Vastuullisilla innovaatioilla jopa betoni saadaan vihertämään ja sorakuopat täyteen elämää

Huoli ilmastonmuutoksesta on kannustanut yrityksiä innovoimaan. Kiertotalous, vähähiilisyys ja biodiversiteetin suojelu ovat nousseet monen yrityksen arvolistalla korkealle. Hiilijalanjäljen lisäksi tarkastelussa on myös hiilikädenjälki eli hyvän tekeminen muille.

Kaksi kerrostaloa oli määrätty purettaviksi Helsingin Itä-Pasilassa. Suunnittelutoimisto teki ilmastoteon päättämällä säilyttää niiden betonirungot.

Suunnittelutoimisto Solwers päätti pelastaa purettavaksi tuomitun kerrostalokorttelin Helsingin Itä-Pasilassa. Rakennuksen julkisivu menee uusiksi, mutta 90 prosenttia betonirungosta on tarkoitus säilyttää.

”Kiertotalouden ajatukseen ei sovellu se, että puretaan pois betonia satoja tonneja”, toimitusjohtaja Leif Sebbas sanoi Helsingin Sanomissa.

Muutaman sadan metrin päässä säilytettävästä rakennuksesta on tehty juurin näin ja purettu valtava betonikortteli, ja samanlaisia suunnitelmia on muuallakin Itä-Pasilassa ja itse asiassa koko Suomessa Rovaniemeä myöten. Jopa 50 vuoden ikäisten talojen katsotaan usein olevan jo elinkaarensa lopussa ja uutta, tehokkaampaa ja monitoimisempaa pitää saada tilalle.

Tampereen yliopiston tutkija Satu Huuhka esitteli vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa 20.4. tutkimustaan, joka osoitti, että peruskorjaus on ympäristön kannalta uudisrakentamista kestävämpi vaihtoehto. Se on sitä myös siinä tapauksessa, että uudisrakennus, tutkimuksessa koulu, tehdään puusta.

Vaikka uusi koulu tehtäisiin puusta, ei uudisrakennus ole peruskorjausta ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Uutta voidaan ehkä perustella toiminnallisuuden paranemisella, mutta ei ympäristösyillä.

Edullisuusvertailuun vaikuttaa tarkasteltava aika, sillä riittävän pitkän ajan kuluessa energiataloudellinen, vähäpäästöisistä materiaaleista rakennettu talo tulee ympäristöystävällisemmäksi. Tärkeintä on Huuhkan mukaan kuitenkin saada päästövähennyksiä nyt eikä vasta 30 vuoden päästä. Tuota vertailuaikaa venyttää se, että energiantuotanto muuttuu koko ajan päästöttömämmäksi.

Hiilijalanjälki ja -kädenjälki punninnassa

Rakentajien ilmastoteoissa kyse on joko hiilijalanjäljen pienentämisestä tai hiilikädenjäljestä. Ensimmäinen tarkoittaa keinoja, joilla rakentamisen tai rakennustuotteiden valmistuksen ilmastopäästöjä vähennetään ja jälkimmäinen niitä ilmastohyötyjä, joita rakentaminen voi tuottaa. Tähän sisältyy myös kompensointi.

Hiilijalanjäljestä on tullut osa yritysten vastuullisuustyötä

Hiilikädenjälki on teollisuudessa vakiintunut termiksi, joka kertoo valmistetun tuotteen aikaansaamista positiivisista ilmastovaikutuksista suhteessa vastaavan toiminallisuuden tarjoavaan vaihtoehtoiseen tuotteeseen. Tällöin vertailtava vaihtoehtoinen tuote pääsääntöisesti edustaa päästöiltään tuoteryhmänsä keskimääräistä tasoa.

Rakentamisessa käsite on hieman laajempi ja samalla epämääräisempi. Puun osalta se voi olla tulkinnanvarainen, koska puu sitoo pitkäksi aikaa hiiltä, mutta toisaalta hakkuut pienentävät heti hiilinieluja. Keskustelua käytään myös siitä, että kun puu lopulta poltetaan energiaksi, onko tämä tulkittavissa hiilikädenjäljeksi suhteessa fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Hiilijalan- ja -kädenjälki ohjaavat pian rakentamista ja ehkä EU:n elvytysrahojen jakoakin

Sykkeessä työskentelevä  erikoistutkija Tarja Häkkinen on koonnut seuraavaan kuvioon sen mitä kaikkea hiilikädenjäljellä voidaan tarkoittaa.

 

Hiilikädenjälki voidaan luokitella neljään ryhmään. Näistä sinisellä merkityt ovat selkeimmin hyötyjä muille. Monikäyttöisyys ja muunneltavuus voi pienentää käyttäjän hiilijalanjälkeä. Kierrätettävyys ja betonin karbonatisoituminen puretun talon betonimurskeessa ovat taas niin kaukaisia asioita, että niitä hyötyjä on vaikea arvioida uudisrakentamisessa.  Tärkeimpiä ovat nopeasti saavutettavat hyödyt ilmastopäästöjen pienentämisessä. Lähde: Tarja Häkkinen, Syke.

Rakennus- ja kiinteistöalan ilmastokestävyyden nykytilasta katsauksen tehnyt Miisa Tähkänen pitää kompensointia hieman kyseenalaisena lakaista sivuun oman tuotannon ilmastopäästöt. Riskinä on se, että kun tiedetään päästövähennystoimenpiteiden maksimihinta, voivat yritykset laskelmoida, onko halvempaa hoitaa asia kompensaatiolla kuin parantamalla toimintaansa.

Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaamaan rakentamista – materiaaleilta vaaditaan vähähiilisyyttä ja kierrätettävyyttä ja koneilta päästöttömyyttä

Tässä esimerkkejä yritysten ilmastoteoista, joita Tähkänen pitää hyvinä malleina monistettavaksi:

Nykytaiteen museon Kiasman julkisivun ulkoverhoilussa käytetty sinkkipelti kierrätetään uusiokäyttöön Chalmersin yliopiston observatorioon Göteborgissa (600 m2) ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-pienasemaan Vantaan Koivukylässä (1500 m2).

Työmaainsinööri Samuli Siivo kävelee Kiasman katolla, joka on purettu viimeiseen vanhaan villakerrokseen asti. Kattomateriaali meni kierrätykseen.  (Kuva: Jussi Helttunen)

Ruduksen Betoroc-murske valmistetaan purkutyömailta kerätystä, murskatusta betonista ja tiilestä. Tuote on luonnonmursketta kevyempää. Rudus tavoittelee kaikkien maa-ainesten ottoalueiden maisemointia biodiversiteettiä tukevalla tavalla. Esimerkiksi viitasammakot ovat saaneet sorakuopalle uuden lammen ja sorakuopille on istutettu kasveja, joista harvinaiset perhosetkin pitävät.

Karujen paikkojen kukkasella, ketotuulenlennolla, elää erittäin uhanalaisen tuulenlentopussikoi-perhosen toukka. Rudus on tuonut uutta elämää käytöstä poistetuille sorakuopilleen.

Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen rakentamisesta aiheutuva hiilinielun pienentyminen kompensoidaan uusilla istutuksilla. Hankkeen suunnitteluvaiheessa pyritään kartoittamaan hiilinieluvaikutuksiltaan parhaat paikalliset kasvit. Hankkeen rakentaminen aloitetaan 2024.

Lujabetoni kompensoi ns. hiilineutraalin betoninsa päästöt sertifioiduilla päästövähennyksillä. Kompensointi nostaa valmisbetonin hintaa noin viisi prosenttia. Toistaiseksi hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen ei ole löytynyt nopeita läpimurtoratkaisuja, joten päästökompensointi on ollut nopein tapa tarjota hiilineutraalia valmisbetonia. Kompensointia käyttää myös Pielisen Betoni. Se kompensoi sitomalla vastaavan hiilidioksidimäärän yrityksen ja sen pääomistajien omistamiin metsiin Itä-Suomessa.

Sementtiteollisuus tuottaa noin 1,6 prosenttia koko Suomen hiilidioksipäästöistä.  Lujabetoni on  Oulun yliopiston kanssa mahdollisuuksia käyttää sementin korvaajana teollisuuden sivuvirroista tehtyjä geopolymeereja.

Betolar pyrkii korvaamaan sementtiä betonissa muiden teollisuuden alojen sivuvirroista. Raaka-aineiksi kelpaavat esimerkiksi paperiteollisuuden viherlipeäsakka, terästeollisuuden masuunikuona ja jätteenpoltosta syntyvä tuhka. Teknologia on tarkoitus lisensoida betonitehtaille ja -asemille.

Lisätietoa aiheesta betoni materiaalina kestävässä rakentamisessa löytyy Eveliina Elgin opinnäytetyöstä.

Helsingin kaupungin hankkeessa Kuninkaantammessa tehdyn koestabiloinnin perusteella pilaristabiloinnille asetetun laatutason ja lujuusvaatimuksen saavuttaminen uusiosideaineita käyttämällä on mahdollista. Testatuista vaihtoehdoista vähäpäästöisimmän pilaristabilointiin soveltuvan seoksen valmistuksen päästöt olivat 20 prosenttia tyypilliseen kalkkisementti-sideaineseokseen verrattuna.

Consolis Parma on kehittänyt ontelolaattatuotesarjan, jonka päästöt ovat reseptiikan muutoksilla yli 40 prosenttia pienemmät kuin tyypillisellä ontelolaatalla.

Finnfoamin FF-Floor alapohjaratkaisu yhdistää eristävyyden ja lujuuden yhdeksi tuotteeksi. Erikoislujaan eristelevyyn on valmistaessa muodostettu ristikkomaiset urat, joihin voidaan asentaa maanvaraisen betonilaatan vetoteräkset. Betonilaatan paksuutta voidaan pienentää jopa 30 prosenttia ja vetoteräksien määrää voidaan vähentää..

Lipa-Betoni suunnittelee Metsä Woodin kanssa hybridi-sandwich-elementtiä, jonka kantava sisäseinä korvattaisiin puurakenteella. Elementin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota asennustapaan siten, ettei urakoitsijan tarvitsisi muuttaa toimintaansa.  Hybridielementti on puolet kevyempi ja lämpöeristävyydeltään parempi kuin tavanomainen.

Sandwich-elementtiin puuta: Uusi hybridielementti yhdistää betonia ja puuta

Saint-Gobain teetti Bionovalla selvityksen Kahi-harkkoseinien päästöistä verrattuna teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaaviin väliseiniin. Selvityksen  perusteella ääniteknisesti vastaavissa rakenteissa harkkoseinän päästöt ovat vertailluista ratkaisuista alhaisimmat 44 dB, 48 dB ja 55 dB rakenteissa. Erityisesti verrattuna 55 dB betonielementtiväliseinään harkkoseinän päästöt olivat puolta pienemmät.

Lupaavia mahdollisuuksia tarjoaa myös  Gyprocin uusi tyyppihyväksytty 150 mm paksu Habito SlimWall. Sen käyttöä mietitään Kalasataman uusimmassa tornissa, jossa on runkona pilari-laatta ilman perinteisiä kantavia betoniväliseiniä.  Habito SlimWallilla voidaan korvata betonielementtiväliseiniä myös huoneistojen välisissä ei-kantavissa seinissä. Kapeamman väliseinärakenteen ansiosta uuteen torniin on mahdollista saada aiempia torneja enemmän asuinneliöitä. Habito Slim-wall rakenteen hiilijalanjälki on noin neljäsosa betoniseinän hiilijalanjäljestä.

VRP:n Jyväskylän Jyskään perustajaurakoimat neljä kerrostaloa ja kaksi rivitaloa toteutettiin puu- ja betonirakentamista yhdistelemällä. Kerrostalokohteiden ripustetut parvekkeet ja rivitalokohteiden julkisivut toteutettiin puuelementeistä. Puuelementtien keveyden ansiosta myös kantavien betonirakenteiden massaa voitiin optimoida.

Newil & Baun Torni-hankkeessa Helsingin Lehtisaaressa on minimoitu rakentamisen ja elinkaaren päästöt yhteistyössä Granlundin kanssa. Suunnitteluvaiheen laskelmien mukaan hankkeen päästöt olisivat älykkään päästökustannusoptimoinnin tuloksena 54 prosenttia tavanomaista hanketta matalammat sadan vuoden elinkaarella. Kohteen rakentaminen aloitetaan vuonna 2021.

Newil & Baun uuden kohteen hiilijalanjälki 54 prosenttia normaalia pienempi

Lidl aloitti ensimmäisen puisen päivittäistavaraliikkeensä rakennuttamisen Riihimäelle vuonna 2020. Tyypillisesti käytettävät teräspalkit ja pilarit korvattiin Swecon tekemän hiilijalanjälkilaskelman perusteella puurakenteilla, mikä vähensi rakentamisen aikaisia hiilidioksidipäästöjä neljänneksellä. Liike avataan loppuvuodesta 2021.

Lidl rakentaa Riihimäelle ensimmäisen puumyymälänsä Suomessa

Knaufin Kankaanpään tehtaalla hukkapalat otetaan talteen ja käytetään uusien levyjen raaka-aineena. Tehtaan energiatehokkuuteen on panostettu merkittävästi: sivutuotteena syntyvän vesihöyryn lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon ja vesi ohjataan takaisin prosessin alkupäähän. Tehtaalla otetaan vuoden 2021 aikana käyttöön myös lämmön kausivarastointijärjestelmä.

Tarkett kierrättää tuotannon hukan takaisin raaka-aineeksi. Yritys pilotoi myös asennushukan hyödyntämistä työmailta ja purkujätteen hyödyntämistä purkutyömailta. Kiertotalousinnovaatioita tutkitaan sekä linoleum-matoissa että tekstiililaatoissa. Kierrätysmateriaalien osuus tuotannosta on 12 prosenttia.

Peikon Deltabeam green valmistetaan lähes kokonaan kierrätetystä teräksestä. Tuotteen kuljetuksessa käytetään biodieseliä. Tuotteen hiilijalanjälki on 50 prosenttia tavanomaista pienempi.

Finnfoam rakennuttaa Uuteenkaupunkiin uutta biopolymeeritehdasta pilotoidakseen biomuovin valmistusta soijan jalostuksessa tähteiksi jäävästä soijamelassista. Biomuovista valmistetaan vuonna 2023 eristeitä.

Finnsementti on vähentänyt energian käytöstä aiheutuvia päästöjä parantamalla energiatehokkuutta, valitsemalla kierrätyspolttoaineita ja ohjaamalla prosessiin kelpaamattoman hukkalämmön kaupunkien kaukolämpöverkkoihin.

Finnsementti investoi uuden jauhatuslaitoksen rakentamiseen Raahessa

Parocin Paraisten tuotantolaitoksen koksia polttoaineenaan käyttävä kupoliuuni poistetaan käytöstä vuoden 2022 loppuun mennessä. Tuon jälkeen yhtiö valmistaa kivivillaa Paraisilla ainoastaan sähköuunilla. Parocin omistaja Owens Corning pyrkii puolittamaan hiilidioksidipäästönsä vuoteen 2030 mennessä ja siirtymään uusiutuvan energian käyttöön.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vastuullisilla innovaatioilla jopa betoni saadaan vihertämään ja sorakuopat täyteen elämää”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat