäntö tekee siitä pakollista. Itävaltalainen CLT on yksi voittajista, kotimainen betoni puolestaan on ahtaalla.

Onko betonielementin paikka tulevaisuudesssa kaatopaikalla? Rakennusliikkeet näkevät, että betonilla on mahdollisuutensa, kun sen valmistuksen ilmastopäästöjä pystytään pienentämään. Puurakentamisen vauhti on kuitenkin nyt ympäristösyistä kova ja se on tosissaan haastamassa betonin kerrostaloissa.

Monet tilaajat ovat halunneet oppia kohteidensa hiilijalanjäljestä ja kiertotaloudesta ennen kuin niistä tulee säädösohjattua. Esimerkkinä voi mainita HUS:in, Senaatin, HOK-Elannon, TOASin, Tampereen Tilapalvelut,  Ylvan, Spondan, Soulmade Hotelsin, Y-Säätiön ja Nrepin samoin kuin isot kaupungit ja vakuutusyhtiöt.

Raklin ja A-Insinöörien vähähiilisen rakentamisen klinikassa oli mukana 25 rakennuttajaa. Ne ovat jo siirtymässä yksittäisistä pilottihankkeista järjestelmälliseen menettelyyn hiilijalanjäljen ohjaamiseksi hankkeesta toiseen.

Rakennuttajille tehdyn kyselyn mukaan tärkein ulkoinen syy siirtymiselle vähähiiliseen rakennuttamiseen oli varautuminen rakentamisen kiristyvään sääntelyyn tulevan kaavoitus- ja rakentamislain myötä. Sen kanssa yhtä tärkeäksi nähtiin rahoittajien vaatimukset vastuullisesta sijoittamisesta. Sen merkitys korostuu EU:n taksonomia-asetuksen myötä. Vaikka kyseessä on kestävän rahoituksen kriteerit,  vaikuttaa se voimakkaasti myös rakennus- ja kiinteistöalan säätelyyn jo lähivuosina.

Materiaaleja ja runkoratkaisuja  vaihdetaan jo suunnitteluvaiheessa vähäpäästöisemmiksi.  Puu on tässä osoittautunut selväksi voittajaksi, mutta ei suinkaan ainoaksi vaihtoehdoksi, ja myös puurakenteiden sisällä on eroja hiilijalanjäljessä.

Fiksulla suunnittelulla voidaan vähentää myös tilojen määriä ja siten myös henkilömäärään suhteutettuja hiilidioksidipäästöjä. Tähän kannustaa nyt myös etätyön yleistymisen tuoma toimitilarakentamisen murros. Senaatissa arvioidaan, että jopa puolet sen toimitiloista katoaa ja korvautuu tiiviillä, monen käyttäjän yhteistiloilla. Neliöiden vähenemistä kuvataan ilmastoteoksi.

Lue lisää: 

Senaatti tyhjentää elvytysrahojen vauhdittamana puolet valtion toimitiloista etätyön kasvun vuoksi – ”Neliöiden vähentäminen on iso ilmastoteko”

Muutos näkyy myös suurissa rakennusliikkeissä. Ympäristöasiat on nostettu uusissa strategioissa paitsi osaksi yhteiskuntavastuuta myös tärkeäksi kasvualueeksi, jossa halutaan olla mukana.

Kun uusi kaavoitus- ja rakentamislaki tulee ensi vuonna hyväksytyksi ja EU alkaa ohjata kiinteistö- ja rakennusalaa kestävämmäksi eli vihreämmäksi rahoitusta ohjaavalla taksonomia-asetuksellansa, ei kyse ole enää vapaaehtoisuudesta vaan pakosta sopeutua markkinoiden uusiin pelisääntöihin. Vihreä rakentaminen ei silloin ole enää erikoisuus vaan valtavirtaa. Siksi sitä on hyvä harjoitella jo etukäteen. Nopeimmat voivat saada myös kilpailuetua.

Lue lisää: 

Kaavoitus- ja rakentamislaki ohjaamaan rakentamista – Rakennuslehti kertoo mitkä asiat muuttuvat

Vihreä rakentaminen tarkoittaa rakennushankkeita, jotka rakennetaan vähähiilisistä, kestävistä materiaaleista. Työmaalla käytetään vähäpäästöisiä tai vihreällä sähköllä käyviä koneita. Tärkeää on myös hukan minimointi ja materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö. Tuloksena on energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja muuntojoustavia tiloja, joita lämmitetään uusiutuvalla tai vähäpäästöisellä energialla.

Aluetasolla suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan myös luonto ja kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen mahdollisuudet sekä palveluiden saavutettavuus 15 minuutin etäisyydeltä.

Kaiken takana on luonnollisesti huoli ilmaston lämpenemisestä. Jopa kaupunkien tiivistämistä ja rakennusten purkamista uusien energiatehokkaampien talojen tieltä, jonne mahtuu enemmän asukkaita ja käyttäjiä, perustellaan nyt henkilöä kohden lasketun hiilijalanjäljen pienenemisellä.

Avaria metsälähiöitä tiivistetään nyt purkamalla – jopa 1990-luvun taloja halutaan purkaa korkeampien ja massiivisempien tieltä

Arkta ratsastaa vihreällä aallolla

Pirkanmaalainen rakentaja Esa Kiiveri haistoi muutosten tuulet jo vuonna 2017, kun hän osti puukerrostalorakentamisen ja matalaenergiarakentamisen pioneerin Rakennusliike Reposen. Yhteensä yhtiöt ovat rakentaneet jo 450 asuntoa puukerrostaloihin.

”Seuraavana kahtena vuotena tulemme lähes tuplaamaan jo toteutettujen puurakennusten määrän”, Arkta oy:n toimitusjohtaja Maarit Sääksi sanoo.

Ensimmäinen omaperusteinen puurakenteinen RS-kohde kuluttajille on rakenteilla Helsingissä Kuninkaantammessa.

Betonirakentamistakaan ei ole unohdettu. Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -kohdekin, jossa omenapuut kukkivat katolla ja köynnökset valuvat pitkin seiniä, on Arktan tekemä. Helsingin Vuosaareen on tulossa kohteita, joissa on vielä laajemmat kattopuutarhat.

Tampereelle on tulossa Ilokkaanpuistoon EU:n Stardust Horizonin tutkimushanke, jossa asuntoyhtiöt omistavat noin 20 kilometrin päähän sijoitettavan aurinkovoimalan, joka on mitoitettu kattamaan asumisen laskennallisen energiatarpeen. Taloihin tulee myös maalämpö.

Sääksi kertoo, että pitkällä tähtäimellä merkityksellistä on uusien vähäpäästöisten ratkaisujen etsintä ja kokonaisoptimointi. Päätöksenteon pohjaksi Arktassa haetaan testattua tietoa. Esimerkkinä hän mainitsee Helsingin Kuninkaantammessa tehdyn hiilijalanjälkivertailun betoni- ja puurakenteisten kohteiden välillä ja Tampereen Vuoreksen tutkimuksen puukerrostalon kiertotalouden kehittämisestä.

Vihreän rakentamisen edellytykset tulee Sääksen mukaan huomioida jo tontin hankinnassa ja kaavakehitysvaiheessa: muun muassa kuinka tiivistä rakennetaan, miten julkinen liikenne ja arjen palvelut ovat saavutettavissa. Hankesuunnittelussa oleellisimmat valinnat liittyvät energiatehokkuuteen ja energiaratkaisuihin, mutta uuden lain myötä alkavat korostua myös materiaalivalinnat.

Arktassa on käynnissä vastuullisuusstrategiatyön päivitys, missä on suuri painoarvo ympäristöasioilla.

”Työmailla tämä näkyy siinä että pienennämme materiaalihukkaa, käytämme vihreää sähköä ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä materiaaleja ja suosimme kotimaisia tuotteita, joiden kuljetusmatkat ovat lyhyet ja hiilijalanjälki tiedetään ulkomaalaisia varmemmin.”

Aina tästä ei ole voitu pitää kiinni vaan joihinkin julkisiin kohteisiin on jouduttu ostamaan itävaltalaisia clt-puuelementtejä niiden merkittävästi edullisemman hinnan vuoksi.

Kansainvälisiä hankintoja paljon tekevät isot konsernit eivät ole innostuneita ajatuksesta, että kuljeutusetäisyyksille asetettaisiin rajoituksia, vaikka niitä on jo esimerkiksi joissakin ympäristösertifikaateissa. YIT:ssä nähdään, että kuljetusten merkitys kokonaisuudessa on pieni.

YIT aikoo puolittaa päästönsä

YIT:n tavoitteena on pyrkiä puolittamaan sekä oman toiminnan että omaperusteisten hankkeiden materiaalien CO2-päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2019. Tähän ohjataan vuosittaisilla kestävän kehityksen tavoitteilla. Päästövähennystavoite on osa johdon palkitsemisjärjestelmää.

YIT:ssä on ollut vuodesta 2019 käynnissä Green Growth -kehitysohjelma, jonka tavoite on tukea kasvua kestävän kehityksen keinoin, kertoo YIT:n vastuullisuusjohtaja Mia Ranta-aho.

Viime vuonna YIT vähensi jo oman toimintansa päästöjä 21 prosenttia johtuen erityisesti vihreän sähkön käyttämisen lisäämisestä Suomessa ja Norjassa.

”YIT keskittyy omissa ilmastotavoitteissaan puolittamaan omissa hankkeissaan tuotevaiheen päästöt, jotka käytönaikaisesta energiaratkaisusta riippuen ovat joko eniten tai toiseksi eniten päästöjä aiheuttava elinkaaren vaihe”, kertoo Green Growth -kehitysohjelman kehityspäällikkö Elina Virolainen.

Omaperusteisten hankkeiden hiilijalanjäljenlaskenta on nykyään pakollinen osa YIT:n hankekehitystä. Vuonna 2020 mallinnettiin jo noin 60 hankkeen päästöt.

”Olemme teettäneet useita lopputöitä, joissa vertailemme eri materiaalivaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia päästöihin. Parhaillaan selvitämme eri keinoja ja kohteita päästöjen vähentämiseksi”, asuntorakentamisen johtaja Marko Oinas kertoo.

Päästöjä tulee hänen mukaansa katsoa kokonaisuutena, huomioiden sekä rakentaminen että koko elinkaari.

Yhtenä tavoitteena on mahdollistaa hiilineutraali lämmitys, jäähdytys ja lämmin vesi kohteissa. Viime vuonna YIT aloitti usean maalämpökohteen rakentamisen.

Esivalmisteiden käyttö – on kyse sitten puusta tai muista materiaaleista – on YIT:llä vihreän rakentamisen ytimessä. Niiden avulla työmaavaihetta ja sen aiheuttamia haittoja voidaan lyhentää.

Muuntojoustavuuden avulla YIT pyrkii lisäämään rakennusten elinkaarta. Se tarkoittaa asumisessa yksittäisten asuntojen uudelleenjärjestelyn mahdollisuutta. Toimitilapuolella muuntojoustavuus ja konversiohankkeet voivat tarkoittaa myös rakennuksen myöhempää käyttötarkoituksen muuttamisen mahdollistamista.

Skanska pyrkii hiilineutraaliksi pitkällä tähtäimellä

Skanska on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteeseen sisältyy omien suorien päästöjen lisäksi hankkeiden toimitusketjussa syntyvät päästöt. Välitavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä omaperusteisissa asunto- ja toimitilakehitysprojekteissa.

Skanskan hiilitiekartassa on tunnistettu muun muassa uusiutuvaan energiaan, vähähiilisiin hankintoihin ja suunnittelun ohjaukseen sekä kiertotalouteen liittyviä toimia. Suomen Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sanoo , että omassa toiminnassa tärkeää on näyttää esimerkkiä.

Ympäristövaatimukset näkyvät myös kumppaneiden valinnassa.

”Toimittajien esivalinnassa kartoitetaan ympäristöselosteiden ja ympäristöjärjestelmien tilannetta, toimittajapalautteessa kerätään dataa toimittajien ympäristötoimista työmailla ja analyysia ympäristötoimista tehdään toimittaja-auditoinneissa.”

Skanskan omista vihreistä hankkeista Särkilahti nostaa esiin Ruotsin Hyllie Terrass -projektin, jossa tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Pohjoismaiden ensimmäinen toimistokiinteistö, jonka koko elinkaaren ilmastovaikutus on nolla. Tähän tähdätään energiaratkaisujen lisäksi fossiilivapaalla työmaalla sekä pienentämällä materiaaleihin sitoutuneen hiilen määrää esimerkiksi hyödyntämällä vähähiilisempää betonia.

Hyllie Terrass -projekti on osa Ruotsin Green Building Councilin NollCO2-sertifiointijärjestelmän pilotointia.

Suomalaisista kohteista Lahden eteläisen kehätien Valtari-projekti oli ensimmäinen Ceequal-ympäristöluokituksen vaatimusten mukaisesti toteutettava väylähanke Suomessa. Hankkeessa huomioitiin vähähiilisyys, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen.

Puu on vahva voittaja vertailuissa

”Vähähiilisyyteen pyrkiminen materiaalivalinnoissa ei ole helppo asia”, Ilmarisen Tomi Aimonen kertoi vuosi sitten Rakennuttamispäivässä. ”Kyse ei ole pelkästään valintaa puun ja betonin välillä, vaikka puu yleensä onkin varma valinta.”

Sen jälkeen tehdyt hiilijalanjälkilaskelmilla tehdyt vertailut kertovat puun ylivoimasta. Senaatti esimerkiksi vertaili Helsingissä yhdessä A-Insinöörien kanssa Suomalais-venäläisen koulun runkovaihtoehtoja. Valituksi tuli puu.  Runko rakennettiin CLT:stä ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta.

Lue lisää: 

Senaatti pilotoi koulun uudisrakennushankkeessa hiilijalanjäljen ohjaamista

Samaan päädyttiin Tampereella Toasin Hippos-korttelissa. Vertailussa olivat mukana betonielementti, massiivipuu, puinen rankarakenne ja CLT-elementti. CLT voitti tässäkin kohteessa. Vielä tosin ei ole selvää tilataanko CLT Itävallasta ja mikä merkitys on pitkän kuljetusmatkan hiilipäästöillä.

TOAS teetti A-Insinööreillä hiilijalanjälkilaskelmiin perustuvat vertailut Tampereen Kalevan Hippo-korttelin talojen runkoratkaisuista. CLT voitti muut puuvaihtoehdot sekä betonin.

Lidl siirtyi Swecon tekemien hiilijalanjälkilaskelmien pohjalta käyttämään puuta uusien myymälöidensä rakenteissa. Imatralla puolestaan uuden urheiluhallin runkorakenteen valinnasssa päädyttiin samoista syistä puuhun.

Rakennusteollisuus kävi puolustustaisteluun teettämällä äskettäin Gaia Consultingilla selvityksen puurakentamiseen väitettyjen ilmastohyötyjen todenperäisyydestä ottamalla huomioon hakkuiden aiheuttama hiilinielujen menetys eli niin sanottu  biogeeninen hiilivelka, jota ei nyt hiilijalanjäljen laskennassa oteta huomioon.

Rakennusteollisuuteen kuuluvat rakennusliikkeetkään eivät kuitenkaan tunnu uskovan, että tällaisilla selvityksillä olisi enää vaikutusta ministeriön laskentamalleihin. Puukerrostalorakentamisessa ovat täysillä mukana jo ainakin Arkta, Lehto, Peab, SRV ja NCC. Jopa betoniyhtiö Lujan tytäryhtiö Lujatalo on ilmoittanut aikovansa mukaan, koska poissakaan ei voi olla.

Puurakentaminen kiinnostaa nyt myös Skanskaa, joka ehti luopua siitä 1990-luvun kokeilujen jälkeen. Se on ollut mukana vain Ikean kanssa tehtävän BoKlok-konseptin kautta, joka vasta viime vuonna laajeni puukerrostaloihin,

”Tunnistamme myös erilaiset puuta ja muita rakennusmateriaaleja yhdistelevät hybridirakenteet varteenotettavina vaihtoehtoina lisätä puun osuutta rakentamisessa”, Särkilahti sanoo.

Puurakentaminen on ollut jo pitkään mukana YIT:n pientalorakentamisessa hämeelinnalaisen tytäryhtiön ansiosta. Nyt toiminta on laajentunut puukerrostaloihin.

Viime vuonna valmistuneen ensimmäisen puumoduulikerrostalon lisäksi YIT on aloittanut ensimmäisen perustajaurakoidun puukerrostalon rakentamisen Tampereen Niemenrantaan. Rantapuisto-kohteeseen tulee 23 asuntoa ja siinä hyödynnetään maalämpöä.

Teräsrakentamistakin aikoinaan edistänyt YIT on lähtenyt nyt mukaan puukerrostalojen rakentamiseen. Kuvassa on sen ensimmäinen hanke, Tohtori, Tampereella.

”Puumoduulirakentamisella parannetaan tuottavuutta vähentämällä hukkaa sekä lyhentämällä hankkeiden läpimenoaikoja”, Marko Oinas sanoo.

Tilaajat alkavat vaatia ympäristökriteerejä

Tilaajat ovat avainasemassa vihreässä rakentamisessa. Toistaiseksi ympäristökriteerit eivät Sääksen mukaan ole näkyneet julkisten hankkeiden valintakriteereissä mutta hän uskoo niiden olevan vahvasti yleistymässä.

”Oleellista on, että valintakriteerit ovat vertailtavuuden vuoksi yhdenmukaisia ja yksiselitteisiä.”

Skanska on jo ollut mukana tarjouskilpailuissa, joissa tilaaja on käyttänyt ympäristökriteerejä.

Esimerkkinä Särkilahti mainitsee Helsingin kaupungin Ruskeansuon Raitiovaunuvarikko-hankkeen. Tarjouskilpailun laatupisteytyksessä painotettiin ympäristöasioita ja Breeam-ympäristösertifioinnin lisäksi hanketta tarkasteltiin mm. ”Hiilineutraali Helsinki” -toimenpiteiden näkökulmasta, sekä energiajärjestelmän ja elinkaarinäkökulman osalta.

Hän pitää tällaista kilpailuttamistapaa tervetulleena.

”Toivomme, että tulevaisuudessa ympäristövastuullisuuden kriteerit ovat osa jokaista hankintaa, sillä asiakkaiden kriteerit ajavat rakennusalaa kehittämään osaamistaan ympäristöasioissa.”

YIT:n Helsingin Kruunusillat-hankkeessa urakoitsijan täytyi osoittaa tarjousvaiheessa, että se pystyy saavuttamaan vastuulliselle ja kestävälle toteutukselle asetetut tavoitteet.

Hiilijalanjälkilaskelmat ohjaavat rakennusliikkeissä jo materiaalien valintoja. Laskelmien perusteella tuote voidaan vaihtaa vähähiilisempään.

”Parhaiten markkinoilla pystytään perustelemaan tällä hetkellä muutoksia, jotka ovat myös kustannussäästöjä”, sanoo Särkilahti.

Hän nostaa tästä esimerkiksi Lahden Valtari-hankkeen, jossa paalulaattoja pystyttiin korvaamaan vaahtolasimurskeesta tehdyillä kevennysrakenteilla. Murske valmistetaan kierrätetystä lasista.

Jätelasista valmistettava vaahtolasi haastaa kevytsoran teiden eristeenä. Kuvassa vaahtolasia laitetaan Skanskan Lahden eteläisen kehätien urakassa. Kuva Seppo Kujanen.

Rakennusmateriaaleista betoni- ja terästuotteet ovat hiili-intensiivisimpiä ja niiden päästövaikutuksille haetaan nyt ratkaisuja.

”Puu on yksi keino vähähiilisen rakentamisen työkalupakissa ja sitä käytämme jo nykyisellään paljon muun muassa pientalokohteissamme, mutta betonin korvaaminen puulla kaikenlaisissa hankkeissa vaatii vielä muun muassa rakennesuunnittelun kehitystä sekä puurakenteiden standardointia”, Oinas sanoo.

Betoniteollisuus ei ole jäänyt toimettomaksi vaan on kehittänyt eri hiilimäärillä olevia tuotteita. Nämä vähäpäästöiset vaihtoehdot voivat mahdollistaa betonin käytön myös tulevaisuudessa päästövähennyksistä tinkimättä.

On olennaista pitää laadulliset tekijät, kuten pitkäikäisyys ja huoltovapaus, mukana hiilijalanjälkikeskusteluissa”, Särkilahti sanoo.

Julkisivumateriaaleissa esimerkiksi julkisivulaudoitus vaatii huoltoa ja mahdollisia vaihtoja. Siksi vähähiilisin tuote ei ole Särkilahden mukaan aina elinkaaritaloudellisin ja kestävin. Toisaalta tiilen kohtalo riippuu siitä, kuinka hyvin sitä saadaan rakennuksen elinkaaren lopussa käsiteltyä uusiokäyttöön.

Ilmarisen tekemissä vertailuissa todettiin, että tiili olisi kestävyysnäkökulmasta hyvä valinta julkisivuun, mutta sen valmistukseen kuluva iso määrä kallistaisi valinnan keveisiin levyrakenteisiin ja rappaukseen. Myös eristepuolella törmätään isoon energiankulutukseen valmistuksessa ja esimerkiksi kevytsoraeriste saattaa Ilmarisen arvioiden mukaan siksi karsiutua pois.

YIT huomioi materiaalien käyttöiän hankkeiden päästövähennystavoitteessa siten, että tuotevaiheen lisäksi tavoitteeseen sisältyy käytönaikaiset materiaalien vaihdot. Siten estetään siirtyminen lyhytikäisiin materiaaleihin.

Rakennuslehti teki vuonna 1990 ekologisen rakentamisen juttusarjan päätteeksi rakentajan eko-ohjeet materiaalivalinnoista. Ne eivät ole juurikaan vanhentuneeet. Työmaiden jäteasiat olivat jo silloin hyvin ajankohtaisia. Ilmastonmuutoksen sijaan varoitettiin kasvihuoneilmiöstä, jonka varalle esitettiin tulvapatoa Helsingin edustalle.

Jopa talvirakentaminen voi olla uhattuna

Ympäristövaatimukset alkavat ulottua myös tuotantoon. Talvirakentaminen on pohjoismainen erikoisuus, joka kuluttaa paljon energiaa. Siksi työmaiden aikataulutusta pohditaan ainakin Skanskassa.

”Meillä hiilineutraaliustavoitteeseen linkittyvä sisäinen työryhmä käy tämän kevään aikana rakentamisen työvaiheita yksi kerrallaan läpi tunnistaen erilaisia päästövähennystoimia. Aikataulutuksen ja esivalmistusasteen noston kautta saavutettavat päästövähennykset ovat jo tähän mennessä nousseet esiin konkreettisina keinoina vaikuttaa ja näiden osalta mahdollisuuksia tullaan kartoittamaan pidemmälle vielä tämän vuoden aikana”, Särkilahti sanoo.

Talvella rakentamisessa on haasteensa ilmastosyistä. Kuva: Liisa Takala

Asiaa on pohdittu myös Arktassa. Osa työmaista on niin pitkäkestoisia, että talvirakentamisesta ei Sääksen mukaan voi luopua vaan tulisi etsiä ratkaisuja, miten rakennusvaiheen lämmittäminen voitaisiin toteuttaa ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla kuten maalämmöllä, jos kyseessä on maalämpökohde.

”Nykyään varsinkin julkisen puolen tarjouspyyntöasiakirjoissa usein kielletään lopullisten järjestelmien käyttö, jonka vuoksi rakennusvaiheen lämmitys on toteutettava sähköllä.”

”Rakennustöiden ajoittaminen vuodenaikojen mukaan ei ole realistista. Iso rakennusvolyymi vaatii sen, ettei tekijöitä ja laitteistoa seisoteta, vaan rakentamisen pitää pystyä pyörimään vuoden ympäri”, Oinas sanoo.

Esivalmistuksen käytön lisääminen näyttää hänestä kuitenkin todennäköiseltä.

Tosin Ilmarisen tekemässä vertailuissa ontelolaatan käyttö saattoi olla hiilinäkökulmasta jopa huonompi valinta kuin paikallavalu. Siinä ei tosin tarkasteltu erikseen talvea.

Päästöttömiä koneita vaaditaan jo työmaille

Päästöttömyys on pian vaatimus myös työkoneissa, laitteissa ja kuorma-autoissa. Käynnissä on jo useiden tilaajien, kuten kaupunkien ja Senaatin, green deal -pilottihankkeita, joissa testataan miten päästöttömyyttä voidaan ohjata tarjouskyselyissä. Niissä on vaatimuksia kaluston päästöluokille ja sähköllä toimivia priorisoidaan.

Lue lisää: 

Ympäristöhäpeä ohjaa jo rakentamista – Helsinki kilpailuttaa päästöttömän katutyömaan

”Tulemme pikkuhiljaa siirtymään kohti päästötöntä työmaata. Etenkin pääkaupunkiseudulla monien tilaajien vaatimuksesta koneiden tulee jo olla luokituksen täyttäviä”,  Maarit Sääksi sanoo.

Useilla Arktan työmailla on jo käytössä Stake- ja Euro- päästökriteerien mukaisia koneita ja laitteita ja käytetään vihreää sähköä.

YIT on ottanut Espoon Soukan aseman infratyömaalla käyttöön uusiutuvan polttoaineen, jonka valinnalla voidaan leikata työmaalla käytettyjen ajoneuvojen fossiilisia hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia.

Uusia koneita hankittaessa YIT:n painopisteessä ovat nykyistä energiatehokkaammat koneet. Näin pienennetään päästöjen lisäksi kokonaisenergian kulutusta. Esimerkiksi uusien taajuusmuuttajaohjattujen nostureiden sähkökulutus on lähes puolet vähemmän vanhemmalla tekniikalla varustettuihin verrattuna.

Polttomoottorikäyttöisissä koneissa käytetään mahdollisuuksien mukaan ei-fossiilista polttoainetta. Pienemmissä koneissa suositaan sähkö-, ja akkukäyttöisiä laitteita, koska YIT:n työmaasähkö on CO2-vapaata tuulisähköä.

Pohdinnassa ovat nyt akkupaketit ja energiapankit korvaamaan aggregaatteja ja pienpolttomoottorilaitteita.

Kiertotalouden isoin haaste on uudelleenkäyttö

Hallituksen kiertotalousohjelma oli juuri lausuntokierroksella. Sieltä on odotettavissa sekä keppiä että porkkanoita.

Kiertotalous on Maarit Sääksen ja muiden mukaan realistista jo nyt, vaikkakaan rakennustuotannossa nykyisen kierrätysmateriaalin hyödyntämisessä ei ole vielä hyviä ratkaisuja vielä.

”Tuotteiden standardointi ja tuotetietokanta auttavat asian kehittymisessä. Myös kustannusten ohjaamisen kautta voidaan edistää kierrätystä, kun kierrätys tarjoaa kustannussäästöjä.”

Lähes kaikki rakennusmateriaali on kierrätettävissä ja yhä isompi osa materiaaleista pitää hankkia sitä kautta.

Tulevaisuudessa kaikkien tuotteiden tulee Tuomas Särkilahden mukaan olla kierrätettäviä ja mahdollisuuksien mukaan uudelleenkäytettäviä.

”Meidän tulee oppia pitämään materiaalit kierrossa siten, että materiaalin arvo säilyy – tai mieluummin nousee.”

Kiertotalouden potentiaalin hyödyntäminen on Särkilahden mukaan vasta alussa.

”Ei riitä, että lajittelemme jätteet tunnollisesti, jos lajitelluille jakeille ei ole kunnollista materiaalin arvon säilyttävää jatkojalostusta. Tarvitaan entistä enemmän raaka-aineiden ostajia (mahdollisesti jo suoraan jätteen tuottajalta) ja toisaalta muutoksia lainsäädäntöön.”

Rakennusliikkeellä on syntypaikkalajittelun lisäksi mahdollisuus edistää kierrätystä suosimalla kierrätysmateriaalipohjaisia tuotteita sekä solmimalla uusia kiertotalouteen pohjautuvia kumppanuuksia.

”Kierrätysmateriaaleja käytettäessä paitsi säästetään päästöissä, myös säilytetään jo kerran sitoutunut energia ja käytetty resurssi”, Elina Virolainen sanoo.

Rakennusmateriaalien kierrätettävyydessä on hänen mukaansa eroja. Puu, betoni ja teräs ovat parhaiten kierrätettäviä. Teräksen ja kipsin on sanottu olevan teoriassa jopa ikuisesti kierrätettäviä. Muovieristeissä voidaan työmaan hukkapaloja käyttää edelleen uusiin tuotteisiin, ja lisäksi niitä voidaan elinkaaren lopussa käyttää energiaksi. Kipsin tavoin myös villaa päätyy paljon kaatopaikalle, mutta villan kierron sulkemiseksi on tällä hetkellä paljon kehitysprojekteja meneillään. Betonin kierrätys tarkoittaa tätä nykyä vielä hyvin pitkälti murskaamista neitseellisen kiviaineksen korvaajaksi, mutta lupaavia ideoita kokonaisten betonielementtien kierrätykseen on jo ilmassa.

Myös Skanskassa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia uudelleen käyttää betonielementtejä.

Betoni- ja metallijätteiden kierrätyksessä on saatu merkittävimpiä tuloksia tonnimäärissä mitaten. Puujätteiden osalta työmailla lajitellusta puusta päätyy kierrätykseen vain pieni osa. Merkittävä osa kierrätettävästä puujätteestä päätyy ulkomaille lastulevyteollisuuden raaka-aineeksi.

Työmailta kerättyjä ja uusioraaka-aineeksi jalostettuja muoveja voidaan hyödyntää tuotannon tarveaineina esimerkiksi betonivalujen suojaamisessa. Merkittävää kierrätyspotentiaalia löytyy myös eristeistä, joissa työmailta kerätyt jätteet palautuvat työmaille takaisin rakennusmateriaaleina.

Infrarakentamisessa kiertotalous on jo arkea

Infrarakentamisessa tärkein keino vihreän rakentamisen edistämiseksi on Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikströmin mukaan turhien massojen siirtojen välttäminen. Ylijäävä materiaali hyödynnetään joko samalla työmaalla muussa tarkoituksessa tai kohdassa tai toisella työmaalla.

”Kreate huomioi uusiomateriaalit ja kuljetusetäisyydet jo tarjouslaskennassa korvaamalla neitseellisiä materiaaleja kiertotalousmateriaaleilla ja teollisuuden sivutuotteilla aina, kun tilaaja antaa siihen mahdollisuuden”, hän sanoo.

Yhtiöllä on oma kiertotalousliiketoiminta, joka antaa mahdollisuuden toimittaa materiaalit ja jätteet hyödynnettäväksi.

Tietyömailla vaahtolasi on käytännössä korvaava tuote lecasoralle. Betonimurskeella puolestaan on ympäristöystävällisyyden lisäksi hyvät tekniset ominaisuudet.

Sillanrakennustyömailla Kreate on osin luopunut muottilaudoituksesta ja siirtynyt yhä enemmän kestomuottien käyttöön.

Vikström arvioi, että uusiomateriaalit tulevat edelleen lisääntymään asfaltin valmistuksessa ja asfaltti kierrätetään täysimääräisesti takaisin.

Kiviainesten käyttö on niin suurta infratyömailla, ettei se kokonaan voi jäädä pois, mutta sielläkin betonimurskeen käyttö lisääntyy ja teollisuuden sivutuotteiden (tuhkat, kuonat) käyttö tulee Vikströmin mukaan lisääntymään. Stabiloinnissa teollisuuden sivutuotteet tulevat korvaamaan sementtiä.

”Huonolaatuisten maiden ja vaikeampien sivutuotteiden jalostaminen esimerkiksi keinokiveksi tullee myös pidemmällä aikavälillä olemaan yksi nouseva materiaali.”

Tilaajatkin ovat Vikströmin mukaan huomanneet kierrätyksen tärkeyden.

”Esimerkkinä uudessa Veturitien urakassa Helsingissä uusiomateriaalit oli huomioitu omassa liitteessä. Siinä oli huomioitu betonimurskeen käyttömahdollisuuksien lisääminen ja mahdollisten riskien ja hyötyjen jakaminen”, hän kertoo.

Jo Kivikon eritasoliittymässä Vantaalla käytettiin merkittävä määrä betonimursketta. Klaukkalan ohikulkutiellä pienennettiin ”jätteen syntymistä” massataloutta hallitsemalla. Lisäksi siellä käytettiin uusiomateriaaleja, kuten vaahtolasia ja auton renkaita. Hirvihaaran ampumaradan yli miljoonan kuution valli rakennetaan kokonaan kierrätysmateriaaleilla. Pituutta sillä on lähes kilometri ja korkeutta jopa 35 metriä.

Kiertotaloutta kannattavat puheiden tasolla Vikströmin mukaan kaikki.

”Vielä puuttuu silti osin asiakkaan halu muuttaa käytäntöjä ja prosesseja ja olla edelläkävijä.”

Edes betonimurskeen hyödyntäminen ei ole itsestään selvää. Louheet ja puhtaat maat kiertävät työmaiden välillä hyvin mutta huonompilaatuiset maa-ainekset päätyvät maankaatopaikoille. Niiden hyödyntämistä voisi parantaa nostamalla kaatopaikka kustannuksia. Toinen vaihtoehto on lisätä stabilointia, jolloin tarve maiden toimittamisesta maankaatopaikoille vähenisi

”Kiertotalouden ei pidä olla oma osionsa vaan osa kaikkea toimintaa.”

Uutta sääntelyä tulossa EU:sta ja ympäristöministeriöstä

Juuri kun rakennusliikkeet ovat päässeet alustavasti perehtymään uuden kaavoitus- ja rakentamislain hiilijalanjälkilaskelmiin ja uuden jätelain kiertotalousvaatimuksiin, on seuraavien läksyjen aika. Niitä tulee sekä EU:sta että ympäristöministeriöstä.

EU on luomassa rahoitussektorille kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää joka määrittelee, millainen taloudellinen toiminta on kestävää. Tätä kutsutaan taksonomiaksi. EU hyväksyi sitä koskevan asetuksen viime kesäkuussa. Tavoitteena on ohjata pääomia kestäviin kohteisiin sekä mahdollistaa EU:n vihreän kehityksen elvytysohjelman toteutuminen.

Uusiutuvat energianlähteet saavat ison potin elpymisrahastosta

Kiinteistö- ja rakennusala on otettu mukaan tarkasteluun yhtenä seitsemästä toimialasta.

Luokitusjärjestelmään tulee kriteerit kuudelle keskeiselle ympäristötekijälle, joihin halutaan parannusta. Ensimmäiseksi ne laadittiin ilmastonmuutoksen torjunnalle ja siihen sopeutumiselle.

EU:ssä vihreyttä ja kestävyyttä katsotaan laajemmin kuin pelkästään ilmastonmuutoksen kannalta. Muita tärkeiksi katsottuja ympäristötekijöitä ovat vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Näille laaditaan parhaillaan kestävyyskriteerejä.

Jotta taloudellinen toiminta olisi kestävää, tulee sen edistää vähintään yhtä näistä ympäristönäkökulmista, eikä kyseinen toiminta saa haitata mitään muuta näistä.

Taksonomia palvelee sijoittajien ja rahoittajien lisäksi myös taksonomiasektoreilla toimivien yritysten, kuten rakennusliikkeiden ja kiinteistösijoittajien, omaa vastuullisuustyötä. Kriteerien keskeneräisyydestä ja viiveistä huolimatta yli 500 hengen yritysten pitäisi jo ensi vuonna osata raportoida mikä osa niiden liiketoiminnasta on taksonomiakriteereillä kestävää.

Taksonomia ohjaa jatkossa kestävän kehityksen rahoitusta ja se myös määrittelee mikä osa yrityksen toiminnasta on näillä kriteereillä kestäväksi katsottua.

YIT on ollut hyvin hereillä muutoksessa. Se ilmoitti 16.3.2021 vihreän rahoituksen viitekehityksestä (Green Finance Framework) tukemaan investointeja, jotka edistävät siirtymistä kohti vähähiilistä kiertotaloutta ja muita yhtiön kestävän kehityksen tavoitteita. YIT voi laskea liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjalainoja ja muita vihreitä rahoitusinstrumentteja ympäristöystävällisten hankkeiden rahoittamiseksi. Varojen kohdentamisesta ja rahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutuksista raportoidaan vuosittain.

Asiantuntija-arvioissa on kehuttu, että parhaimmillaan taksonomia antaa yhtenäisen pohjan kestävän kehityksen kriteereille ja lopettaa viherpesun. Pahimmillaan, mikäli kriteerien teko vielä viivästyy ja poliittinen kädenvääntö jatkuu, se voi kuitenkin  jopa hankaloittaa EU:n elvytysvarojen käyttöä ilmastotoimiin.

Kädenvääntöä käydään pohjoisen ja etelän maiden välillä jopa vesivoiman ja maakaasun asemasta kestävässä rahoituksessa.  Energian säästölle puolestaan on asetettu uudisrakentamisessa 20 prosentin säästötavoite kansallisesta tasosta. Se on Etelä-Euroopassa helppoa, mutta Pohjoismaiden nykyisellä lähes nollaenergiatasolla järjetön. Riskinä on, että omalla rahalla energiatehokkuutensa kuntoon saattaneet kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että muut tekevät saman yhteisillä rahoilla. Suomesta poiketen monessa maassa aiotaan ohjata elvytysrahoja ennen kaikkea energiakorjauksiin.

EU määritteli tiukoin ympäristökriteerein, mihin elvytysrahoja saa käyttää – taksonomia tulee julkisiin hankintoihinkin

Sääntelyä tulee lisää Suomestakin. Ympäristöministeriö pyysi Aalto-yliopistolta selvityksen, jonka tavoitteena on auttaa rakentamisen ja rakennusten käytön aikaisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän sääntelyn kehittämisessä. Se julkaistaan 24.3.2021.

Työryhmä ehdottaa keinoksi rakennusmateriaalien kansallista päästöoikeusjärjestelmää. Siinä rakennuttajan tulisi hankkia julkisesta huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Ryhmän mukaan päästöjen sääntely tulisi kohdentaa juuri materiaaleihin, koska rakennuksen käytönaikaisia päästöjä ohjataan jo tehokkaasti sähkö- ja lämpömarkkinoiden sääntelyllä.

Vaihtoehto päästövähennysten toteuttamiseen olisi valintojen suora ohjaus, joka määrittää miten ja missä päästövähennykset tehdään. Päästöoikeusjärjestelmän kaltainen markkinainstrumentti ohjaisi kuitenkin tekemään päästövähennykset siellä, missä sen voi tehdä pienimmillä kustannuksilla. Järjestelmä antaisi siis rakentajille mahdollisuuden päättää keinoista ja loisi samalla myös kannusteet parempien teknologioiden kehittämiseen.

Kun ministeriö julkaisi viime kesänä ehdotuksensa hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointimenetelmästä, herätti se kiivasta keskustelua, puhuttiin jopa puurakentamisen edistämisestä, mikä toki on yksi ministeriön tehtävistä jo 1990-luvun alusta saakka.

Ministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Raja-arvot säädettäisiin ensivaiheessa uusille rakennuksille.

Hiilijalan- ja -kädenjälki ohjaavat pian rakentamista ja ehkä EU:n elvytysrahojen jakoakin

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Vihreä vallankumous alkoi rakentamisessa – kohta se on arkipäivää työmailla”

  1. Tämä on taas tällainen valtava tietopaketti, mutta aihe on niin tärkeä ja ajankohtainen, että ajattelin koota asiat yhteen. Torstaina ilmestyvässä Rakennuslehdessä tästä vihreästä vallankumouksesta, joka oikeasti on tapahtumassa tässä ja nyt, on kuusi sivua. Silti esimerkiksi taksonomiasta, joka tulee EU:n puolelta ohjaamaan vihreän siirtymän rahoitusta, riittää kirjoitettavaa vielä moneen lehteen.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat