Poikkeuksellisen kuumat kesät ovat kirvoittaneet monet kerrostaloasukkaat pohtimaan – ja osin jopa vaatimaan – viilennystä asuntoihinsa. Ilmastonmuutoksen edetessä myös sään ääri-ilmiöt voimistuvat, joten pitkät hellekesät todennäköisesti yleistyvät entisestään.
Rakennusalalla tilannetta seurataan, mutta edelleenkään ei huoneistokohtainen viilennys ole vakiona läheskään kaikissa uusissa asunnoissa. Valitettava varjopuoli tässä on, että pikkuhiljaa myös Suomessa kerrostalojen julkisivuihin alkaa ilmestyä asuntokohtaisten viilennyslaitteiden – pääosin ilmalämpöpumppujen – ulkoyksiköitä kirjavoittamaan talojen ulkoasua.
Opas Sisäilmastoluokituksen lämpöolosuhteiden tarkasteluun
- Sisäilmayhdistys tuottaa uuden oppaan sisäilmastoluokituksen lämpöolosuhteiden laskennallisiin tarkasteluihin. Oppaassa tullaan laatimaan erilaisille tiloille (avotoimisto, neuvotteluhuone ja koululuokka) step-by-step -mallilaskelmat ja esimerkkiraportit.
- Esimerkkien avulla valaistaan erityiskysymyksiä, jotka ovat vuosien aikana aiheuttaneet tulkintaongelmia suunnittelukohteissa.
- Lisäksi oppaassa käsitellään lämpötilan asetus- ja tavoitearvojen vaikutusta tehon ja energian tarpeeseen sekä tilakohtaisia lämpö- ja kosteuskuormia.
Ongelma on todellinen, mutta löytyykö ratkaisu rakentamisesta, talotekniikasta vai pitääkö asukkaiden sietokykyä vain kehittää. Oli ratkaisu mikä tahansa, Equa Simulation Finlandin toimitusjohtaja Mika Vuolle muistuttaa, että lämpöolosuhteet olisi syytä ottaa vakavasti. Yritys on erikoistunut rakennusten olosuhdesimulointiin.
”Esimerkiksi THL arvioi, että asuntojen ylilämpö aiheutti vuoden 2018 kesällä jopa 380 ennenaikaista kuolemaa. Voidaan vain arvailla, miten vanhukset ja sairaat, jotka ovat kotihoidon piirissä, pärjäävät tulevina hellekesinä. Kuka käy avaamassa ja sulkemassa ikkunoita, ja miten esimerkiksi kaupunkialueella estetään pölyn, melun ja saasteiden kulkeutuminen asuntoihin?”
”Eilen (21.3.) minulle soitti henkilö, joka kertoi asuvansa uudessa taloyhtiössä, jossa asunnon sisälämpötila oli jo nyt 27 astetta. Kaiken huipuksi asuntoja oli markkinoitu viilennyksellä”, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola kertoo.
”Kun hän oli kääntynyt rakennuttajan puoleen, oli häntä neuvottu laittamaan sälekaihtimet kiinni ja tuulettamaan asuntoa.”
Eräässä kohteessa syyllinen asunnon kuumenemiseen oli yläkerran pesutilojen lattialämmitys, joka oli asennettu eristämättömän laatan sisään. Se lämmitti sekä alakerran ilmanvaihtokonetta että kanavistoa.
Vuolle korostaakin, että ylilämmön syntyyn on usein monta eri tekijää. Vain yhtä syyllistä ei voi eikä pidäkään nimetä – ehkä aurinkoa lukuun ottamatta.
”Aurinko on primääri lämmönlähde, joka voi tuottaa tavalliseen kerrostalokaksioon jopa kuuden kilowatin lämpökuorman. Lämpöteho vastaa sähkökiuasta, jota pidettäisiin koko ajan päällä.”
Lue lisää: Aurinko paahtaa kuin kiuas olohuoneessa
Lämpö ja etenkin ylilämpö korostuvat ihmisten valituksissa, sillä se on helppo havaita ja mitata.
Ahola huomauttaa, että kuumuus ei ole ainoa haitallinen seuraus ylilämmöstä, myös rakennusmateriaaleista ja huonekaluista emittoituvat niin sanotut voc-päästöt kasvavat sisälämpötilan kohoamisen myötä.
”Porrashuoneet ovat toinen tyypillinen ongelmakohta. Arkkitehtonisista syistä sinne halutaan suuret ikkunat tuomaan luonnonvaloa, mutta ne keräävät lämpöä, joka nousee ylöspäin. Porrashuoneen ylilämpö lisää asuntojen lämpökuormaa ja aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.”
Energiatehokkain talotekniikkajärjestelmä on se, joka voidaan jättää toteuttamatta, Mika Vuolle, Equa Simulation Finland
Lämpöolosuhteiden tarkastelu voisi helpottaa tilannetta ja poistaa epäkohtia jo ennalta, mutta tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä järkevästi. Esimerkiksi aina ei vieläkään tehdä lämpöolosuhteiden tarkastelua, vaikka asiaa on vaadittu energiamääräyksissä.
”Tarkastelu mainitaan, mutta sitä ei vaadita dokumentoitavaksi. Se siis vain kuitataan nähdyksi rakennusvalvonnan osalta, mikä voi tarkoittaa ihan mitä vaan. Asiaa ei voi kuitenkaan jälkikäteen verifioida mitenkään”, Vuolle huomauttaa.
Equa Simulation Finlandin asiantuntijan Federica Marongiun tekemät laskelmat osoittavat, että asuntokohtaisen viilennyksen huonelaite maksaisi parisen tuhatta euroa asuntoa kohden. Eli jos kerrostaloasuntoja jossain vielä rakennetaankin ilman kunnollista viilennystä, niin sellaisen asentamiseen vaikka jälkikäteen pitäisi joka tapauksessa varautua.
”Näin ei kuitenkaan valitettavasti tehdä. Suuri osa asuntorakentajista ei varaudu ilmastonmuutoksen ohessa tapahtuvaan ulkolämpötilan kohoamiseen ja helteiden yleistymiseen”, Ahola toteaa.
Silti asuntojen ylilämpenemistä pitäisi ensisijaisesti leikata rakenteellisin keinoin. Kun siitä on huolehdittu, vasta sitten on syytä selvittää viilennystarve.
Lue lisää: Uuden asunnon kuumuuden syy voikin olla rakennusvirhe
Vuolteen mukaan jäähdytystehon mitoituksessa on saavutettavissa huomattavia säästöjä. Marongiun laskelmien mukaan astetunnit voivat olla jopa kymmenkertaisia suojaamattomissa rakennuksissa verrattuna aurinkosuojattuihin kohteisiin.
Tällä on iso merkitys vaadittavan viilennysjärjestelmän mitoitukseen ja tehontarpeeseen.
”Energiatehokkain talotekniikkajärjestelmähän on se, joka voidaan jättää toteuttamatta”, Vuolle muistuttaa.
Vuolle haluaa samassa yhteydessä korjata laajalle levinneen väittämän, että rakennusten eristäminen aiheuttaisi ylilämpöä.
”Tästä ilmiöstähän ei päästä eroon rakentamalla huterampia taloja, päinvastoin. Hyvin rakennettu ja eristetty talo pitää kesällä myös kuumuuden ulkona.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asuntojen ylilämpenemisestä voi tulla pysyvä ilmiö, ellei nyt toimita”