Asiantuntija: Neljä asiaa, jotka tuovat säästöjä ja laatua raudoitukseen

Rakennusalalla aikataulut ja tehokkuus ovat jatkuva puheenaihe, mutta useimmiten keskustelut kääntyvät uusiin rakennustapoihin tai suuriin innovaatioihin. Yksi tärkeä ja verraten vähän puhuttu aihe on raudoitus sekä siihen liittyvät kustannustoimet.

Raudoitustyö on todella tärkeä vaihe betonirakentamisessa, ja se ulottuu usein työmaan alusta jopa työmaan loppumetreille asti. Käyn tässä kirjoituksessa läpi neljä konkreettista asiaa, joilla raudoituksen kustannuksia on mahdollista saada hallittua.

Olen työskennellyt raudoituksen parissa yli seitsemän vuotta, ensin useamman vuoden työmaatehtävissä raudoittajana ja nyt myöhemmin insinöörin tehtävissä esimerkiksi tuotannon suunnittelun ja työnjohdon parissa.

Käytännön kokemus työmaalta on opettanut minulle, että myös raudoitustyössä voi helposti syntyä ylimääräisiä kustannuksia, jotka olisivat estettävissä oikeilla toimintatavoilla ja päätöksillä. Tässä artikkelissa esittelen havaintoja ja käytännön vinkkejä, jotka perustuvat työurallani hankittuun kokemukseeni.

1. Suunnittelunohjaus ja työnjohdon tekemät ratkaisut isossa roolissa

Suunnittelunohjaus on aihe, jota ei voi liikaa korostaa myös raudoituksen osalta. Raudoitussuunnitelmat, kuten yleensäkin kaikki rakennesuunnitelmat, tulee tehdä mahdollisimman yksinkertaisiksi.

Yksinkertaiset suunnitelmat tekevät rakentamisesta kustannustehokkaampaa monella eri tavalla. Yleisin esimerkki on tietysti se, että työmaalla asentaminen on nopeampaa yksinkertaisilla ja itseään paljon toistavilla piirustuksilla.

Tämä on täysin totta, mutta yksinkertaisten ja itseään toistavien piirustusten hyötynä on esimerkiksi myös se, että raudoitusliikkeet pystyvät antamaan kohteelle alhaisemman teräshinnan. Tämä johtuu siitä, että raudoitusliikkeet pystyvät katkaisemaan ja vääntämään teräksiä enemmän massatuotantona, eikä esimerkiksi ylimääräisiin niputuksiin tai koneiden säätötoimenpiteisiin mene turhaa aikaa.

Tietyissä tapauksissa suunnittelua ohjataan jopa niin paljon, että kaikki anturat haluttaisiin tehdä samalla anturatyypillä ja samaan tasoon. Tällöin terästä ja betonia menee työmaalla jonkin verran enemmän, mutta esimerkiksi maatöihin liittyvät välitäytöt ja muut ylimääräiset työt jäävät todella vähäisiksi.

Tämä voi pidemmän päälle tuoda valtavan säästön kohteen aikatauluissa.

Suunnittelunohjauksessa kannattaa ottaa myös puheeksi suunnittelijan kanssa, miten toimitaan, jos työmaalla tuleekin eteen tiettyjä ongelmia.

Tällainen voi olla esimerkiksi paalujen päälle tehtävässä perustuksessa, jos paalut eivät syystä tai toisesta osu oikeille kohdilleen. Tämän tyyppisiin yleisiin ongelmiin suunnittelija voisi antaa etukäteen ratkaisumallit, joita pystyisi tilanteen tullessa käyttämään hyödyksi mahdollisimman nopealla aikataululla.

Työnjohdolla on vastuu ongelmien sattuessa tai esimerkiksi muutoskuvien tullessa tiedottaa raudoitusliikkeitä sekä muita osapuolia mahdollisimman nopeasti asiasta, jotta siihen pystytään reagoimaan ajoissa.

Yhteenvetona: työnjohdon kannattaa olla rakennustyömailla todella tarkkana ja miettiä työmaata myös työmäärällisesti, eikä pelkästään valita alkuvaihtoehdoista aina kaikista halvinta. Työnjohtajan toimenkuva on tasapainon etsimistä ja tarkoitus on yrittää löytää aina kokonaiskustannuksiltaan se kaikista paras ja kustannustehokkain vaihtoehto.

Työnjohdolla on myös tärkeää olla kitkattomat välit raudoitusliikkeen yhteyshenkilön ja/tai listaajan kanssa, jotta yhteydenpito olisi mahdollisimman sujuvaa ja tehokasta.

2. Listauksen eli teräslaskennan vaikutus kustannuksiin

Listaustyöllä tarkoitetaan sitä, että listaaja laskee raudoituspiirustuksista oikean mittaiset ja muotoiset teräkset kohteeseen. Useimmiten listaaja työskentelee raudoitusliikkeellä, ja listaustyö kuuluu osana liikkeen terästoimitukseen. Listaustyön jälkeen teräkset menevät usein suoraan tehtaan puolelle leikattaviksi ja taivutettaviksi, jonka jälkeen ne ovat valmiina työmaalle.

Listaustyöllä on todella suuria vaikutuksia raudoitustyön kokonaiskustannuksiin. Hyvin tehty listaustyö voi heijastua esimerkiksi vähäiseen materiaalihukkaan tai aikataulujen nopeutumiseen.

Listauksia tehdään nykyään kasvavissa määrin myös kopioimalla teräkset suoraan tietomalleista, joka kokemuksen mukaan lisää todella paljon virheriskiä. Tietomallit ovat tietysti myös rakennusalan tulevaisuus ja rakennustyön tukena todella hyvä asia, mutta suora kopiointi poistaa välistä yhden ammattilaisen, joka pystyisi havaitsemaan mahdolliset virheet suunnitelmissa.

Listaajat huomaavat usein suunnitelmissa kohtia, joita ei työmaaolosuhteissa ole välttämättä edes mahdollista tehdä suoraan raudoituspiirustusten mukaan. Myös työtekniset parannusehdotukset jäävät tällä tyylillä pois. Myöskään raudoituksessa käytettäviä aputeräksiä, eli työrautoja tai raudoitepukkeja ei piirretä useimmiten tietomalleihin.

Tämän lisäksi ammattitaitoiseen listaukseen kuuluu myös terästen positiointi, eli merkkaus mihin paikkaan työmaalla mikäkin teräs on tarkoitettu. Apuna tässä käytetään usein värikoodeja ja erilaisia lisämerkintöjä terästen päissä oleviin positiolappuihin. Tämä nopeuttaa raudoitustyötä työmaalla todella paljon ja vähentää myös kommunikaatiokatkosten aiheuttamia virheitä. Listausvirheet ja niistä johtuvat puutteet työmaalla voivat tulla kalliiksi työmaalle esimerkiksi aikataulujen viivästymisen tai lisätilausten vuoksi.

Tilaajan kannattaa siis pyrkiä varmistamaan, että listaustyö tehdään yrityksessä laadukkaasti ja tarkasti. Tilaajia suositellaan myös olemaan yhteydessä raudoitusliikkeeseen terästen tilaamisen yhteydessä, jotta heidän erityistoiveensa otetaan jo listausvaiheessa huomioon.

3. Raudoitteiden esivalmistus raudoitusliikkeiden toimesta

Raudoitteiden esivalmistusta tehdään nykyään lähes jokaiselle työmaalle. Tällä tarkoitetaan lähinnä terästen katkaisua oikeaan mittaan ja taivutusta oikeaan muotoon. Nykypäivänä suurin osa raudoitusliikkeistä myös tarjoaa terästen kasaan hitsaamista valmiiksi raudoite-elementeiksi. Tällä rakentamistavalla saadaan samanlaisia hyötyjä aikaan kuin yleisesti elementtirakentamisella, eli työmaalla asennustyö on huomattavan paljon nopeampaa verrattuna irtotavarasta raudoittamiseen.

Tämä voi auttaa raudoitustyöhön liittyvissä kokonaiskustannuksissa aikataulujen lisäksi myös siinä, että yksinkertaisimpia työmaita pystytään helpommin raudoittamaan myös omalla asennusporukalla, jolla ei välttämättä ole niin paljoa kertynyt raudoituskokemusta.

Hitsatuista raudoitteista yleisimpiä tällä hetkellä ovat laattojen reunahakakorit ja erilaiset valmiit työpukit, jotka ovat työmaalla hitaita asentaa myös ammattiraudoittajalle. Suuressa suosiossa ovat myös hitsatuiksi elementeiksi laskettavat varastoverkot, eli 5 m x 2,35 m verkot erilaisilla dimensioilla ja silmäväleillä.

Alaa läheltä seuranneena voi todeta, että tämä rakentamistapa on kasvattanut suosiotaan todella paljon ja uskon myös, että se tulee kasvamaan jatkossakin.

4. Raudoitus isommaksi opintoaiheeksi eri asteiden koulutuksiin

Raudoitus on todella iso osa betonirakentamista, joka kattaa Suomessa valtavan osan uudisrakentamisesta. Raudoitusta ja siihen liittyviä tärkeitä taitoja kuitenkin opetetaan ammattikouluissa sekä myös ammattikorkeakouluissa todella vähän.

Ammattikoulussa raudoitus ja betonointi kuuluvat rakennusalan perustutkintoon, talonrakentajan osaamisalaan omana kurssinaan tai näyttönään. Kyseisessä tutkinnossa raudoituksen osuus jää kuitenkin hyvin pintapuoliseksi raapaisuksi todellisuudesta ja useimmille opiskelijoille ei kartu edes välttäviä taitoja raudoituksen osaamisalasta.

Ammattikorkeakouluissa tilanne on ehkä jopa vielä kriittisempi, raudoitusta ei käydä pääasiallisena opetusaiheena osana pakollisia opintoja lainkaan esimerkiksi rakennusinsinöörin tutkinnossa. Raudoitusta sivutaan ohimennen tietyillä rakennetekniikan kursseilla ja sen lisäksi korkeintaan muutamilla vapaasti valittavien opintojen kursseilla.

Käytännön opetusta asiaan ei siis löydy Suomen ammattikorkeakouluista lainkaan. Koulujen tarkoitus on valmistaa työmaille rakennusalan ammattilaisia, jotka hallitsisivat tietyt tiedot ja taidot. Osa rakennusalan käytännöistä, nikseistä ja taidoista tulee väkisin vasta työkokemuksen karttuessa. Onkin todella kriittistä, että näin iso asia, joka liittyy käytännössä kaikkeen perustus- ja runkorakentamiseen, jätetään täysin pakollisten opintojen ulkopuolelle.

Myöskään rakennuspiirustusten lukemista yleisesti ei opeteta ammattikorkeakoulussa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörin tutkinnossa lainkaan. Tämä on välttämätön taito rakennustyömailla, joka pitäisi saada sisällytettyä suomalaisiin rakennusalaan liittyviin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Kirjoittaja on rakennusinsinööri, joka on työskennellyt raudoituksessa asentajana, työnjohtajana ja tuotantoinsinöörinä.