Kokeile kuukausi maksutta

Älypuhelin on tulos konvergenssista, joka yhdisti puhelimen, kameran, mediasoittimen, verkkopäätteen ja muita erillistä laitetta. Vastaavasti älytalo tulee olemaan erillisten järjestelmien konvergenssin tulos. Tulevaisuudessa rakennuksilta vaaditaan enemmän kuin nykyään. Energian säästö on tällä hetkellä esillä, ja rakennusten tulisi olla nollaenergiaratkaisuja. Tämä on jo nykyteknologialla mahdollista saavuttaa. Terveellinen asuin- ja työympäristö on haastavampi vaatimus. Ympäristö vaikuttaa meihin, ja siksi viihtyvyyteen, valaistukseen ja akustiikkaan on suunnittelu- ja toteutusvaiheessa panostettava enemmän.

Analogia löytyy autoteollisuudesta. Autojen ominaisuudet ovat parantuneet huimasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Anturi- ja tietotekniikka ovat mahdollistaneet ratkaisuja, joita aikaisemmin osattiin vain kuvitella. Ajettavuudesta ja mukavuudesta ei ole tarvinnut tinkiä, ja hintatasossakaan ei ole tapahtunut nousua. Kilpailu on ollut kovaa ja yritykset, jotka eivät ole pysyneet kehityksen mukana, ovat pudonneet markkinoilta tai fuusioituneet vahvempiinsa. Kilpailussa eivät ole pärjänneet ne, jotka ovat panostaneet vain joihinkin teknologioihin, vaan ne, jotka ovat käyttäneet laajaa teknologiapalettia. Sama resepti toimii rakennusteollisuudessa.

Seuraavan sukupolven tietoverkko sisältää käsitteen ”Internet of things”. Laaja osoitteisto mahdollistaa sen, että lähes jokaisella verkkoon liittyvällä komponentilla on oma osoite. Voidaan luoda ratkaisuja, joissa eri järjestelmät kommunikoivat keskenään tasolla, joka aikaisemmin on ollut lähes mahdotonta toteuttaa taloudellisesti. Taloautomaation ja siihen liittyvien järjestelmien osalta tämä ajaa konvergenssiin. Esimerkiksi rikosilmoitusjärjestelmä voi olla virtuaalinen kokonaisuus matalajänniteverkon oman virtuaalisen ohjausjärjestelmän rinnalla. Asukkaiden kotona ollessa infrapunakytkin voi kytkeä valot päälle. Asukkaiden poissa ollessa sama kytkin toimii rikosilmoitusjärjestelmän anturina. Näin voidaan vaihdella toimilaitteiden rooleja ilman, että rakennuksessa on oltava useita erillisiä laitteistoja. Pienemmillä kustannuksilla saavutetaan parempi tulos.

Anturiteknologian ja elektroniikan kehityksen myötä on tullut mahdolliseksi sijoittaa rakenteisiin langattomia antureita, jotka monitoroivat esimerkiksi lämpötilaa, kosteutta tai rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Anturit keräävät tarvitsemansa energian ympäristöstä kuten sähkömagneettisesta säteilystä, tärinästä ja lämpötilaeroista. Superkondensaattorit pystyvät varaamaan tarvittavan määrän energiaa, ja koska niissä ei tapahdu sähkökemiallisia prosesseja kuten akuissa, on niiden elinikä riittävä. Koko rakennuksen elinikäinen valvonta on siten mahdollista ja huoltotarpeet todettavissa jo kauan ennen kuin ongelma vaatii kalliita korjaustoimenpiteitä.

Suomalaisen rakennusteollisuuden tulisi nyt nopeasti käynnistää strateginen ohjelma: Rakennus 2.0. Tietotekniikan, uusien materiaalien rakennusfysiikan- ja kemian yhdistäminen asiakaslähtöiseen suunnitteluun on tulevaisuuden kilpailuvaltti. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat valmiita yhteistyöhön. Onneksi on valmiina yhteistyöelin, strateginen osaamiskeskittymä RYM SHOK, jonka on otettava nimensä mukainen rooli.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Konvergenssi tuo älytalon”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Raimo Sepponenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/raimo-sepponen/