Parhaillaan etenevässä monitieteisessä E3 – Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions -tutkimushankkeessa on saatu merkittäviä tuloksia. Jo tässä vaiheessa on osoitettu, että päiväkotien lasten ja henkilökunnan sairastuvuutta voidaan vähentää 30 prosenttia varsin yksinkertaisin taloteknisin konstein.
E3-hanke, Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions on CleverHealth Network- ja IAQe (Indoor Air Quality Ecosystem) -ekosysteemien yhdessä rakentama laaja yhteiskehityshanke, jota rahoittavat Business Finland ja osallistuvat yritykset. Hanketta koordinoivat Tamlink oy ja Spinverse.
Tutkimushankkeessa on mukana neljä helsinkiläistä päiväkotia, joista kahdessa on erilliset ilmanpuhdistimet. Järjestelyn avulla haluttiin nähdä, miten ilmanpuhdistus vaikuttaa lasten ja henkilökunnan sairastavuuteen.
Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös terveyskysely päiväkodeille, joissa ilma puhdistettiin huolellisesti. Lisäksi kaikkien Helsingin seudun päiväkotien vanhemmille lähetettiin verrokkikysely.
Talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen painottaa, että kyseessä on merkittävä tutkimustulos ja uutinen koko kiinteistö- ja rakennusalalle. Kun tutkimus päättyy vuoden lopulla, on syytä tarkkaan miettiä, kuinka tutkimuksen tulokset jalkautetaan, jotta niistä saataisiin ripeästi kaikki hyöty irti.
”Sairastuvuus päiväkodeissa laski 30 prosenttia, mikä on merkittävä tulos. Ja tässä on huomioitu myös sosioekonominen tausta”, Sormunen korostaa.
Sormunen on professuurinsa ohella on osapäiväisesti töissä Granlundilla. Hän pohtiikin, pitäisikö tutkimustuloksia alkaa jo huomioida kiinteistöjen ilmanvaihdon suunnittelussa.
E3 - Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions -tutkimushanke
Miljoonien kuolonuhrien ja valtavien taloudellisten vahinkojen jälkeen Covid 19 -pandemia on rauhoittunut, mutta kyseessä on edelleen vaarallinen tauti, mikä näkyy tälläkin hetkellä sairaaloiden teho-osastoilla. Kulman takana saattaa myös olla tulossa jo seuraavia pandemioita.
Kysymys kuuluukin: miten voimme luoda terveysturvallisia tiloja ja ympäristöjä, joissa on turvallista toimia niin pandemioiden kuin myös säännöllisten influenssa-aaltojenkin aikana? Monitieteisessä E3 – Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions -tutkimushankkeessa haetaan vastauksia näihin kysymyksiin ja luodaan valmiuksia pitää yhteiskunta toiminnassa myös pandemioiden aikana.
Business Finlandin rahoittamassa, seitsemän tutkimuslaitoksen ja 22 suomalaisyrityksen hankkeessa myös kehitetään huippuluokan teknologioita ja luodaan ratkaisuja sisäolosuhteiden hallintaan ja tilojen terveysturvallisuuden parantamiseen. Monialaisessa hankkeessa rakennetaan vankkaa tieteellistä pohjaa pureutumalla samanaikaisesti muun muassa virusten diagnostiikkaan, leviämiseen ja tartuttavuuteen, sisätilojen ilmanlaadun mittaamiseen ja parantamiseen kuin myös kehittämällä malleja infektioriskin hallintaan ja terveysturvallisten tilojen suunnitteluun.
Tutkimukseen pohjautuvia uusia ratkaisuja todennetaan niin simuloinneilla kuin käytännön pilotoinnilla muun muassa sairaala-, toimisto- ja päiväkotiympäristöissä. Kahden ja puolen vuoden mittainen hanke on edennyt yli puolenvälin ja tähän mennessä syntyneistä tuloksista on juuri raportoitu.
“On ollut hämmästyttävää, miten nopeasti kiinnostus terveysturvallisia tiloja kohtaan on hälventynyt, kun pandemia helpottui ja tilat on jälleen kyetty avaamaan. Korona leviää ilmateitse ja ilmanvaihdolla on suuri merkitys tartuntariskin vähentämiseen”, toteaa talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta.
”Nyt on hyvä aika hyödyntää uusimmat tulokset ja viedä opit käytäntöön. Näin voimme valmistautua tulevaan ja rakentaa kilpailuetua ennen muita.”
E3-hanke, Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions on CleverHealth Network- ja IAQe (Indoor Air Quality Ecosystem) -ekosysteemien yhdessä rakentama laaja yhteiskehityshanke, jota rahoittavat Business Finland ja osallistuvat yritykset. Hankkeen tutkimusorganisaatiot ovat: Tampereen yliopisto, VTT, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, THL, Tampereen ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopistollinen sairaala.
Mukana olevat yritykset ovat: Afry, Air0, Alme, AW2 Architects, Biomensio, Cleamix, Filterpak, Granlund, HUS, Halton, Inspector SEC, Kone, Lumikko, Ramboll Finland, Olfactomics, Royal Caribbean Group, Rapal, Rune & Berg, Roche, SmartWatcher, Vetrospace, Lifa Air. Hanketta koordinoivat Tamlink ja Spinverse.
”Jos Suomessa, missä kiinteistöissä pääsääntöisesti on jo toimiva ilmanvaihtojärjestelmä, saadaan tällaisia tuloksia, niin Keski-Euroopassa, jossa ilmanvaihtoa ei edes juuri ole, on tulos melkoinen läpimurto.”
Tällä Sormunen viittaa vientimahdollisuuksiin, jotka ovat yksi tutkimushankkeen ajava voima. Suomi on tunnetusti ilmanvaihdon suurvalta, ja Keski-Euroopassa koneellinen ilmanvaihto on ollut harvojen herkkua – sitä on lähinnä moderneissa toimisto- ja asuinrakennuksissa.
Tutkimushanke ei ole vielä päättynyt, joten sen lopputuloksia saamme vielä odottaa, mutta nämä saavutukset Sormunen haluaa nostaa esille jo tässä vaiheessa. Syksyllä tutkimukseen piiriin on tulossa myös lisää päiväkoteja.
Vastuullisia tutkimustuloksia halutaan julki ripeään tahtiin
Hankkeessa HUS:n puitteissa toimiva tutkijalääkäri Enni Sanmark kertoo että tutkimus kohdistuu nimenomaan tavallisiin tauteihin eli infektioihin, eikä johonkin tiettyyn tautiin, kuten esimerkiksi koronaan (covid-19). Hän painottaa, että tutkimus oli rajattu ilmanvaihtointerventioon, kaikki muu jätettiin huomiotta.
”Koska tutkimme ympäristöä, joka on täynnä sekoittavia tekijöitä, oli pelkona ettemme saa minkäänlaisia tuloksia, koska päiväkodeissa on ilmavälitteisen tartunnan lisäksi aina myös kosketus- ja pisaratartuntoja. Lääketieteellisessä mielessä onkin merkittävää, että pystyimme rajoittamaan tartuntoja näin paljon yhdellä ainoalla konstilla.”
Sanmark kertoo, että tutkimus on ajallisesti nyt puolivälissä, ja seuraavaksi interventio siirretään uuteen kohteiseen. Hän korostaa, että tästä huolimatta on vastuullista tuoda tutkimustuloksia julki jo nyt, koska vaikutus on niin selvä.
”Ensi infektiokauden loppuun mennessä tutkimus on valmis, mutta voidaan sanoa, että jo nyt näyttää hyvältä. Perinteiset päiväkotien infektiotaudit – kuten nuha, kuume ja vatsataudit – kaikki vähenivät ja sitä kautta sairastavuus ylipäätään päiväkodeissa.”
Sanmarkin mukaan tarvitaan vielä lisää massaa, eli tutkimusaineistoa, että tulokset voidaan täsmällisemmin vahvistaa. Hän kuitenkin painottaa, että elleivät tulokset olisi aitoja, ei näin isoja muutoksia sairastuvuudessa näkyisi. Kyse ei siis voi olla sattumasta.
Rakennusten suunnittelu ja ilmamäärät uusiksi
Vielä ei ole julkista, kuinka paljon ja millä keinoin sisäilmaa puhdistettiin. Sormusen mukaan on kuitenkin selvää, että sekä rakennusten ilmamäärät että sisäilmaluokitus on syytä ottaa uuteen tarkasteluun.
”Meillä on selkeää näyttöä, että hengitystieinfektiot ovat ilmalevitteisiä. Tämä vain vahvistui tutkimuksemme myötä, koska otanta oli riittävä kyseiseen johtopäätökseen”, Sormunen korostaa.
Sormunen näkeekin tässä potentiaalia uusiin innovaatioihin. Ei ole järkevää rakentaa ilmanvaihtojärjestelmiä ja niiden oheen ilmanpuhdistuslaitteita, vaan teknologiat pitäisi integroida toisiinsa.
Toisaalta rakennuksiin, joissa ilmanvaihto on heikolla tasolla, pitäisi asentaa erillisiä ilmanpuhdistimia, jos tiloissa on runsaasti ihmisiä samaan aikaan. Tällä konstilla voidaan nopeimmin ja tehokkaimmin vähentää ilmassa liikkuvia haitallisia viruksia ja sairastuvuutta.
Kiinteistönomistajat, yritykset ja viranomaiset voisivatkin tehdä paljon terveysturvallisuuden eteen erilaisten rakennusten ja kulkuvälineiden turvallisuuden takaamiseksi. Keskeisessä asemassa on ilmanvaihto, mutta muitakin tekijöitä on huomioitava.
E3-hankkeen keskeinen tavoite onkin parantaa tilojen terveysturvallisuutta Suomessa ja luoda uutta suomalaista vientiliiketoimintaa kansainvälisille markkinoille. Tätä siivittävät nyt jo käynnissä ja valmisteilla olevat pilotoinnit ulkomailla.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Uusi tutkimustulos: Lähes kolmannes hengitystiesairastumisista voidaan välttää ilman puhdistamisella”
Merkittäviä tuloksia on saatu, mutta ”vielä ei ole julkista, kuinka paljon ja millä keinoin sisäilmaa puhdistettiin”. Miten vaihtoehtoiset selitykset on suljettu pois? Kuinka paljon sisäilmaa pitää puhdistaa päiväkodeissa, ja miksi? Toivottavasti tästä ei synny samanlaista dogmaa kuin kerran kahdessa tunnissa vaihdettava asunnon sisäilma (joka jatkuu, vaikka koko perhe olisi koulussa ja töissä…)…Hyvä ja huomiota herättävä tieto tutkimuksesta joka tapauksessa, siitä pisteet 🙂