Kriittisyys jatkuviin energiamääräysten kiristyksiin on kasvanut rakennus- ja kiinteistöalalla. Jopa keskeiset ministeriöt, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kriittisiä lähes nollaenergiarakentamista koskeville määräyksille. Energiaa ei pidä säästää terveyden eikä kansantalouden kustannuksella.
Helsinkiläiset taloyhtiöt voisivat säästää yhteensä jopa noin yhdeksän miljoonaa euroa pelkästään erilaisilla lämmitykseen liittyvillä säätötoimenpiteillä.
Työeläkeyhtiö Varma on saavuttanut Kansallisen toimitilojen energiatehokkuussopimuksen 6 prosentin säästötavoitteen etuajassa.
Lobbaustyö keinoista, joilla Suomi siirtyisi julkisessa rakentamisessa jo vuonna 2019 lähes nollaenergiarakentamiseen käy kuumana. Talotekniikkateollisuus laati jo oman ehdotuksensa ja eristeteollisuus tekee kiireellä omaansa. TTY on käynnistämässä kolmevuotisen tutkimushankkeen, jossa keinoja ja mahdollisia riskejä tarkastellaan palvelurakennusten näkökulmasta.
EU:n pitäisi päättää maaliskuussa uudesta energiaunionista, jolla vähennettäisiin EU:n riippuvuutta erityisesti Venäjän kaasusta ja öljystä. Suomelle on ministeri Jan Vapaavuoren mukaan tärkeää on biopolttaineiden eli puun aseman turvaaminen. Rakennusalalta vaaditaan lisää energiansäästöä.
Seitsemän suomalaista yritystä valittiin vuosittain järjestettävän pohjoismaisen cleantech-alan kilpailun finaaliin.
Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lähes nollaenergiarakentamisen määräyksiä. Energiatekniikan professori Timo Kalema kirjoittaa, että vaatimus nettonollaenergiarakennuksesta on meidän ilmastossamme järjetön niin kauan kuin energiaa ei pystytä varastoimaan kustannustehokkaasti kesästä talveen. Ennen uusia kiristyksiä kannattaisi harkita rauhassa määräysten rakenne ja tavoitteet.
Tuotantoprosessin energiansäästöt voivat olla merkittävät.
