Kevytyrittäjyys on tullut rakennusalallekin. Ongelmilta ei ole vältytty.
Kevytyrittäjä tekee töitä omiin nimiinsä ja laskuttaa tekemästään työstä laskutuspalvelun avulla.
Tilaajayrityksen kannalta kevytyrittäjyyteen liittyy epäselvyyksiä sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisen, tapaturmavakuuttamisen sekä työehtojen toteutumisen näkökulmasta. Tilaaja ei välttämättä tiedä tuleeko lakisääteiset velvoitteet hoidettua.
Kevytyrittäjänkään tilanne ei ole yksiselitteinen. Tapaturma-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut menevät kevytyrittäjän omasta pussista, eikä tämä tieto läheskään aina tavoita varsinkaan ulkomailta tulleita rakennusalan tekijöitä. Kevytyrittäjälle kertyy kustannuksia myös laskutus- ja maksupalveluista.
Suomeen töihin tullut ulkomaalainen ei aina ymmärrä olevansa kevytyrittäjä. Hänen ansionsa saattaa myös jäädä työehtosopimuksessa määritellyn minimin alapuolelle.
Työehtosopimuksessa kielteinen kannanotto
Vuodesta 2021 alkaen on rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjoihin lisätty Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n allekirjoittama kannanotto kevytyrittäjyydestä. Kannanotossa lukee muun muassa näin:
”Kevytyrittäjyys on ristiriidassa alan yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja sosiaalisesti kestävän työelämän tavoitteiden kanssa. Tilaajien asemassa toimivien yritysten on syytä varmistua siitä, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimuksen ja tämän suosituksen mukaisesti. Se tarkoittaa, että alihankkijan ja vuokratyövoimayrityksen henkilöstön asema on järjestetty työsuhteiseksi.”
Sama kannanotto sisältyy myös tuoreisiin, kevättalvella 2023 allekirjoitettuihin työehtopimuksiin.
”Siellä on se sama teksti. Kevytyrittäjyyttä on tosiaan myös RT:n yritysten työmailla”, Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmström mainitsee.
Rakennusliiton tietojen mukaan ulkomaisia kevytyrittäjiä on vuoden 2022 aikana ollut suurtenkin urakoitsijoiden työmailla, esimerkiksi JM Suomen, NCC:n, Firan, Renovon ja SRV:n kohteissa.
Lue lisää: Uusi harmaan talouden ilmiö leviää – ”Satoja tapauksia vuoden aikana”
RT: Ei sovellu pääsääntöisesti rakentamiseen
Talonrakennusteollisuuden vastaava lakimies Ville Wartiovaara kertoo, että rakennusteollisuudessa on tunnistettu kevytyrittäjyyteen liittyvät lieveilmiöt.
”Sen johdosta rakennusalan työehtosopimuksissa on kirjaukset kevytyrittäjyyteen liittyen. Työehtosopimusten mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu kahdessa muodossa, joko alihankintatyönä tai työvoiman vuokrauksena. Kevytyrittäjyys ei sovellu pääsääntöisesti rakennusalalla työskentelyn luonteeseen, jossa työskennellään lähtökohtaisesti työnjohdon ja -valvonnan alaisena”, Wartiovaara sanoo.
Työlainsäädännön perusteella työtä tehdään joko työsuhteisena tai yrittäjänä. Lainsäädäntö ei tunnista kevytyrittäjyyttä.
”Aluehallintovirasto rinnastaa kevytyrittäjien toiminnan yrittäjätoimintaan vain siinä tapauksessa, että yrittäjyyden ulkoiset ja tosiasialliset tunnusmerkistöt täyttyvät. Muussa tapauksessa kevytyrittäjän tulkitaan olevan työsuhteinen. Valvova viranomainen tulkitsee tunnusmerkistöjen täyttymistä ja tärkeänä osana sitä on työn itsenäisyys. Kevytyrittäjien kohdalla työn itsenäisyys harvemmin tosiasiassa täyttyy rakennusalalla.”
Wartiovaara korostaa kevytyrittäjyyteen liittyvien ongelmien näyttäytyvän juuri sellaisissa tapauksissa, jossa tosiasiallinen työsuhteisuus on piilotettu näyttämään paperilla yrittäjätoiminnalta tai kevytyrittäjät piilotetaan urakkaketjussa.
”Nämä ongelmatapaukset ilmenevät nimenomaisesti useimmiten ulkomaalaisten henkilöiden kohdalla. Jos työstä saatu korvaus on sellainen, jolla ei tosiasiassa voida hoitaa esimerkiksi yel-maksuja tai muita kustannuksia, joita normaalissa yrittäjätoiminnassa hoidetaan, ei tällöin voida puhua yrittäjyydestä.”
Kevytyrittäjät hakeutuvat valvomattomille työmaille
Järjestäytyneidenkin yritysten työmailla kevytyrittäjyys on melko tuttu juttu.
”Näyttää siltä, että kevytyrittäjien määrä rakennusalalla ei ole vähentynyt”, sanoo Toni Malmström.
”Osa pääurakoitsijoista on tehnyt omia linjauksia kevytyrittäjyyden suhteen. Osa on määritellyt miten kevytyrittäjyyttä heidän työmaillaan saadaan käyttää ja osa on jopa täysin kieltänyt sen työmaillaan. Seurauksena kevytyrittäjyys on hävinnyt niiltä työmailta kokonaan, mutta jonnekinhan se sitten siirtyy.”
Malmströmin arvion mukaan kevytyrittäjät ovat siirtyneet linjaremonttikohteisiin ja pienempien toimijoiden työmaille.
”Ilmiö on muuttunut siihen suuntaan, että kevytyrittäjät hakeutuvat työmaille, joissa ei ole niin tarkkaa valvontaa tai niin tarkkaa välittämistä asioista. Entistä useammin meillekin tulee tietoon, että työmaalle tullaan tietoisesti väärillä tiedoilla kevytyrittäjyyttä piilotellen.”
Piilottelu tapahtuu siten, että rakennustyömailla pakolliseen henkilötunnistekorttiin on alettu ilmoittaa vääriä tietoja.
Pääurakoitsijaa vedätetään
Vastuu Groupin Valttikortti on yksi Suomessa rakennustyömailla käytössä olevista kuvallisista henkilötunnisteista. Palvelu on pyritty toteuttamaan voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi, mutta ongelmaksi tulee se, että kevytyrittäjyyttä ja rajanvetoa työsuhteeseen ei ole määritelty yksiselitteisesti laissa. Julkisista rekisteritiedoista ei myöskään voi päätellä onko kyseessä työnantaja vai kevytyrittäjälle palvelua tarjoava laskutuspalveluyritys.
Kevytyrittäjän ei tarvitse rekisteröityä minnekään, joten yksittäisen henkilön työntekijä- tai yrittäjästatusta ei voi varmistaa mistään rekisteristä.
”Sähköisten palvelujen toteuttamisen kannalta tämä johtaa siihen, että tieto kevytyrittäjyydestä on toistaiseksi saatavilla ainoastaan laskutuspalveluyritykseltä ja sen asiakkaana olevalta kevytyrittäjältä”, Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck toteaa.
Valttikortin tilaa henkilön työnantaja, joka ilmoittaa työntekijänsä tiedot Vastuu Groupille työntekijähallinta-palvelun kautta. Kortin tilaaja vastaa siitä, että sen palvelussa antamat tiedot ovat oikein, mukaan lukien tieto kortinhaltijan työsuhteesta kortin tilaajaan. Valttikortin tilaaja vahvistaa korttia tilatessaan olevansa sen henkilön työnantaja, jolle Valttikortti tilataan.
”Näin vedätetään pääurakoitsijaa. Jos työmaalle ei muuten päästä töihin, niin noin sinne mennään väärillä tiedoilla. Siten rikotaan henkilötunnisteesta asetettua lakia, koska yritystieto on väärä”, sanoo Malmström.
”Näitä on pilvin pimein. Suurin osa kevytyrittäjistä liikkuu tuolla väärillä korteilla.”
Vastuu Group ei kontrolloi tietojen oikeellisuutta
Vastuu Groupinkin tietoon on tullut tapauksia, joissa laskutuspalveluyritykset ovat tilanneet Valttikortteja asiakkailleen ilman, että osapuolten välillä on ollut työsuhdetta.
Yksityishenkilö, jolla ei ole y-tunnusta esimerkiksi toiminimen kautta, ei voi tällä hetkellä tilata itselleen Valttikorttia. Valttikortin tilaa henkilön työnantaja, joka ilmoittaa työntekijänsä Valttikorttia varten tarvittavat tiedot Vastuu Groupille työntekijänhallintapalvelun kautta.
”Kortin tilaaja vastaa siitä, että sen palvelussa antamat tiedot ovat oikein, mukaan lukien tieto kortinhaltijan työsuhteesta kortin tilaajaan. Vastuu Groupilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta kontrolloida korttitilauksen yhteydessä annetun työsuhdetiedon oikeellisuutta”, kertoo Vastuu Groupin Albäck.
”Olemme kuitenkin näiden tapausten johdosta pyrkineet manuaalisesti tunnistamaan laskutuspalveluyritysten ryhmään kuuluvat Valttikorttiasiakkaat ja tiedottamaan heitä viranomaisvaatimusten sisällöstä, erityisesti siitä, että kevytyrittäjän tulee ilmoittaa työmaalla käytettävässä henkilötunnistekortissaan olevansa itsenäinen työnsuorittaja eikä laskutuspalveluyrityksen työntekijä.”
Valttikortti voidaan toukokuusta alkaen tilata myös itsenäiselle työnsuorittajalle. Tämä status ilmenee Valttikortilta.
Ilmoitetaan vääriä työehtosopimuksia
Valtaosa laskutuspalveluyrittäjistä ilmoittaa tilaajavastuutiedoissa noudattavansa rakennusalan työehtosopimusta, vaikka niillä ei olisi lainkaan rakennusalan työntekijöitä, vaan pelkästään kevytyrittäjiä.
Laskutuspalveluyritykset ilmoittavat käyttämänsä työehtosopimuksen Vastuu Groupin Luotettava kumppani -raportissa.
Laskutuspalvelut saattavat menetellä siten, että ne ilmoittavat vääriä työehtosopimuksia Vastuu Groupin tilaajavastuutietoihin. Luotettava kumppani -palvelussa kysytään yritykseltään itseltään mitä työehtosopimusta se noudattaa.
”Tämä mahdollistaa väärän Valttikortti- ja väärän tilaajavastuutiedon hyödyntämisen. Pääurakoitsija harhautuu”, Malmström sanoo.
”Toisaalta joskus urakoitsija vastaavasti pystyy myöhemmin heittäytymään sen väitteen taakse, että hehän ovat katsoneet tilaajavastuuraportin näyttävän vihreää.”
Vastuu Groupilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta tarkistaa viranomaiselta noudattaako yritys jotain tiettyä työehtosopimusta vaan se joutuu luottamaan yrityksiltä itseltään saamiinsa tietoihin. Vastuu Group on kuitenkin reagoinut tilanteissa, joissa sille on ilmoitettu epäilyksiä vääristä tes-tiedoista kontaktoimalla yrityksiä ja pyytämällä varmistamaan annetun tes-tiedon.
Tilaajavastuulain vaatimuksena on sopijakumppanin tilaajalle antama selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.
”Luotettava kumppani -raportilla oleva tes-tieto on siten yrityksen itsensä antama tieto, joka ei ole todennettavissa mistään julkisesta tietolähteestä”, Albäck toteaa.
”Luotettava kumppani -palvelussa on mukana yli 70 000 yritystä. Raportti kootaan eri tietolähteistä saaduista tiedoista sekä yrityksen itse antamista tiedoista.”
Tilaajan tulisikin aina itse arvioida, vastaako sopimuskumppanin tosiasiallinen toiminta raportille koottuja tietoja ja onko tarve selvittää sopimuskumppanin taustoja ja toimintatapoja tarkemmin.
”Ongelmat tunnistetaan työmailla”
Rakennusliiton Toni Malmströmin mukaan kevytyrittäjyyteen liittyvät ongelmat eivät ole viime kuukausina helpottaneet.
”Puolen vuoden perspektiivillä tarkasteluna sanoisin, että on pysytty aika lailla samassa. Ongelmat tunnistetaan työmailla paremmin, se on hyvä juttu. Myös Rakennusteollisuus RT on tässä asiassa neuvonut jäsenyrityksiään viime aikoina hyvin.”
Malmströmin mukaan aluehallintoviraston tarkastukset auttaisivat asiaa.
”Avikin on nyt saanut joitakin tarkastuksia tehtyä ja tutkinut, onko kevytyrittäjien osalta kyse työsuhteisesta työstä. Se on lähinnä homman pääpointti. Aika moni Avin tarkastus viime aikoina on osoittanut, että kyse on ollut työsuhteisesta työstä.”
Lue lisää: Käräjäoikeus: Laskutuspalvelua käyttäneet asbestipurkajat olivat työsuhteessa
Kreaten työmaa Tampereen Sulkavuoressa nousi esiin tammikuussa. Työmaalla betoniraudoitustöitä tehneet ukrainalaiset työntekijät paljastuivat alipalkatuiksi.
”Siellä kevytyrittäjinä olleet kaverit koitettiin sen jälkeen ottaa työsuhteeseen. Osa heistä halusi työsuhteeseen ja osa ei”, toteaa Malmström.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Väärinkäytökset kevytyrittäjyyden kautta jatkuvat, vaikka menettelyn piti tessin kannanoton mukaan loppua”