Energiatehokkuutta parantavien korjausten tarve lisääntyy tulevina vuosina merkittävästi, jos suunnitteilla oleva EU-tason sääntely toteutuu. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan sekä vihreitä taloyhtiölainoja, valtion energia-avustuksia että valtion takausjärjestelmän uudistamista.
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa hiilipäästöjen vähentämistä myös asumisessa. Tällä hetkellä EU-tason neuvotteluja käydään niin sanotun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Toteutuessaan uudistus tarkoittaa kiristyviä vaatimuksia energiatehokkuudelle. Lisäksi tavoitteeksi asetettaneen, että koko asuntokanta olisi päästötöntä vuoteen 2050 mennessä”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kertoo tiedotteessa.
Isännöintiliitto vaikuttaa EU-tasolla siihen, että direktiivissä otettaisiin huomioon Suomen erityispiirteet, muun muassa Suomen tehokas kaukolämpöverkosto ja aurinkovoiman haasteet talvikaudella sekä se, että osaa olemassa olevasta rakennuskannasta ei ole ylipäätään väestön muuttoliikkeiden vuoksi järkeä korjata vaan pikemminkin purkaa.
Direktiivin myötä korjaustarvetta on arviolta jopa 40–50 prosenttia rakennuskannasta. Isännöintiliitto kantaakin huolta siitä, miten nämä energiatehokkuutta parantavat, välttämättömät korjaukset saadaan rahoitettua.
”Korjausten rahoittamisessa on ongelmia jo tällä hetkellä varsinkin muuttotappiopaikkakunnilla tai taloyhtiöissä, joissa korjausvelkaa on päässyt kertymään liikaa suhteessa asuntojen arvoon. Osassa tällaisista kohteista päästöttömyyteen vaadittavia remontteja ei ole järkevää eikä mahdollistakaan toteuttaa”, Koro-Kanerva sanoo.
Tarvitaan lisää tietoa vihreistä taloyhtiölainoista
Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä energiatehokkuutta parantavia hankkeita voi olla nykyisin mahdollista rahoittaa myös niin kutsutuilla vihreillä lainoilla, jotka perustuvat markkinoilta saatavaan vihreään rahoitukseen.
”Vihreiden lainojen lainaehdot ovat lainanottajalle usein tavallista taloyhtiölainaa parempia. Esimerkiksi lainan marginaali voi olla matalampi. Tämä rahoitusmuoto on Energiabarometrimme mukaan tuttu vasta kolmasosalle isännöitsijöistä, joten kasvunvaraa tällä rahoitusmuodolla on”, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen kuvaa.
Isännöintiliitto kannustaa myös taloyhtiöitä varautumaan tuleviin korjaustarpeisiin.
”Remontteihin olisi hyvä varautua ennakoivasti esimerkiksi korjausrahastoilla ja asuintalovarauksilla. Lisäksi lisärakentaminen ja rakennusoikeuden myyminen taloyhtiön tontilta ovat tietyissä tapauksissa mahdollisia keinoja kerätä rahoitusta remonttia varten”, Rekonen kuvaa.
Taloyhtiöiden on myös mahdollista hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta energia-avustusta energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. ARA-avustuksia on tarjolla myös muihin, esimerkiksi esteettömyyttä parantaviin korjaushankkeisiin.
Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan avustukset ovat keskeisessä roolissa energiaremonttien käynnistämisessä, koska kiristynyt taloustilanne on heikentänyt taloyhtiöiden kykyä toteuttaa investointeja.
”Energia-avustusten merkitys hankkeiden käynnistämiselle on mielestämme jopa yllättävän suuri. Rahoituksen epävarmuus on myös aiempina vuosina hidastanut taloyhtiöiden päätöksentekoa energiaremonteissa”, Koro-Kanerva sanoo.
”Vaalien jälkeen edessä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa onkin tärkeää turvata, että energia-avustuksiin varataan pysyvä rahoitus tulevalle vaalikaudelle. Lisäksi valtion takauslainajärjestelmän uudistaminen olisi tärkeä saada kuntoon ensi kaudella.”
Isännöintiliiton hallitusohjelmatavoitteissa energiatehokkuusohjelma ja vihreä siirtymä isossa roolissa
Isännöintiliitto on nostanut hallitusohjelmatavoitteisiinsa 2023–2027 viisi teemaa: käytännön asumisen ongelmanratkaisut, taloyhtiöiden vihreän siirtymän, alueiden eriytymisen ratkaisut, isännöintialan koulutustarpeet ja ratkaisuja työvoimapulaan sekä asumisen digitalisaation ja järjestelmäkehityksen.
Vihreä siirtymä ja energiatehokkuuden edistäminen vaativat yhdenmukaisia ratkaisuja koko Euroopan unionin alueelle, mikä on tärkeää. Suomen osalta uudessa sääntelyssä on tärkeää korostaa kansallista päätöksentekoa ja sovittamista yhteen Suomen lainsäädännön kanssa.
Isännöintiliiton mukaan on varmistettava, ettei synny päällekkäistä sääntelyä ja näin ollen turhia kustannuksia sekä turhaa työtä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), rakennusten ilmastoselvitys osana Suomen rakentamislakiuudistusta ja kansallinen energiatodistuslainsäädäntö ovat hyviä esimerkkejä mahdollisista päällekkäisyyksistä ja mahdollisesti epäselvästä sekä kalliista sääntelystä.
Euroopan unionin tasoisessa sääntelyssä ei riittävästi tunnisteta Suomen alueiden eriytymistä ja alueita, joissa väestö vähenee. Nämä alueet vaativat vahvaa kansallista politiikkaa, jotta ei käytännössä korjata esimerkiksi sellaisia rakennuksia, joilla ei enää esimerkiksi 15 vuoden päästä ole käyttöä.
Suomen energiantuotannon kehittämistä kohti hiilineutraaliutta pitää edistää järkevästi ja kunnianhimoisesti vahvistaen kiinteistöjen edellytyksiä tuottaa entistä enemmän itse tarvitsemaansa energiaa. Isännöintiliitto haluaakin edistää taloyhtiöiden mahdollisuuksia vastata korjausrakentaminen tarpeisiin, huolehtien asumisviihtyvyydestä ja ehkäisten alueiden eriytymistä:
- Perustetaan ministeriörajat ylittävä työryhmä etsimään ratkaisuja taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseksi ja kiinteistöjen tuomiseksi osaksi energiajärjestelmää vihreän siirtymän mahdollistamiseksi.
- Tehdään taloyhtiöiden omasta sähköntuotannosta kannattavampaa, lisätään energiajärjestelmän omavaraisuutta ja kannustetaan taloyhtiöitä lisäämään omaa sähköntuotantoa sekä vahvistamaan kansallista huoltovarmuutta
- Uudistetaan energiatodistusjärjestelmä vastaamaan paremmin kiinteistöjen kehittämisen tarpeisiin
- Siirrytään nykyisestä kertoimiin perustuvasta mallista selkeämpään malliin, mikä mittaa selkeästi rakennusten kuluttamaa energiaa
Myös avustusjärjestelmään kaivataan lisää pitkäjänteisyyttä ja vahvempaa signaalia energiatehokkuuden parantamiseksi:
- Asuinrakennusten energia-avustusten vakioiminen ja tason nostaminen 500 miljoonaan euroon vaalikaudeksi (125 miljoonaa euroa/vuosi)
- Uudistetaan takauslainajärjestelmä alueiden eriytymisen ehkäisemiseksi ja taloyhtiöiden korjausrakentamisen mahdollistamiseksi (100 miljoonaa euroa/vuosi)
- Kotitalousvähennyksen tason korottaminen ja laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin, jotta vihreän siirtymän vaatimat investoinnit ja korjausrakentaminen olisi mahdollista toteuttaa
Suomessa on kaikkiaan 90 500 asunto-osakeyhtiötä, joista Isännöintiliiton laskelmien mukaan noin 55 000 käyttää ammattimaista isännöintiä. Näissä taloyhtiöissä asuu hieman yli 2 miljoonaa ihmistä ja vuokrataloyhtiöissä asuu hieman yli 700 000 suomalaista. Noin puolet suomalaisista asuu siis taloyhtiöissä. Taloyhtiöiden lukumäärä on viime vuosina kasvanut tasaisesti, mikä johtuu pääasiassa uudistuotannon määrästä ja kaupungistumisesta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Isännöintiliitto huolissaan: Energiaremonttien vauhti kiihtyy – mistä rahat?”