Jorvin sairaala kuntoon 300 miljoonalla- hankkeessa huomioidaan tulevat pandemiat

Kun sairaalan rakenteet ja tekniikka ovat pääosin vuodelta 1976, on jokseenkin odotettavaa, että remonttitarve on iso. Viime vuoden lopulla käynnistyi työmaa Jorvin sairaalan K-leikkausosaston ja sen alapuolisten laboratoriotilojen kunnostamiseksi, ja loppuvuodesta käynnistyy mittava sairaalalaajennus, jonka toiminallisessa suunnittelussa on otettu aiempaa tarkemmin huomioon myös pandemiatilanteiden erityistarpeet.

Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan rakentamisen aikaan oli yleisenä käytäntönä rakentaa julkisivut tuuletusraotta. Nyt julkisivurakenteet ja tekniikka ovat tulleet elinkaarensa päähän.

”Neljän vuoden aikana olemme korjanneet julkisivuja peruskorjausten yhteydessä ja joutuneet toteamaan, että julkisivujen lämmöneristeet ovat päässeet monin paikoin kastumaan”, kiinteistöpäällikkö Timo Peltoniemi Hus Tilakeskuksesta kertoo.

Joulukuussa 2019 alkaneessa SRV:n projektinjohtourakassa vanhat julkisivut puretaan kokonaan ja vaihdetaan tuuletusraolla varustetuiksi ja tiililaattapintaisiksi. Samaan aikaan töitä tehdään rakennuksen sisällä keskellä toimivaa sairaalaa.

Urakan pääasiallinen sisältö on Jorvin kantasairaalan kymmenen leikkaussalin modernisoiminen. Jotta uusi sairaala- ja talotekniikka saadaan mahtumaan niille välttämättömästi varattavaan tilaan, vanhoja leikkaussaleja on korotettava. Tämän takia koko yläpohja ja vesikatto on leikkaussalien kohdilta purettava.

Myös energiatalous on ymmärrettävästi kohentamisen tarpeessa. Alkuperäisessä Jorvin sairaalassa esimerkiksi ilmanvaihtotekniikka oli tehotonta, mikä johtui sekä lämmöntalteenoton puuttumisesta että tulo- ja poistoilmakoneiden sijoittamisesta eri paikkoihin. Tuloilmakanavat on tähän asti vedetty kellariin ja poistoilma on johdettu vesikaton kautta.

Talo- ja sairaalatekniikka, kuten myös rakenteet, on tässä hankkeessa luonnollisesti tietomallinnettu. Tekniikassa ei juuri ole toistuvuutta, minkä vuoksi talotekniikan pitkälle viedystä esivalmistuksesta ei olisi SRV:n projektipäällikkö Tomi Heinosen mukaan tässä tapauksessa juurikaan syntynyt etuja.

Hankalia reittejä ja runsaita vahvistuksia

Työmaalle ja sieltä pois kulkee vain yksi reitti olemassa olevien sairaalarakennusten vierestä ja välistä. Sama reitti, joka johtaa työmaalle sairaalakompleksin etelänpuoleiselta sivulta, toimii myös jatkuvana pelastustienä.

Jo tässä olisi riittämiin logistista päänvaivaa – etenkin, kun varastointitilaakaan ei juuri ole. Logistiikan vaativuus ulottuu myös työmaan purkujätteen poiskuljettamiseen: kaikki purkumateriaali, muun muassa uutta hissikuilua rakennettaessa syntyvä purkujäte, pitää nostaa pois yläkautta ja kuljettaa ulos rakennuksen eteläpäädystä.

Kuten kaikki työmaan työt, myös purku on voitava tehdä niin, että ympäröiviä sairaalatoimintoja häiritään mahdollisimman vähän. Nyt modernisoitavien, toisessa kerroksessa sijaitsevien leikkaussalien alapuolella on laboratorio sekä muun muassa verikeskus. Niiden toiminta työmaan aikana sen alapuolella olisi ollut Husin projektipäällikkö Tomi Virolaisen mukaan mahdotonta, joten keskeiseksi projektin alkuvaiheen tehtäväksi tuli väistötilojen hakeminen laboratoriolle ja muille ensimmäisen kerroksen toiminnoille.

”Hankesuunnitelman mukaan rakennustyöt oli tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että rakennuksen toisessa päädyssä olisi sairaalatoiminta ollut käynnissä toisen päädyn peruskorjauksen ajan. Suunnittelun edetessä kuitenkin löydettiin näytteenotto-, laboratorio- ja leikkaustoiminnoille tarvittavat väistötilat”, toimitusjohtaja Toni Väisänen Arkkitehtitoimisto Tähti-Set oy:stä kertoo.

Väistötilat löytyivät vanhasta sairaala-apteekista. Tämä lyhensi Tomi Heinosen mukaan urakan kokonaisaikaa jopa 14 kuukautta.

Allianssihankkeita muistuttavasti läpikäyty kehittämisvaihe tuotti muitakin parannuksia, joista merkittävimmät liittyivät Heinosen mukaan työvaiheistuksen optimointiin. Mielivaltaisesti vaiheistuksessa ei silti tietenkään voitu edetä: ensin oli vahvistettava runkoa siellä, missä se kasvaneiden kuormien takia oli välttämätöntä.

Osa pilareista oli mantteloitava, koska kerroskorkeus ja kuormat järeästä nykytekniikasta johtuen kasvoivat. Suurin lisäkuorma tulee remontin jälkeen katolta, jonne valmistuu koko kerroksen laajuinen, noin 3000-neliömetrinen iv-konehuone. Sen rakenteen optimointiin oli järkevää käyttää aikaa, sillä säästöjä kiloissa ja euroissa tuli runsaasti, kun kaksikerroksisena toteutettavan tekniikkatilan hyllyt ja rungon rakenneosat saatiin optimipaikkoihin.

Viereisen olemassa olevan sairaalarakennuksen katolle tullaan puolestaan rakentamaan järeästi raudoitettu, teräspalkistoin tuettu helikopterikenttä. Se on sijoitettava seitsemän metriä nykyistä räystäskorkeutta ylemmäs, koska näin laskeutuminen saadaan esteettömäksi ja ympäristölle riittävän turvalliseksi.

Käynnissä olevaa leikkaussaliremonttia vielä huomattavasti suurempi urakka on alkamassa ensi vuonna. Silloin käynnistyvät työt neljä vuotta kestävällä Jorvin laajennustyömaalla, jota koskevat urakat päätetään Husin Tomi Virolaisen mukaan loppuvuodesta.

Laajennusrakennuksen vuodeosastoista osa on muutettavissa kohorttitiloiksi eli tiloiksi, joihin vaikkapa koronapandemiaan sairastuneiden potilaiden joukko voidaan eristää.

”Eristystarvetta potilaille on ennenkin ollut, ja tähän tarpeeseen on sairaalasuunnittelussa löytynyt ratkaisuja, mutta tässä uudessa hankkeessa ratkaisut ovat entistä tarkemmin mietittyjä”, arkkitehti Tuija Ylä-Rautio Hus Tilakeskuksesta kertoo.

Osa ratkaisuista on yksinkertaisia, mutta sitäkin tehokkaampia: uudisrakennuksessa on potilashuoneiden yhteyteen suunniteltu säilytystilaa pandemiapotilaiden kohtaamisessa välttämättömille suojavarusteille. Lisäksi tilat on suunniteltu niin, että henkilökunta voi tarkistaa potilaan voinnin käymättä aina huoneessa asti. Joskus riittää kontakti ikkunallisten väliseinien läpi.

Jotkut kohorttipotilaat huomioivista suunnitteluratkaisuista taas ovat kokonaisvaltaisempia, kuten se toiminnallinen periaate, ettei kohorttitilojen läpi tarvitsisi lainkaan kulkea missään tilanteessa.

”Tätä tavoitetta palvelee laajennusosan sakaroista koostuva pohjaratkaisu. Kohorttitiloihin tulee voida kulkea myös mahdollisimman suoraan kulkematta toisten yksiköiden läpi”, pääsuunnittelija Merja Pesonen Lukkaroinen Arkkitehdit oy:stä sanoo.

Myös talotekniikan avulla voi edistää kohorttipotilaiden mahdollisimman tehokasta eristämistä muista potilaista. Nykyisissä Jorvin tiloissa ilmanvaihdon säätö niin, ettei ilmavirta kulje kohorttitiloista ulos, ei ole hoidettavissa alipaineistuksella, kuten tulevassa laajennusosassa.