Kokeile kuukausi maksutta

Väitös: Kuntien asiantuntijat pitävät puukerrostalorakentamista betonia parempana kunnan brändille – betonirakentaminen koetaan edullisemmaksi

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kuntatason asiantuntijoiden mielestä puukerrostalorakentamiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että esteitä. Kun puurakentamista verrataan betoniin, molemmissa koetaan olevan omat etunsa.

Toasin puukerrostalo Tampereella. Kuva: Petri Kivinen
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa viime viikolla väitellyt Florencia Franzini analysoi suomalaiskuntien maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta vastaavien asiantuntijoiden käsityksiä puukerrostalorakentamisesta.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Väitös: Kuntien asiantuntijat pitävät puukerrostalorakentamista betonia parempana kunnan brändille – betonirakentaminen koetaan edullisemmaksi”

  1. Mielenkiintoinen tutkimus. Ainakin minulle keskeinen havainto siitä oli, että kunnissa tehdään suuria linjauksia edelleen kovin paljolti tunnepohjalta, ja osin jopa melko selviäkin faktoja vastaan.

    Hyvä esimerkki on toteamus ”Kaikki ympäristöön liittyvät vaikutukset olivat vastaajien mielestä parempia puukerrostalorakentamisessa. Sillä on vastausten perusteella muun muassa alhaisemmat hiilidioksidipäästöt ja se soveltuu paremmin kiertotalouteen.” Ympäristökysymyksissä alamme todennäköisesti vasta lähitulevaisuudessa ymmärtää hieman laajemmin metsän käytön negatiivisia ympäristövaikutuksia, mutta kiertotaloudessa voisi kuvitella päättäjien jo tietävän, että puutuotteille ei ole olemassa käytännössä mitään realistisia kierrätystapoja. Kivipohjaisissa runkorakentamisen tuotteissa kiertotalous toimii paitsi täysin markkinaehtoisesti, myös erittäin korkealla kierrätysasteella.

  2. Kiitos Jussi kommentistasi! Voisin sen verran taustoittaa, että tutkimuksessa sovellettiin kuntatason asiantuntijanäkemysten analysoinnissa suunnitellun käyttäytymisen teoriaa (ns. Theory of Planned Behavior), jonka ytimessä on käsitys asenteista ja uskomuksista ihmisen toiminnan perustana. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa ja kuvata kuntatason asiantuntijoiden puukerrostalorakentamiseen liittyviä asenteita ja uskomuksia. Eli voinee sanoa, että jo tutkimuksen lähtökohtakin nojasi pitkälti tunnetasoon.

    Aivan jutun lopussahan puhuttiin myös vastaajista, joilla oli kokemusta puurakentamisesta. Siitähän kävi ilmi, että nimenomaan nämä kokemusta omaavat viranomaiset pitivät puukerrostalojen kauneutta ja vaikutuksia vähäisempinä kuin muut vastaajat. Koska monilla vastanneilla ei ole kokemusta puurakentamisesta, niin varmasti sekin osaltaan johtaa siihen, että linjauksia tehdään tunnepohjalta. Toki kauneus onkin pitkälti tunnepitoinen asia, mutta talousvaikutukset eivät.

Viimeisimmät näkökulmat