Terve talo -kriteerit uudistuivat ja saivat työkalun

1990-luvun vilkkaan hometalokeskustelun seurauksena Tekes käynnisti vuosina 1998-2002 Terve talo -teknologiaohjelman. Yksi sen konkreettisimmista tuloksista oli Terve talo -kriteerien luominen. Vaikka jo rakentamismääräyksissä edellytettiin, että rakentajat huolehtivat siitä, että lopputuloksena on terveellinen ja turvallinen talo, näillä kriteereillä haluttiin auttaa tilaajaa varmistamaan, ettei rakentamisessa luistella määräystason minimirajalla vaan pyritään parempaan.

Tänään Terve talo on käsitteenä varmaan tuttu kaikille rakennusalalla työskenteleville, mutta sisältö ei. Parhaiten kriteerit tunnetaan Jyväskylässä, sillä kaupungin tilakeskus omaksui ne ensimmäisenä. Se alkoi myös vaatia sääsuojia rakentamisessa silloin, kun niitä muualla vielä pidettiin rakentamisessa turhana kustannuslisänä.

Toinen iso käyttäjä on ollut Yliopistokiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen hyvää sisäilmaa varmistava järjestelmä on muokattu Terve talo -kriteerien pohjalta.

Tarpeen päivitystyölle toi niin lainsäädännössä kuin alan yleisessä ohjeistuksessa tapahtuneet merkittävät muutokset. Näitä ovat olleet muun muassa uusien rakentamista koskevien asetusten voimaantulo, Sisäilmastoluokituksen päivitys, rakennushankkeen kosteudenhallinnan Kuivaketju10-toimintamallin julkaisu sekä uusitut julkaisut RIL 250 ja RIL 107. Korjaushankkeita varten on lisäksi julkaistu muun muassa ympäristöministeriön oppaat Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ja Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus. Ympäristöministeriön kosteusasetuksen astuttua voimaan on tullut lisääntynyt tarve dokumentoida tehtyjä kosteudenhallinnan toimenpiteitä. Toisaalta puhtaudenhallinnan toimien dokumentointi on usein keskittynyt lähinnä toimintakoevaiheen ja vastaanoton tarkastuksiin, vaikka rakentamisen aikainen olosuhteiden hallinta liittyy olennaisesti myös pölynhallintaan.

Kriteerien päivitys aloitettiin jo vuonna 2016 THL:n, Tampereen yliopiston ja Kuntaliiton Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (Avater) -hankkeessa, minkä jälkeen sitä vielä jatkettiin Tampereen yliopiston Combi-hankkeessa. Päivitys aloitettiin tuomalla kriteeristöön korjausrakentamiseen, kuntotutkimuksiin ja purkamiseen liittyviä kriteerejä. Tavoitteena oli, että kriteerit ja suositukset olisivat ajankohtainen tarkastuslista, jonka avulla rakennuttaja voi varmistaa terveen talon toteutuksen. Resurssien vähyyden vuoksi julkaisun teko kuitenkin viivästyi. Viimeistelystä vastasi Rambollin työryhmä Leif Wirtanen, Magnus Stagnäs ja Timo Turunen.

Terve talo -kriteerit tähtäävät määräysten minimitasoa parempaan kosteuden ja sisäilman puhtauden hallintaan. ”Se ei rakentamisessa onnistu itsestään ilman tällaista ulkopuolista sparrausta”, Rambollin johtava asiantuntija Timo Turunen sanoo. Hänelle Terve talo on ollut rutiinia 2000-luvun alun ensimmäisistä pilottiprojekteista alkaen.

Vanhentuneet Terve talo RT-kortit korvataan kahdella uudella RT-kortilla, joista toinen on kohdistettu uudisrakennushankkeille ja toinen korjaushankkeille. Kun vanhoissa korteissa esitettiin tärkeimmät suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset, jotka toteuttamalla aikaansaadaan toimiva, terveellinen ja vaaditut sisäilmasto-olosuhteet täyttävä rakennus, uusissa ohjeissa vaatimusten sijaan viitataan olemassa olevaan lainsäädäntöön. Korteissa kuvataan tavoitteet ja tehtävät sekä ohjeistetaan käytännön toimenpiteitä Terve talon toteutukselle hankesuunnittelusta rakennuksen käyttöönottoon ja käyttöön. RT-korttien tueksi julkaistaan rakennushankkeen vaihekohtaiset tehtävät sekä suunnittelualakohtainen tarkastuslista rakennusosittain.

RT-kortit toimivat erityisesti tilaajan oppaana. Tilaaja voi kiinnittää hankkeeseen Terve talo -koordinaattorin, jonka tehtäviin sisältyvät myös kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattorin tehtävät.

Uudet RT-kortit eivät poikkea rakentamisvaiheen osalta merkittävästi vanhoista. Yksi tarkennuksista on ympäristöministeriön asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta mukanaan tuoma velvoite laatia rakennushankkeen toteutusvaiheelle työmaan kosteudenhallintasuunnitelma. Toinen tarkennus liittyy Sisäilmastoluokitus 2018:ssa esitettyyn muutokseen rakennustöiden puhtaudenhallinnasta sekä pölynhallintaan liittyvän uuden lainsäädännön huomioon ottaminen.

Helsinki kehitti Tervetalo-työkalun

Helsingin kaupungin sisäilmaohjelman linjana on, että sekä uudisrakentamisessa että soveltaen peruskorjauksissa ja -parannuksissa noudatetaan Terveen talon toteutuksen kriteerejä. Kaupunki on yhdessä IdeaStructuran ja Buildercomin kanssa kehittänyt Tervetalo-työkalun, jolla varmistetaan, että rakennushankkeissa valmistuvat rakennukset ovat turvallisia, terveellisiä ja pitkäikäisiä. Työkalu toimii muisti- ja tarkastuslistana, jolla hankeosapuolet yhdessä varmistavat, että sisäympäristön kannalta olennaiset asiat laadunvarmistuksineen on huomioitu. Kosteudenhallinnan lisäksi tehtäviin on sisällytetty puhtaudenhallinnan, erityisesti P1-rakentamisen tarkastustehtäviä, sekä pitkäaikaiskestävyyttä ja ylläpitoa huomioivia tehtäviä.

Julkisessa rakentamisessa toteutettavien kohteiden moninaisuuden takia kehitetty tarkastusasiakirja on hyvin kattava ja monipuolinen, ja sitä voidaan soveltaa Terve talo-kriteerejä varmistavana työkaluna useaan erilaiseen rakennushankkeeseen.

Työmaavaiheessa hankkeissa on ollut käytössä urakoitsijan ylläpitämiä tarkastusasiakirjoja ja omavalvontaa tukevia laadunvarmistusasiakirjoja, tilaajan valvojien omia tarkastuslistoja sekä kosteudenhallintatehtäviä, joiden sisältö ja laajuus on toteuttajasta riippuen usein hyvin vaihteleva. Toisaalta päällekkäisiä laadunvarmistustoimia tai useiden eri järjestelmien käyttämistä tulisi välttää. Myös erilaiset ympäristökriteeristöt, kuten RTS-sertifiointi tai Joutsenmerkki, ovat mukana rakennushankkeissa enenevissä määrin, ja aiheuttavat osaltaan tarvetta dokumentaatioille. Tervetalo-työkalun avulla pyritään siihen, että suunnittelun ja rakentamisen laatua varmistava työ ja dokumentointi tehtäisiin jatkossa samojen periaatteiden mukaisesti.

Timo Turusen visiona on, että kun Terve talo RT-korttiin yhdistetään Rakennustiedon ympäristöluokitus, voidaan puhua sateenvarjosta, jonka alla hanketta voidaan ohjata tilaajan sisäilma- ja ympäristötavoitteiden mukaiseksi.

Lisätietoa:

Susanna Peltola, Helsinki: Tervetalo-tarkastusasiakirja projektipankkiratkaisuna

Leif Virtanen Ramboll: Terve talo RT-kortti on uusittu

Rakennusfysiikkaseminaari Tampereella 25.10.2023.