Kokeile kuukausi maksutta

Puukerrostalon asunnolla tekee Helsingissä paremman tilin – hintaero betoniseen liki 9,0 prosenttia

Isojen rakennusyhtiöiden varovaisuutta selittävät tutkijoiden mukaan osaajien puute, muutosvastarinta ja pilottikohteista syntynyt käsitys puurakentamisen kalleudesta.

Helsingin Viikki sai ensimmäiset puukerrostalot vuosituhannen vaihteessa. Tuore tutkimus paljastaa, että samalla alueella sijaitsevasta puukerrostaloasunnosta saa betonista paremman hinnan.

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että puurakentaminen voi olla myös taloudellisessa mielessä hyvin kannattavaa. Tutkimuksen mukaan vuosina 1999–2018 myydyistä puukerrostaloista sai Helsingissä keskimäärin 8,85 prosenttia korkeamman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä.

Tutkijat analysoivat Kiinteistövälittäjien liiton tilastot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehdyistä kaupoista. Niistä puukerrostaloasuntoja oli keskimäärin 2,23 prosenttia. Tutkijat käyttivät apuna regressioanalyysia, joka vakioi muut muuttujat niin, että vertailtavaksi jäi vain hinta.

Professori Seppo Junnila selittää, että ilman regressioanalyysia etenkin sijainnin vaikutus tekisi vertailusta mahdotonta.

”Ensinäkemältä puukerrostalot olivat tilastoissa keskimäärin halvempia. Kun sijainnin merkitys poistettiin, tilanne muuttui Helsingissä puun eduksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla alueella sijaitsevien ja muuten samanlaisten puu- ja betonirakenteisten asuntojen neliöhinnoissa on lähes kymmenyksen ero”, hän sanoo.

Espoossa ja Vantaalla puun hintavaikutusta ei vertailussa näkynyt. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan muun muassa siitä, että Helsingissä puiset kerrostalot rakennetaan keskimäärin edullisemmille alueille, joilla on myös halua maksaa ympäristöystävällisyydestä.

”Ensimmäistä asuntoaan ostavalla nuorella opiskelijalla ei ehkä ole hirveästi rahaa, mutta hän haluaa satsata ympäristöasioihin. Toisaalta isot rakennuttajat eivät ole nähneet puurakentamisessa liiketoimintamahdollisuuksia eivätkä ole rakentaneet niitä kalliimmille alueille”, Junnila sanoo.

Rakennusyhtiöillä vielä kiinnostuksen ja osaamisen puutetta

Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuonna 2025 uusista kerrostaloista 45 prosenttia on puurakenteisia. Aallon tutkijoiden mukaan harppaus ei onnistu ilman selkeää markkinamekanismia.

”Lainsäädännön lisäksi ihmisten täytyy haluta puuasumista ja yritysten nähdä siinä bisnesmahdollisuus”, Junnila toteaa tiedotteessa.

Pientalorakennuttajien kiinnostus on jo selvä: hirsitalojen osuus on noussut kymmenessä vuodessa 11 prosentista 27 prosenttiin, vaikka ne maksavat kymmenyksen peruspuutaloa enemmän.

Isojen rakennusyhtiöiden varovaisuutta selittävät tutkijoiden mukaan osaajien puute, muutosvastarinta ja pilottikohteista syntynyt käsitys puurakentamisen kalleudesta.

”Rakennuskustannukset muodostavat kuitenkin vain puolet asunnon hinnasta. Jos kuluttaja on valmis maksamaan puukodistaan lähes kymmenyksen enemmän, se on rakennuttajalle erittäin kannattava sijoitus. Siksi tutkimuksemme, joka osoitti tietääksemme ensimmäistä kertaa maailmassa vihreän signaalin rakennusmateriaaleissa, on niin tärkeä”, Junnila sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Puukerrostalon asunnolla tekee Helsingissä paremman tilin – hintaero betoniseen liki 9,0 prosenttia”

  1. Saksassa on puurakentaminen todettu hieman kalliimmaksi ja amerikkalaiset pitävät puurakentamista halvempana, siellä on vähemmän sääntelyä, ämpärin sijaan kannattaakin ottaa pora ja pyssy Hiaceen.

  2. Tämän päivän uutiset kertoivat puutavaran hintojen nousseen jopa 40 % vuoden alusta. Uusilla hinnoilla ei puutaloille löydy ostajia enää kuin Helsingistä kun vanhoilla hinnoilla niitä ei löytynyt Espoosta eikä Vantasltakaan,

  3. Tietääkö tutkijat paremmin kuin pilottikohteet?

    1. Tämä. Vähän niin kuin sama asia, kuin tutkija todistelisi että ei auto tällä nopeudella ja tällä kaarevuusasteella kuivalla kelillä voi suistua mutkassa ojaan, kun se siellä katollaan makaa.

  4. Voi ei ja toistan voi ei. Tekisi mieli kertoa se myös toisin sanoin, mutta se tuskin olisi sallittua. Jonkun mielestä vain n. 9% eroa täysin kelvottoman puurakennelman ja keskinkertaisen muun rakentamisen välillä. Missä tämä ala menee? Toimitus hiiohoi?

  5. Tämä on vähän kuin se lainattu tunne koskemattomuudesta, joka asioiden edistämisessä meillä Suomessa koko ajan lisääntyy ”voi tehdä mitä vain, olemme koskemattomia”, ”koirat haukkuu, karavaani kulkee”. Onko kuitenkin niin, että ihmisten medialukutaito olisi edes hiukan kehittynyt ja ihan kaikkeen ”ostettuun mainontaan” ei uskottaisi.

  6. Olisi hauska tietää mitkä nämä tutkimuksessa olleet puukerrostalokohteet ovat, koska käsitykseni mukaan kaikki mitä on rakennettu on ara rahoitteisia vuokra- tai asumisoikeustaloja

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat