Kiasma on rakennusteknisesti poikkeuksellisen vaikea korjauskohde – ”Monet asiat on tehty toisin kuin oli suunniteltu”

Nykytaiteen museo Kiasman kolmivaiheinen remontti käynnistyi seitsemän vuotta sitten. Silloin kukaan ei osannut aavistaa alkuperäisten suunnitelmien ja toteutuksen välistä ristiriitaa. Korjattavaa on paljon enemmän kuin alussa arvioitiin.

Vuonna 1998 kansainvälisen arkkitehtikilpailun tuloksena valmistuneen nykytaiteen museo Kiasman rakennustaiteellinen arvo on alkuihmetyksen jälkeen nykyään jokseenkin kiistaton. Käyttötarkoituksen mukaisessa toimivuudessa ei ole myöskään moittimista, eikä myöskään rakenne- ja taloteknisessä suunnittelussa. Toteutusta ei kuitenkaan voi pitää onnistuneena, vaikka ottaisi huomioon, että vaikeammin rakennettavia kohteita saa hakemalla hakea.

”Kustannusarvio aikanaan alittui, ja rakenteita purettaessa ovat paljastuneet syyt. Monin paikoin on tehty toisin kuin on suunniteltu. Tämä tekee korjaamisesta hyvin vaativaa. Vaikeusastetta vielä lisää se, että käsittelemme kohdetta suojelurakennuksen tavoin, vaikkei Kiasmalla virallista suojelurakennuksen statusta olekaan”, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink sanoo.

Flink kuitenkin näkee suuren korjaustarpeen pääasialliseksi syyksi sen, että kohde on ollut aikanaan yksinkertaisesti liian vaikea toteutettava. Lasirakentaminen ja siihen liittyvä ominaisuuksiltaan erilaisten materiaalien yhteensovittamisen taito oli nuorta ja osaaminen kapeaa. Silloin ei tiedetty läheskään kaikkea sitä, mikä nykyään on alalla hallinnassa. Tietomallinnusta ei tunnettu, mikä Kiasman kaltaisessa geometrialtaan mutkikkaassa rakennuksessa oli erityisen suuri puute. Helppoa mallintaminen tällaisessa kohteessa ei ole nykyäänkään, mutta virtuaalisuudesta on kuitenkin huomattava apu siinä, että saadaan virheille alttiit mitat kuntoon ennen kuin kyseinen mallinnettava kohta on valmistettu ja asennettu.

Yhteisillä arvoilla kohti maalia

Senaatti-kiinteistöt kustantaa koko remontin, jonka alkuperäinen 23 miljoonan euron budjetti tulee ylittymään. Alkuperäinen hanke on pysynyt tässä kustannusarviossa, mutta lisätöitä ja yllätyksiä on tullut runsaasti. Periaatteena on nyt, että talo saadaan pitkäksi aikaa kuntoon sekä rakenne- että taloteknisesti. Tässä tapauksessa huolta on aiheuttanut nimenomaan rakennetekniikka. Rakennus vuotaa erityisesti julkisivun saumoista ja höyrysulusta.

”Alumiiniseen lasitusjärjestelmään kondensoitunut vesi ei ole johtunut asianmukaisesti ulos niin sanotun nollalistan pohjasta. Nyt kokonaan uusittavissa lasiseinissä lasikyntteeseen lisätään uudenlainen kumiprofiili, jolla saadaan vaaka- ja pystyosien liitokset hermeettisiksi Purson järjestelmän mukaisesti. Myös lasituksen laatu on kehittynyt valtavasti 25 vuodessa”, peruskorjauksen pääsuunnittelija Simo Freese Arkkitehtitoimisto Freese oy:stä sanoo.

Freesen toimiston suunnittelupanoksen lisäksi Kiasman korjauksen suunnittelussa on keskeinen osuus Insinööritoimisto Mehto oy:llä. Selja Flink korostaa näin vaativassa hankkeessa sen erityistä merkitystä, että rakennesuunnittelija ja arkkitehti tekevät saumatonta yhteistyötä sekä keskenään että työmaan kanssa. Käytännössä tätä on toteutettu niin, että rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit kokoontuvat joka maanantai koko päiväksi Big roomiin, johon kutsutaan lisää asiantuntijoita, kuten lasispesialisteja, Teamsin välityksellä kulloisenkin tarkasteltavan aiheen mukaan.

Kiasman peruskorjaus 

  • Alkuperäinen rakennus valmistui vuonna 1998
  • Peruskorjaustyömaan aikataulu: marraskuu 2020 – maaliskuu 2022
  • Käyttäjä: Kansallisgalleria
  • Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
  • Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajatoimisto HTJ oy
  • Projektinjohtourakoitsija: Rakennus oy Antti J. Ahola
  • Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Freese oy
  • Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Mehto oy
  • LVIA-suunnittelu: Granlund oy
  • Lasiasiantuntija: Lasifakta oy
  • Tietomalliasiantuntija: Tietoa Finland oy

”Tähän on lisättävä, että työmaalla on todella hyvä asenne ja tekemisen meininki tässä vaativassa hankkeessa. Se on käynyt ilmi urakoitsijan, arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteisillä kierroksilla kohteessa”, vastaava rakennesuunnittelija Simo-Pekka Valtonen Insinööritoimisto Mehto oy:stä kertoo.

Työmaalla puolestaan on oltava tämän vaativuusasteen hankkeessa yksityiskohtainen käsitys suunnitteluratkaisujen perusteista. Tähän tarvitaan tekniikan ymmärryksen lisäksi luonnollisesti hyvää kommunikaatiota.

”On tajuttava, miksi jokin ratkaisu on rakenneteknisesti ja rakennusfysikaalisesti validi ja jokin toinen ratkaisu ei – ja vietävä töitä eteenpäin tämän tiedon nojalla. Ja mitä tulee kommunikaatioon, tällä työmaalla on otettava erityisellä tavalla huomioon käyttäjän läsnäolo. On ymmärrettävän tärkeää, ettei työmaa aiheuta vaurioitumisriskejä erittäin arvokkaille Kansallisgallerian taideteoksille, joita ajoittain kuljetetaan työmaan läpi”, Rakennus oy Antti J. Aholan vastaava työnjohtaja Tommi E. Nick sanoo.

Kiasman kiinteistöpäällikkö Harri Toivonen kiittelee projektiorganisaatiota ”yhteisistä arvoista, siitä että tehdään samaa hanketta”. Tästä syntyy hänen mukaansa luottamus, joka hankkeessa vallitsee.

”Ylhäältä johtamista on tällä työmaalla vähän. Se heijastuu siihen, että jokainen vastaa omasta työstään ja arvostaa sitä”, Toivonen perustelee.

Rakennetekniikka kuntoon

Kiasman peruskorjauksen käynnissä oleva kolmas vaihe käynnistyi viime marraskuussa ja valmistuu ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Urakkamuoto, tavoitebudjetillinen projektinjohtourakka, on ollut ilmeisen oikeaan osunut valinta.

”Aikaa ja energiaa ei ole juurikaan mennyt lisätyökiistelyihin, vaan on keskitytty yhteiseen tavoitteeseen, laadukkaaseen peruskorjaukseen”, rakennuttajakonsultti Tuukka Salo Rakennuttajatoimisto HTJ oy:stä kertoo.

Urakoitsijavalinnassakin painoivat tavallista enemmän laatupisteet, ja samaa periaatetta pääurakoitsija on Tommi Nickin mukaan soveltanut aliurakoitsijoiden valinnassa.

”Erittäin vaativien julkisivutöiden lisäksi myös sisäseiniin tehtävät rappaustyöt ovat kohteessa vaativia. Ja unohtaa ei pidä myöskään telineiden ja sääsuojan toimittajaa, joka on suoriutunut mutkikkaasta toimituksestaan mallikkaasti”, Nick sanoo.

Sääsuojan ja telineiden asentaminen vei kolme kuukautta. Hyödyt ovat kuitenkin nykyään itsestään selvät ja vastaansanomattomat.

”Työskentely ennenvanhaiseen tapaan valjaiden varassa olisi sekä vaarallista että tehotonta ja varsinkin tällaisessa mutkikkaassa kohteessa virheille altista. Nyt telineet sijaitsevat niin, että kaikkialle ulottuu turvallisesti.”

Detaljeja on julkisivuissa niin paljon ja ne ovat niin vaikeita sekä muotonsa mutkikkuuden että toleranssien tiukkuuden takia, ettei onnistunut lopputulos olisi mahdollinen ilman osaavaa suunnittelua ja jopa etukäteistä testausta. Tavoite on sekä ilma- että vesitiivis julkisivu ja katto, joka oikeastaan on osa julkisivua.

”Vaativimpia paikkoja oli titaanisinkkipeltikaton ja alapuolisen teräsrungon välinen liitos, joka tuli saada ilmatiiviiksi. Testasimme sopivan alustan aikaansaamiseksi suunnitteluvaiheessa kolmea erilaista ruiskutettavaa tuotetta ja löysimme uskoaksemme parhaan”, Valtonen kertoo.

Samalla löytyi korvaava ratkaisu alkuperäiselle, monin paikoin repeytyneelle muovikalvohöyrysululle. Höyrysulun kelvoton kunto oli yksi syy sille, että julkisivun korjaamisella oli kiire.

”Muutaman vuoden päästä olisi luultavasti ollut edessä vielä suurempi remontti toteutuneiden kosteusriskien vuoksi”, Freese sanoo.

Sprinklerijärjestelmä remonttiin

Jos alkuperäinen rakennetekniikka onkin vaikeutensa takia paljolti pettänyt, talotekniikka on suurelta osin hyvässä kunnossa. Esimerkiksi ilmanvaihtokanavia ei tarvitse vaihtaa. Myös lv-putkisto on vain neljännesvuosisadan ikäisenä edelleen odotetun hyvässä kunnossa. Sen sijaan sähköjä on uusittava ja lisäksi sprinklerijärjestelmä on kunnostettava.

Rakennuksessa on alusta asti ollut käytössä kuivasprinklaus, koska vahingossa laukeava märkäsprinklaus voisi aiheuttaa korvaamatonta tuhoa taideteoksille. Kuivasprinklauksessa putkissa tulee olla vettä vain silloin, kun palohälytyksen seurauksena sitä niihin automaattisen magneettiventtiilin avauduttua syöksyy. Kiasman sprinklerijärjestelmässä vettä on ollut, vaikka ei pitäisi. Tämä johtuu siitä, että järjestelmää ei ole aiemmin saatu tyhjennettyä painekokeiden jäljiltä. Nyt putket ovat tämän seurauksena päässeet huonoon kuntoon.

Lisäksi talotekniseen kokonaisuuteen lisätään vedenpuhdistuslaitteisto. Sitä tarvitaan, jotta taideteosten konservointitöissä käytettävä vesi on absoluuttisen puhdasta.

”Apteekkipuhdasta” vettä tarvitaan myös höyrynkehittimiin, joiden tehtävä on kostuttaa sisäilmaa niin, että suhteellinen kosteus on mahdollisimman tasaisesti 55 prosenttia. Ennen remonttia ja työmaan alkuvaiheessa kosteusprosentti on Tommi Nickin mukaan ollut vain luokkaa 45 prosenttia, mikä johtuu pääosin talon tähän saakka toimimattomasta rakennusfysiikasta.

Runsaan puolen vuoden kuluttua Kiasma avaa ovensa yleisölle. Silloin nykytaidetta on esillä talossa, joka säästynee massiivisilta remonteilta paljon pidempään kuin alun perin vuonna 1998 Helsingin kaupungille luovutettu talo.

Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun ehdokas

Keskeistä kohteessa:

  • rakenneteknisesti poikkeuksellinen vaativuus
  • alkuperäisen toteutuksen poikkeaminen suunnitellusta – paljon vaikeaa korjattavaa
  • suojelukohde (vaikka ei virallista suojelustatusta)
  • vaativuuden seurauksena kommunikaation merkityksen korostuminen (myös some-kanavat käytössä)

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kiasma on rakennusteknisesti poikkeuksellisen vaikea korjauskohde – ”Monet asiat on tehty toisin kuin oli suunniteltu””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat