TTY selvittää koulujen ja sairaaloiden nollaenergiarakentamista

Lobbaustyö keinoista, joilla Suomi siirtyisi julkisessa rakentamisessa jo vuonna 2019 lähes nollaenergiarakentamiseen käy kuumana. Talotekniikkateollisuus laati jo oman ehdotuksensa ja eristeteollisuus tekee kiireellä omaansa. TTY on käynnistämässä kolmevuotisen tutkimushankkeen, jossa keinoja ja mahdollisia riskejä tarkastellaan palvelurakennusten näkökulmasta.

 

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha oli tyytyväinen siihen, että FinZEB vahvisti tutkimustuloksen, ettei eristemääriä pidä lisätä.

Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitos selvittää historiansa suurimmassa hankkeessa palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja. Hanke on Tampereen talousalueen kärkihanke Tekesin INKA-ohjelmassa rakentamisen osa-alueella.

Kolme vuotta kestävän Combi-hankkeen, www.tut.fi/combi,  vetäjänä toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä. Hankkeessa tarkastellaan palvelurakennusten kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden energiatehokkuuden parantamista lähes nollaenergiatasoon.

Mukana hankkeessa on 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa.

Suomessa on tavoitteena, että vuoden 2019 alusta lähtien käyttöönotettavat uudet julkiset rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiarakennuksina. ”Energiatehokkuuden parantamisella on monenlaisia vaikutuksia, ja siihen liittyy myös ongelmia”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Juha Vinha.

Hänen mielestään on tärkeää saada aikaan käytännössä toimivia, terveellisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka ovat energiatehokkaita.

Hän toivoo, että tutkimuksesta ennätettäisiin saada tuloksia ympäristöministeriön uusien energiatehokkuusmääräysten valmistelua varten. ”Sen suhteen on jälleen kova kiire, kuten on tavannut olla viime vuosien aikana”, Vinha toteaa.

Talotekniikka- ja eristeollisuudella kilpailevat hankkeet

Lähes nollaenergiarakentamista on selvitetty jo talotekniikkapainoitteisessa FinZEB-hankkeessa. Sen mukaan nollaenergiatavoitteet saavutettaisiin talotekniikkaa lisäämällä. Tämä sai eristeteollisuuden käynnistämään oman hankkeensa, jossa asiaa tarkastellaan myös eristeiden lisäämisen näkökulmasta.

Juha Vinha arvioi sekä talotekniikan että eristemäärien lisäysten riskejä Rakennuslehdessä 12.2. ilmestyneessä kolumnissaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “TTY selvittää koulujen ja sairaaloiden nollaenergiarakentamista”

  1. Todella hyvä artikkeli liittyen rakentamisen tulevaisuuteen. TTY on tehnyt todella hyvää työtä rakennusfysiikan alueella ( jonka Prof. Ralf Lindberg aloitti ) ja nyt pitäisi kaikille ”villamiehille” laittaa ”jäitä hattuun”.
    Jos ja kun eristämme kaikki julkiset rakennukset, koulut ja päiväkodit paksuilla villakerroksilla ja sitten vesihöyryn kondenssipiste tulee villaan, niin kohta kaikki kohteet
    joudutaan korjaamaan, varsinkin ne villan päälle rapatut kohteet.
    Meidän ei kannattaisi kovin nopeasti mennä nolla-energiarakentamiseen, kun samalla esim. Intia suunnittelee kaksinkertaistavansa kivihiilen käytön. Olemme tosi sinisinisilmäisiä, jos uskomme siihen, että toimimme esimerkkeinä!
    Otetaan mallia vanhoillisesta Englannista, siellä tiilirakentaminen on kunniassa edelleen, eikä kukaan järkevä ihminen esitä, että kaikki kerrostalot pitäisi rakentaa puusta. Massiivinen tiilirakenne kestää sukupolvelta toiselle, kuten Töölön vanhat kerrostalot ja
    monet julkiset rakennukset todistavat. Tiilet poltettiin niiden rakennusaikaan puulla, joten puumiesten doktriinien mukaan päästöt ovat nolla!!!
    Nollaenergiataloissa sekä puuseinissä kannattaa miettiä, että mitä niiden kestävyyteen vaikuttaa, kun sateet lisääntyvät ja pakkaspäivät vähentyvät; nyt jo näkyy, että kaikki puuseinät ja puutalojen pohjoisseinät vihertyvät homeista!!

    Tarkkailija

    1. Homehan ei ole se vihreä osa.. joten korjataan tämä.

      Ympäristöministeriö näyttää toimivan ”mahdollistajana” vaikkapa kahden metrin vahvuisen ulkovaipan eristekerrokseen.

      Hyvää tulee.. on varmaan helppo korjata ja lainsäändäntö sen mukaan ettei aiheuta terveyshaittaa (kuin korkeintaan elinkaarensa ajan ja vähän päälle).

      Tiilitalot eivät välttämättä edes tarvitse eristeitä lainkaan. Ilma on eristeistä paras.

Jätä kommentti