Kokeile kuukausi maksutta

Fira puristaa kerrostalon läpimenoajan minimiin – ”Koko rakentamisen ketju ajatellaan uusiksi”

Hyvää ei saa halvalla – tai ei ainakaan nopeasti. Fira haluaa murtaa luutuneita käsityksiä rakennusalalla ja todistaa, että nämä kaikki mahtuvat samaan yhtälöön. Rakentamisesta on ehkä viimein tulossa aito teollisuustoimiala.

Firan ennätysnopea työmaa Postipuistossa. Työnjohtaja Antti Peltonen katsoo tahtiaikataulua, takana linjajohtaja Topi Laine

Kaikessa rakentamisessa aikataulu on kriittinen tekijä, mutta aihetta voi lähestyä monesta suunnasta. Kun tilaaja määrittelee, milloin kohde on oltava valmis, jaa vastuu aikataulusta toteuttajalle.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Kokeile nyt 1 kk veloituksetta!

Ryhmätilaus digi (+printti)

Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.

Yksittäistilaus printti+digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.

Yksittäistilaus digi

Tilausjakso valittavissa 3/6/12 kk.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Fira puristaa kerrostalon läpimenoajan minimiin – ”Koko rakentamisen ketju ajatellaan uusiksi””

  1. Hienoa, mutta mihin meillä on kiire? Miksi rakennusalasta halutaan teollisuusala kun se perinteisesti on juuri käsityötaitojakin vaativa ala. Kehitys kehittyy, mutta istukaa nyt alas ja miettikää, kuka tästä oikeasti hyötyy…

    1. Kääntäisin kysymyksen niin päin, että mikä on se taho joka ei hyötyisi läpimenoaikojen nopeutuksesta? Tilaaja saa valmiin tuotteen nopeammin ja rakentajalle enemmän tuloutettavia projekteja.

      Alleviivattuna, läpimenoajan lyhentäminen ei saa tarkoittaa kiireessä hosumista vaan tekemisen järkevöittämistä. Tarkoittaen suomeksi sitä, että työt tehdään sovitussa aikaikkunassa ja hyödynnetään esivalmisteita yms. Väitän, että tiivis läpimenoaika on myös lupaus tekijöille siitä, että työmaa on sitoutunut varmistamaan sujuvat lähtökohdat töiden tekemiselle.

  2. Niin, mihin sillä tilaajalla on kiire? Meillä satavuotta vanhoja, kunnossa olevia rakennuksia, on tehty ajan kanssa ja nyt puretaan jo kaksikymmentä vuotta vanhoja rakennuksia. Suunnitelmia pyöritellään pöydältä toiselle ja silti ne tulevat tuotantoon keskeneräisinä ja useita virheitä sisältäen. Kiireelläkö lienee tehty.

    1. Tässä sekoitetaan nyt kaksi erillistä asiaa. Pieteetilläkin tehty valesokkeli on edelleen valesokkeli eivätkä laadukkaatkaan rakenteet auta, jos tilat ovat omiin tarpeisiin vääränlaiset. Tuoreidenkin rakennusten purku on ilmiönä harmillinen, mutta sitä ei ehkäistä vain käyttämällä pidempiä aikoja rakentamiseen.

  3. Aniharvoin uudehkoja, vain muutaman vuosikymmenen ikäsiä rakennuksia puretaan teknisten vikojen tai vaurioiden takia. Yleensä syynä on joko alueen tiivistäminen, tai tilojen soveltumattomuus sellaiseen käyttöön, jolle olisi alueella kaupallista kysyntää.

    Kun päätetään tiivistää, tilanne on se, että tontille lätkäistään esim. puolitoista- tai kaksinkertainen määrä kerrosalaa, tai vieläkin enemmän. Silloin on selvää, että vanha rakennus joudutaan purkamaan uuden tieltä. Ja vaikka tästä yleensä syytetäänkin rakentajaa, todellisuudessa syyllinen on kaavoittaja tai oikeastaan kaavan (ja tiivistämisen) hyväksyneet kuntapäättäjät.

    Mitä tulee taas muuntojoustavuuteen, suunta on ikävä kyllä kohti kertakäyttörakentamista. Rakentamisen aiheuttaman ns. hiilipiikin pienentämiseksi rakentamisen hiilipäästöstä pyritään tinkimään, jolloin ensimmäinen uhri on yleensä rakennuksen muuntojousto. Muuntojoustohan tarkoittaa käytännössä mm. väljempiä tiloja, ylimääräistä kapasiteettia rakenteisiin jne. Suo siellä, vetelä täällä.

    1. Juu, jännä syyttää rakentajaa, kun kaavoitus tehdään purkavaa tapaa suosivaksi.

      Muuntojoustosta, ei kaiketi kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista varautua kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin. Erilaiset skenaariovaihtoehdot kaavoittajien ja suunnittelijoiden tueksi olisivatkin tervetulleita, jotta kohtuullisella hiilipiikillä voitaisiin varautua ”sopivaan” muuntojoustavuuteen.

      Nykyisin esim. perustusten kantavuus voi estää rakentamasta lisäneliöitä olemassa olevaan kohteeseen, voitaisiinko tämä välttää varautumalla lisäkuormitukseen tietyillä alueilla?

  4. Taas kerran. Taisi olla Firalla jokunen vuosi sitten samanlainen projekti eli meneekö nyt jo neljänneksen nopeammaksi?

Viimeisimmät näkökulmat