Vuoden kuluttua voimaan astuva uusi rakentamislaki asettaa ensi kertaa vaatimuksia tiedon vakioinnille alalla, mutta yritykset selviävät siitä pääsääntöisesti hyvin, arvioi avoimen tietomallintamisen yhteistyöverkosto Building Smart Finlandin toimitusjohtaja Annina Lehikoinen.
”Isojen toimijoiden ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin ottaa Rava3Pro-hankkeessa tehdyt määritelmät käyttöön, edellyttäen, että oma kehitystyö on ollut systemaattista. Pienemmillä toimijoilla töitä voi olla enemmän”, hän sanoo.
Uusi rakentamislaki vaatii, että uudelle tai rakentamislupaa vaativalle korjattavalle rakennukselle on laadittava koneluettava seloste, joka sisältää tiedot käytetyistä järjestelmistä, laitteista ja materiaaleista.
Laki ei määritä sitä, missä muodossa tietomalli tulee laatia. Kansallisarkiston päätös rakennusten tietomallien arkistoitavasta muodosta kuitenkin ohjaa käyttämään IFC-formaattia.
”Kansallisarkiston päätös käytännössä lukitsee sen käytettäväksi formaatiksi. Nyt, kun IFC 4.3 on hyväksytty tammikuussa ISO-standardiksi, Kansallisarkisto päivittänee päätöksen pian”, Lehikoinen sanoo.
Tietoa tuotetaan valtavasti
Tiedon vakioinnin tärkeydestä rakennusalalla on puhuttu vuosikaudet, mutta se on edennyt hitaasti. Lehikoisen mukaan syynä on pelko sen vaatimasta työmäärästä.
”Alussa se aiheuttaakin lisää työtä. Pitkällä tähtäimellä työ kuitenkin helpottuu ja vähenee koneluettavuuden ja vakioinnin myötä”, hän sanoo.
Lehikoinen toivoo, että alan toimijat lähtisivät rohkeasti edistämään vakiointia, eivätkä menisi siitä, mistä aita on matalin.
”Näen riskinä, että tehdään se, mikä on pakko, mutta jätetään se torsoksi. Tietomalli päätyy järjestelmään ja jää kokonaan hyödyntämättä”, hän sanoo.
Siitä ei ole kyse, etteikö rakennusala tuottaisi tarpeeksi tietoa. Päinvastoin sitä tuotetaan Lehikoisen mukaan valtavasti.
”Ongelma on kuitenkin siinä, että tieto ei kulje hankkeen läpi kunnolla, vaan sitä tuotetaan lisää manuaalisesti kaikissa eri hankkeen vaiheissa. Sitä siirretään yhä käsin Excelistä toiseen”, Lehikoinen sanoo.
Nyt vakiointi on siis pakollista rakennuslupavaiheessa. Tämä on kuitenkin vain hyvin pieni osa rakentamishanketta. Tieto pitäisi Lehikoisen mukaan saada kulkemaan kunnolla aina suunnittelu- ja luvitusvaiheesta rakennuksen ylläpitovaiheeseen.
”Rakennusalan tuottavuus saadaan nousuun vain automatisoimalla toimintoja, eikä tämä tapahdu ilman vakiointia. Silti käytämme yhä ihmisiä tiedon käsittelemiseen, vaikka konekin voisi hoitaa sen”, Lehikoinen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vaatimus tiedon vakioinnista tulee voimaan vuoden päästä – ”Näen riskinä, että se jätetään torsoksi””