Kaupunkikuvalliset ja kaavalliset syyt saattavat estää tehokkaan rakenteellisen aurinkosuojauksen.

Aurinko paahtaa kuin kiuas olohuoneessa

Aurinko voi Suomessa paahtaa ikkunasta lämpöä sisätiloihin samalla tahdilla kuin huoneistokiuas saunassa. Lämpökuormaa voidaan estää rakenteellisella aurinkosuojauksella. Talotekniikalla ei ongelmaa yksin ratkaista energiatehokkaasti.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

Energiatehokkuuden parantaminen on aiheuttanut uudenlaisia ongelmia asumisessa. Esimerkiksi Helsingissä Vallilan uudella Konepajan alueella asukkaat ovat valittaneet asuntojen kuumuudesta. Helsingin Sanomien haastattelussa alueella asuvat kertoivat sisälämpötilojen olevan säännöllisesti 25–26 astetta.

Alueella asuva YIT:n kaupunkikehityksestä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Juha Kostiainen kirjoitti Nokkela kaupunki -blogissaan, että hänen perheessään parvekkeelle on hankittu markiisit, sälekaihtimet ovat päiväsaikaan kiinni, parvekkeen ovi ja ikkunat pidetään kiinni kuumaan aikaan, kosteiden tilojen lattialämmitystä pidetään päällä vain sen verran, että pyykit kuivuvat ja muuten kosteiden tilojen ovet kiinni.

”Ja lopulta illan viilennyttyä reipas tuuletus ristivedolla. Jos ilta- ja yöilma on kovin lämmintä, koneellinenkaan tilojen ilmanvaihto ei auta. Mutta ainakin meidän tapauksessa yllä mainitut keinot ovat riittäneet eikä ongelmia ole ollut”, Kostiainen kirjoittaa.

YIT:n asuntorakentamisen liiketoimintaryhmän johtajan Harri Isoviidan mukaan energiatehokkaiden asuntojen lämpökuorman tarve on niin vähäinen, että jo esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmityksen pitäminen liian lämpimällä nostaa koko asunnon lämpötilaa, erityisesti, jos ovet pidetään auki.

”Asukas ei aina ’osaa’ asua, mutta myös meillä rakentajilla on parannettavaa käyttöönopastuksessa”, Isoviita jatkaa.

Isoviidan mukaan yhtälailla asia on kiinteistöhuollon vastuulla. Esimerkiksi ilmanvaihdon yöaikaista puhallusta voidaan tehostaa. Toisaalta kiinteistöautomaation säädöt pitää saada kohdalleen ja esimerkiksi lämmönsäädön tasapainotus tehtyä.

Erityistä kritiikkiä Isoviita lähettää kuitenkin kaavoitukseen ja kaupunkikuvallisista asioista vastaaville viranomaisille.

”Passiivinen aurinkosuojaus tyssää liian usein kaupunkikuvallisiin ja arkkitehtonisiin asioihin sekä osaamattomuuteen. Meillä on vielä todella paljon opittavaa passiivisessa aurinkosuojauksessa. Kaupunkikuva, rakennusten massoittelu ja aurinkosuojaus pitäisi huomioida ja sovittaa yhteen jo kaavavaiheessa”, Isoviita huomauttaa.

Talotekniikka ei yksin riitä

Vuonna 2018 voimaan astuvat, entistä tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset eivät helpota tilannetta. Ilmaston lämpenemisen myötä tilanne ei ainakaan kesäaikaan helpotu. Toki asuntojen liiallista lämpökuormaa voi helpottaa jäähdytyksellä, mutta ainoastaan talotekniikan avulla ongelma ei ole ratkaistavissa energia- ja kustannustehokkaasti.

Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha on pitkään varoitellut nollaenergiamääräysten aiheuttamista sisäilmaongelmista. Tampereella rakennusfysiikan laitoksen historian suurimmassa ja reilu vuosi sitten käynnistyneessä COMBI-hankkeessa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista lähes nollaenergiatasoon. Vinha on kolmivuotisen hankkeen vastuullinen johtaja.

Esimerkiksi sisäilman laatu voi heikentyä kesällä tapahtuvan ylilämpenemisen vuoksi, samalla jäähdytystarve voi kasvaa. Paine-erojen kasvaessa haitallisia aineita voi tulla sisäilmaan, ja lisäksi ilmanvaihto voi toimia väärin.

”Ylikuumeneminen voi olla erityisesti ylempien kerrosten ongelma. Suomessa tiedetään kyllä periaatteellisesti, kuinka aurinkosuojaus ja lämpökuormat hallitaan, mutta on huomioitava, että se tehdään ideaalitilanteessa laskennan avulla.”

Vinhan mukaan Suomesta puuttuu käytännössä kokonaan laaja kenttätutkimus, jotta voidaan oikeasti tietää, miten asiassa on onnistuttu kentällä. Joka tapauksessa lämmönerityksen lisääminen pyrkii nostamaan sisälämpötiloja kesäaikaan.

”Yksi ongelma on lisäksi se, että uusimpien määräysten mukaisia asuinrakennuksia on vielä vähän. Otos kuitenkin kasvaa koko ajan”, Vinha toteaa.

Vinhan mukaan tämä energiatehokkaiden rakennusten ylilämpöongelma on jälleen hyvä esimerkki siitä, että ne edellyttävät huomattavasti virheettömämpää toteutusta, jotta lopputulos saadaan halutunlaiseksi.

”Aiemmin, kun lämmöneristystä oli vaipassa vähemmän, sisälämpötila ei noussut niin herkästi haitallisen korkeaksi. Rakennuksella itsessään oli siis tässäkin suhteessa enemmän vikasietoisuutta. Sama tilanne on myös rakennuksen kosteusteknisen toiminnan osalta, sillä sielläkin lämmöneristyksen lisäys vähentää rakennuksen vikasietoisuutta kosteusongelmia vastaan”, Vinha jatkaa.

Vaikka jäähdytykseen on jo olemassa useitakin teknisiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi kaukokylmä tai paikallinen maalämpö, kumpikaan vaihtoehto ei ainakaan laske asumisen hintaa.

Aurinkosuojaus lapsenkengissä

Rakennusten olosuhdesimulointiin erikoistuneen Equa Simulationin Suomen toimitusjohtaja ja tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle ihmettelee puheita siitä, että rakennuksen parempi vaipan energiatehokkuus aiheuttaisi esimerkiksi kesällä tapahtuvan rakennuksen ylilämpenemisen.

”Se ei aiheuta sitä, mutta nostaa lämpöä sitä kautta, kun lämpöhäviöt tilasta pienenee. Kokonaisuuden kannalta se on kuitenkin vain kohinaa.”

Vuolteen mukaan noin 70 neliön kerrostalossa sijaitsevaan asuinhuoneistoon saattaa kesällä keskellä päivää tulla viisi-kuusi kilowattia aurinkotehoa. Se vastaa päällä olevan huoneistokiukaan tuomista keskelle olohuonetta.

”Kysymys kuuluu, pistetäänkö kiuas kiinni vai viedäänkö se takaisin löylyhuoneeseen vai tehdäänkö löperömmät u-arvot seiniin, jotta saadaan paremmin lämpötilat haltuun? Aurinkokuorma aiheuttaa sen ylilämpenemisen. Ja sen voi estää tehokkaimmin aurinkosuojauksella.”

Vuoden 2012 rakennusmääräyksissä on asetettu kesän sisälämpötiloille astetuntivaatimus. Voimassaoleva raja-arvo on laitettu 150 astetuntiin.

”Käytännössä se tarkoittaa g-arvovalintoja (auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin), ikkunapinta-alojen säätelyä ja ulkopuolisen suojauksen lisäystä. Keinovalikoima on vapaa. Asunto tuotteena on nyt kesän sisälämpötilojen osalta aivan erilainen kuin ennen määräystä tehty. Aito oikea muutos on tehty”, Vuolle toteaa.

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Aurinko paahtaa kuin kiuas olohuoneessa”

  1. Vaikuttaisi siltä että uusien kerrostaloasuntojen kunnollista jäähdytystä ei osata tehdä vieläkään.. ilmalämpöpumpun ulkoyksikön lisääminen lasitetulle parvekkeelle kuumentaa parvekkeen käyttökelvottomaksi kesäaikaan. Vai mitä tuumaa asiantuntijat

  2. Kerrostalon viilennys pitäisi olla keskitetty eli kaukokylmään liitetty. Jälkiasennukset ovat sitten tuollaisia.

  3. Jutussa on liikaa ammattijargonia, liian vähän konkreettisia ratkaisuja. Jargonia saa olla, mutta selittäkään se auki.

    Eikö ikkunoita ja seiniä saa vain paremmin valoa takaisin avaruuteen heijastaviksi? Onko ongelma vain ikkunoissa vai pitäisikö seinän ja katon (VALKEA KATTO!) heijastaa paremmin lämpöä?

  4. ILP halvalla, Mktsut ja Panat lämmittää pakkasella ja jäähdyttää helteillä oli ikkunat vaikka joka seinässä ilman taikka täynnä eristeitä. Laita foliot hattuun, ei ikkunoihin.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi