Raide-Jokerin rakennustyöt loppusuoralla – Allianssi loi hankkeessa uutta

Vuosikymmeniä valmisteltu pääkaupunkiseudun pikaraitiotie Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen on edennyt toteutusvaiheensa loppusuoralle. 25 kilometrin pituisen pikaratikkalinjan rakentaminen on vaatinut uusien suunnitteluohjeiden luomista sekä erityistä paneutumista työnaikaisiin liikennejärjestelyihin ja työmaa-alueen lähiluontoon. Myös ajoissa tehty luvitus sekä tiedottaminen ovat olleet poikkeuksellisen tärkeässä osassa.

Raide-Jokerin idea juontaa 1990-luvun alkuun, jolloin Helsingin kaupunki esitteli ajatuksen Itäkeskuksesta Espoon Leppävaaraan ulottuvasta pikaraitiotielinjasta. Hanke oli vähällä käynnistyä lähes saman tien, mutta sen sijaan tuolloin päädyttiin parantamaan pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä bussireittejä kehittämällä. Tammikuussa 2024 liikennöinnin aloittava Raide-Jokeri korvaa lähes kolme vuosikymmentä samaa reittiä kulkeneen bussirunkolinja 550:n. Etuna pikaratikalla on aikataulujen täsmällisyys ja myös se, että sen käyttöönotto tukee nykyisten hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista. Lisäksi bussiliikenteen kapasiteetilla on rajansa, joka ennusteiden mukaan on ylittymässä tällä vuosikymmenellä.

Raide-Jokerin rakentaminen käynnistyi viisi vuotta sitten. Työmaavaiheeseen tosin siirryttiin vasta kaksi vuotta myöhemmin, koska toteutusmuodoksi oli valittu allianssi. Tarjouskilpailun voitti YIT:n ja NRC Groupin muodostama konsortio, joka yhdessä Helsingin ja Espoon kaupungin edustajien kanssa muodostaa työmaaorganisaation. Hanke olisi ollut ilmeisen hankala viedä sujuvasti läpi muulla toteutusmuodolla jo siksi, että suunnitelmien ja työvaiheistusten muutokset ovat olleet väistämättömiä satojen lupakäsittelyjen ja muutamien lupiin kohdistuvien valitusten takia.

”Näin isossa hankkeessa on toisaalta se etu, että muutos tai viivästys yhdellä alueella ei ole estänyt töiden etenemistä muualla. Näin olemme saaneet pidetyksi kustannukset ja kokonaisaikataulun hallinnassa”, projektinjohtaja Juha Saarikoski pohtii.

Hän korostaa myös hanketta varten tehtyjen rekrytointien merkitystä. Projektiin on palkattu asiantuntijoita moniin sellaisiin erityistehtäviin, jotka on pienissä hankkeissa pakko sisällyttää avainhenkilöiden toimenkuviin muiden tärkeiden tehtävien ohella. Esimerkiksi luonnonsuojeluarvojen noteeraaminen eläin- ja kasvilajitasolla on harvoissa hankkeissa yhtä keskeisessä osassa kuin Raide-Jokerissa.

Liito-oravan lisäksi työmaan on pitänyt turvata mahdollisimman suotuisina säilyvät olosuhteet muun muassa Vantaanjoen jokihelmisimpukalle, lahokaviosammaleelle ja idänmasmalolle sekä kymmenille muille rauhoitetuille eliölajeille. Pari valitusta kuitenkin tuli: toinen liittyi Laajalahden lintualueeseen ja toinen Patterinmäen tunnelin lähellä sijaitsevaan liito-orava-alueeseen.

Kehitysvaihe oli poikkeuksellisen pitkä

Lupien hakeminen ja tarvittavien selvitysten laatiminen oli tärkeä kehitysvaiheen osa. Lisäksi oli luotava suunnitteluperiaatteet rakenteille, jollaisia ei ollut aiemmin toteutettu. Oli esimerkiksi luotava pikaraitiolinjan tekniset spesifikaatiot, koska ajoneuvon nopeus ja kuormat poikkeavat Helsingin perinteisistä raitiovaunuista.

”Akselipaino oli määritettävä erikseen esimerkiksi siltojen kohdalla ja mitoitettava rakenteet sen mukaan. Myös ratageometria on erilainen kuin muussa rataliikenteessä”, Raide-Jokerin tekniikkapäällikkö Kyösti Ratia kertoo.

Sekä lupa-asiat että suunnittelukäytäntöjen luominen ovat osa hankkeen alkuvaiheessa luotua TLJ-konseptia. Lyhenne tulee sanoista ”työnaikainen liikennejärjestely”, joka kuvastaa hankkeen ehkä vaativinta piirrettä: kolmen vuoden kestoista työskentelyä keskellä autoliikennettä.

Jotta tällainen työmaa on hallittavissa, sen työvaiheistus, logistiikka, riskit ja tiedottaminen on suunniteltava huolella. Siksi kehitysvaihe mitoitettiin poikkeuksellisen pitkäksi, puolitoista vuotta kestäväksi.

Ennen kuin töihin ryhdyttiin, myös työturvallisuusriskit oli kartoitettava kunnolla. Tässä tapauksessa kysymys oli yhtä lailla turvallisuudesta työmaan sisäpuolella kuin sen välittömässä läheisyydessäkin.

Johtosiirrot olivat valtava työ

Kesäkuussa 2019 käynnistyneen työmaan aluksi oli ryhdyttävä siirtämään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ratalinjan alta. Vaikka kehitysvaiheessa oli tutkittu vanhoja piirustuksia ja muita dokumentteja, yllätyksiin oli varauduttu, kuten aina silloin, kun rakennetaan uutta vanhan päälle tai tilalle.

Tiedossa oli, että Espoon Vermossa oli toiminut kaatopaikka, jonka sisältämä pilaantunut maa-aines tulee toimittaa tarkoitusta varten varattuun loppusijoituspaikkaan. Siihenkin oli varauduttu, että maaperästä löytyy sellaisia kaapeleita ja putkijohtoja, joiden olemassaolosta ei ole tiedetty.

”Suuri osa vanhasta tekniikasta oli etukäteen tiedossa, mutta niiden tarkka sijainti välttämättä ei”, hankepäällikkö Mira Saarentaus Espoon kaupungilta kertoo.

Huolta aiheutti myös se, että vanhojen kaapeleiden jännitteellisyydestä tai jännitteettömyydestä ei aina ollut täyttä varmuutta. Siksi niiden siirrossa pois ratalinjatöiden tieltä piti noudattaa suurta varovaisuutta.

Kaikki johtosiirrot ovat olleet valtava työ, ja sitä on tehty koko hankkeen ajan sitä mukaa kuin ratalinjaa on valmistunut. Tapauskohtaisesti osa tekniikasta on voitu jättää paikalleen, mutta suurempi osa on pitänyt siirtää sivuun, mikä on ymmärrettävästi vaatinut tarkkaa yhteensovittamista ympäröivän liikenteen kanssa. Kunkin työvaiheen läpimenoajan minimointi onkin ollut tärkeä mittari, jota seuraamalla aikataulu on voitu pitää hallinnassa.

Johtosiirtojen määrän lisäksi eri työvaiheiden kestoon on vaikuttanut erityisesti se, missä määrin rakenteita on pitänyt pohjavahvistaa. Pohjavahvistusta on tarvittu noin kolmasosalla koko ratalinjan pituudesta, ja pääasiallisena menetelmänä on ollut paalutus paalulaattoineen. Paalutustyö on pitänyt tehdä mahdollisimman tehokkaasti lyhyiden liikennekatkojen aikana. Tässä on onnistuttu varsin hyvin, sillä Raide-Jokerin ”tehopaalutus” voitti taannoin Vuoden geoteko -palkinnon.

Työmaan- ja työmaaympäristön ehdoilla

Liikennekatkojen lisäksi Raide-Jokerin työmaalla on pitänyt ottaa huomioon ympäröivän liikenteen ja lähiasukkaiden näkökulma sekä sääolosuhteet. Esimerkiksi kiskojen hitsausta ajoitettaessa on pitänyt ottaa huomioon lämpötila niin, etteivät myöhemmät käytönaikaiset lämpöliikkeet aiheuta niissä liian suuria jännityksiä.

”Kesällä lämpimimpinä jaksoina aamuneljä olisi ollut optimi, mutta se ei ääntä aiheuttavana yötyönä luonnollisestikaan käy päinsä asutuksen lähellä”, toteaa projektipäällikkö Veera Koskela NRC Groupista, jolle kuuluu Raide-Jokeri-tiimissä ratateknisten töiden toteutusvastuu.

Raide-Jokerin 25 kilometrin reittiä ja kahta raidetta varten hitsataan sadan kilometrin pituinen kisko, joka koostuu 18 metrin pituisista osista. Kesäkuuhun mennessä rataa ja vastaavasti kiskotusta on tekemättä enää noin 300 metriä.

Oma vaativa operaationsa on johtimien asentaminen. Pikaraitiotien käyttöjännite on 750 volttia, ja johdinlangat on sijoitettu niin ylös, ettei normaalitilanteessa vaarallisen sähköiskun vaaraa ole.

Hanke on yksi Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun ehdokkaista

Lue lisää:  SRV:n vetämä allianssi voittoon – lentoaseman T2-terminaali on Vuoden työmaa