Kokeile kuukausi maksutta

Maailman suurimmassa hirsilukiossa on tuhat betonielementtiä – Tuusula haluaa käyttää ja näyttää puuta

Tuusulaan valmistuu ensi vuonna maailman suurin hirsirakenteinen lukio ja kulttuurikeskus Monio. Kohde on yksi Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun ehdokkaista.

Valmis hirsipinta vaatii tarkkuutta rakentajilta, ja suojauksia on tehty paljon. Ne tehdään täsmäsuojauksina, jotta puuhun ei synny värieroja.Kuva: Liisa Takala
Kuuntele juttu

Monio on Tuusulan historian suurin rakennushanke ja osa mittavaa palveluinvestointien kokonaisuutta. Se on samalla Suomen ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu ja nousee Rykmentinpuiston kupeeseen.

Rakennus on sekoitus modernia tekniikkaa, siinä on puusta, betonista ja teräksestä koostuva hybridirunko ja seinärakenteena painumaton hirsi. Se edustaa myös nykyaikaista puurakentamista, sillä puurakenteita näytetään ja käytetään arkkitehtuurin tehokeinona.

Lapaliitos on tätä kohdetta varten tehty näyttävä, arkkitehtoninen detalji. Kuva: Liisa Takala.

Moniossa on historiallista kerrostuneisuutta, sillä rakennuksen tiiliverhoilu ja kattojen muodot muistuttavat alueella toimineesta vanhasta varuskunnasta. Tilojen suunnittelussa tärkeitä teemoja ovat olleet toimivuus, terveellisyys ja muunneltavuus. Hankkeessa halutaan hyödyntää puurakentamisen ekologisuutta ja puumassan toimimista hiilivarastona.

Lujatalolle hanke on ensimmäinen kohde, jossa on hybridirunko ja hirsijulkisivu.

”Kun ulkoseinät tehdään massiivirakenteisina puusta, voidaan välttää monikerrosrakenteita ja siten uusiutumattomien rakennusmateriaalien käyttöä. Hybridirungon ja hirsijulkisivun vuoksi detaljimaailma on runsas”, hankkeen tuotantoinsinööri Kasperi Nyberg kertoo.

Tuhat betonielementtiä

Hybridirungossa on noin tuhat betonielementtiä ja paikallavaletut kellarirakenteet, sokkeli ja anturarakenteet. Puurunko koostuu puuvälipohjista, liimapuupilareista ja teräspalkeista. Hirrestä on tehty julkisivut ja osa väliseinistä. Ne toimivat kaikki omina rakenteinaan.

”Detaljien suunnittelu on ollut jatkuvaa, sillä esimerkiksi yhdeltä toimittajalta saimme liimapuupilarit ja -diagonaalit ja niihin liittyvät teräskengät toiselta, välipohjaelementit kolmannelta. Paikallavaluilla on ollut oma porukkansa, ja myös katto tehdään paikalla. Perinteisempään betonirakentamiseen verrattuna puurakentamisessa on vielä paljon tuotteistamatonta asiaa, johon on betonirakentamisessa totuttu. Yhteistyö on ollut hyvää kaikkien osapuolten kanssa”, vastaava työnjohtaja Mika Sairanen kertoo.

Rakennuksen muoto on vaatinut esimerkiksi vesikatolta paljon. Suunnitelmia on muokattu saatavuuksien ja aikataulujen vuoksi.

Vesikattotyöt ovat käynnissä taustalla. Sääsuojan sisällä vastaava työpäällikkö Mika Sairanen (vas.) ja tuotantoinsinööri Kasperi Nyberg. Kuva: Liisa Takala

”Nostimme hieman perustustasoja, vaihdoimme elementtejä paikallavaluiksi ja lisäksi vaihdoimme välipohjapuuelementit clt:stä ripalaatta-välipohjiin saatavuuden ja aikataulun pysymisen takia. Olemme tehneet koko ajan tuotannollista riskienhallintaa, ja se on vaatinut enemmän kuin normaaliaikoina”, Nyberg sanoo.

Tarkka hankinta helpotti kustannuspiiskaa

Hanke toteutetaan kokonaishintaurakkana eli perinteisenä kilpailu-urakkana, jonka Lujatalo voitti keväällä 2021. Sopimuksessa ei ole indeksiehtoja, joten mahdolliset hinnankorotukset kaatuvat urakoitsijalle.

”Olimme tehneet tarjousvaiheessa suurimmaksi osaksi puutoimittajien kanssa sopimukset. Kun indeksiehtoa ei sopimuksessa ole, meidän on pitänyt hallita kustannuksia sopimustekniikalla ja aikaisella hankinnalla. Esimerkiksi kattopellit olivat varastossa ostettuina jo ennen kuin tulimme tontille. Teimme hankinnat etupainotteisesti ja sovimme tarkasti maksueristä. Ostimme materiaalit ja selvitimme samalla, kenen varastoa on mahdollista käyttää, samalla on saatu taklattua aikataulupaineita”, Nyberg kertoo.

Tuusulan Monio

  • Urakoitsija: Lujatalo
  • Tilaaja: Tuusulan kunta / Tilapalvelut
  • Arkkitehtisuunnittelu: AOR Arkkitehdit Kuutti Halinen ja Mikki Ristola
  • Urakkamuoto: kokonaishintaurakka, 27,2 miljoonaa euroa. Urakkaan sisältyvät lviaks-työt ja automaattinen sammutusjärjestelmä.
  • Kokonaisala: 8773 m2
  • Aikataulu: 8/2021–5/2023
  • Runkotyön aikataulutus on tehty 4D-aikataulun avulla.
  • Sisäpuolen talotekniikka saadaan näkyviin Hololens AR -kypärällä.
  • Hankkeessa on tehty opinnäytetyö hybridirungon kosteudenhallinnan kehittämisestä. Työssä tutkittiin kosteudenhallintaa puu- ja hybridirunkokohteissa ja kuinka kosteusteknisesti erilaiset materiaalit toimivat yhdessä.
  • Monioon sijoitetaan ensimmäistä kertaa saman katon alle lukio, musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja kansalaisopisto sekä erilaisia kokoontumis-, esiintymis- ja liikuntatiloja kuntalaisia varten.
Rakentaminen alkoi nopeasti, muutama kuukausi urakkatarjouksen allekirjoituksen jälkeen, ja hanke on edennyt koko ajan aikataulussaan.

Suunnitteluvastuu on ollut tilaajalla. Lujalle on hankkeessa kuulunut tiettyjen osa-alueiden tuoteosasuunnittelut, kuten betoni- ja puuelementit sekä hirret. Yhteensovitusta on tehty alusta lähtien suunnittelupalavereissa. Työtä ja yhteensovitusta on helpottanut koko hankkeen tietomallintaminen.

Tilaaja on tehnyt suunnittelun hyvin pitkälle omien tarpeidensa täyttämiseksi eli tilat on suunniteltu hyvin valmiiksi. Käyttäjämuutosten määrä on ollut sen ansiosta hyvin vähäinen.

”Käyttäjän tarpeet näkyvät hyvin suunnitelmissa, varsinkin tilasuunnittelussa. Rakenteellisia asioita on ollut mahdollista käydä läpi eri toimittajien ja rakennesuunnittelijan kanssa, jolloin on saatu toimivat detaljit ja rakenteellisesti toimiva kokonaisuus”, Sairanen kertoo.

Hankkeen kustannusohjaus on ollut tiukkaa. Kustannusten hallintaa on helpottanut mahdollisimman suuri toimittajien vakiodetaljiikan käyttö, jolloin tekeminen ja elementointi onnistuu mahdollisimman pitkälle tehtaalla. Urakkasummaan nähden hankkeessa on ollut vain vähän lisätöiden tarjoamista tilaajalle.

”Kustannuspiiska hinnan osalta oli tiedossa jo kesällä 2021 ja halusimme materiaalit ennakkoon. Olimme ehtineet elää sitä todellisuutta ja varautuneet sen mukaan jo 9 kuukauden ajan, kun tilanne heikkeni Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Materiaalien saatavuusongelmat ja hinnankorotukset eivät päässeet yllättämään meitä”, Nyberg sanoo.

Opinnäytetyöstä hyvät keinot työmaalle

Hankkeen kosteudenhallintaan on käytetty paljon aikaa ja työnjohtaja Salla Mehtälä teki hybridirungon kosteudenhallinnasta opinnäytetyönsä. Työmaalle opinnäytteestä tuontiin 15 konkreettista asiaa. Kohteessa tehdään esimerkiksi TR-mittauksen ajatuksella kosteuskierroksia, joiden aikana havainnoidaan ympäristöä kosteuden kannalta. Samalla on luotu oma kosteusindeksi ja kun havaintoja tehdään, korjaava toiminta viedään heti käytäntöön.

Työturvallisuus on Nybergin ja Sairasen työmailla ollut aina ensisijainen asia. Monion työmaalla pidettiin oma työturvallisuusriihi, jonka perusteella käyttöön otettiin neljä käytäntöä. Niistä tärkein oli nostotyön turvallisuus, sillä nostoja kohteessa on runsaasti. KÄytössä on myös esimerkiksi työturvallisuus-appi, johon kuka vain voi tehdä turvahavaintoja.

”Tilasimme esimerkiksi taakankiinnittäjä-koulutuksen kaikille nostotyöhön osallistuville ja saimme siitä runsaasti hyvää palautetta. Lisäksi olemme Mikan kanssa valinneet aina työturvallisuusasenteen. Siihen kuuluu ns. small talk työturvallisuudesta aina kun on mahdollisuus. Meillä ei puhuta säästä vaan aloitamme keskustelut aina turvallisuudesta. Asenne ratkaisee siinä oikeastaan kaiken.”, Kasperi Nyberg kertoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Maailman suurimmassa hirsilukiossa on tuhat betonielementtiä – Tuusula haluaa käyttää ja näyttää puuta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat