Turun tauti ilmeni arvorakennusten purkamisina ja poliitikoiden ja virkamiesten lahjomisena. Kun kaupunginarkkitehti sai potkut lahjonnasta, tilalle tuli jo lahjontatuomionsa kärsinyt. Jopa juristit saivat tuomoita, mutta koko taudin päähenkilö Armas Puolimatka selvisi aina vaan ehdollisella.
Noppa-juttu ja Naurissaaren sekä metron lahjukset saivat nimen rötösherrajahti. ”Turun tauti” vaivasi myös Vantaata, Tamperetta ja Oulua. Puolueet keräsivät rakennusliikkeitä pimeää vaalikassaa. Vientiä edistettiin lahjuksin ja asfalttikartellia tutkittiin jo 80-luvulla. Mustassa kirjassa kerrotaan sata rakennusalan pahinta talousrikosta ja kymmeniä esimerkkejä ”maan tavan” tuomasta moraalikadosta.
Insinööriuutisten (nykyisin Tekniikka & Talous) päätoimittaja Tola Toivinen perusti Rakennuslehden. Heikki Ranssi sai potkut Insinööriuutista Neuvostoliiton vastaisen pääkirjoituksen takia (lue tästä), minkä sotaveteraani Toivinen palkitsi palkkaamalla hänet heti Rakennuslehteen.
1960- ja 70-lukujen rakentamista hallitsivat vahvat patruunat Armas Puolimatka, Polarin Kauko Rastas ja YIT:n Tauno Mäkinen. Jokainen heistä näki kuitenkin elämäntyönsä ja uransa katoavaisuuden. Puolimatka sai lahjustuomion, Rastaan yritys katosi 90-luvun lamaan ja vientipalkinnon juuri saanut Mäkinen sai potkut.
Rakennusalan kehitystyön vähäisyyttä on moitittu aina. Erkki KM Leppävuoren ja Veli Pekka Saarnivaaran pääjohtajakausilla VTT:ssä ja Tekesissä rakennusalan kohdalla rimaa jouduttiin joskus jopa laskemaan, jotta kehityshankkeita saatiin liikkeelle. Monia menestystarinoitakin syntyi, mutta nyt VTT:tä uhkaa kutistuminen konsulttitoimistoksi tai Aallon osastoksi.
