Tänä päivänä syötetään jokaisesta mediasta viestiä rakentamisen laadun heikentymisestä. Rakennusurakoitsijan arkipäivä ei ole helppo. Jokainen rakentaja haluaisi varmasti tehdä laatua, mutta haasteen antavat raskaat ympäriltä tulevat paineet. Kokonaisaikataulut kiristyvät koko ajan, ja jokainen kohde tulisi tehdä entistä halvemmalla. Vaatimus-ja varustelutasot nousevat tuoden tullessaan myös omat murheensa. Lisäksi työmaan henkilöstö on tänä päivänä niin kutsuttua monimuotoista, lähtökohdiltaan erilaisista olosuhteista tulevaa ammattikuntaa, joka vie pahimmillaan voileivätkin pöydiltä.
Sanonta ”tyypillä on rahaa kuin rakennusmestarilla” ei siis tänä päivänä pidä enää välttämättä paikkaansa. Urakoitsijat ja mestarit on eläkkeelle siirtyessään keitetty jo useammassakin sopassa!
Rakentaminen on perinteisesti toteutettu kaavalla pääurakoitsija+aliurakoitsijat vs. tilaaja, vaihtoehtoisesti tilaaja itse toimii pääurakoitsijan roolissa ja jakaa urakat osaurakoihin. Kukin osaurakoitsija on sitten vastannut omasta kokonaisuudestaan, niin pysyvien, kuin väliaikaistenkin asennusten osalta. Työmaan väliaikaisista tarpeista huolehtiminen on siis ollut kaikkien ja toisaalta ei kenenkään vastuulla. Jaettu vastuu ei toimi, paitsi ehkä Ruotsissa!
Huolehtiminen työmaan väliaikaisista tarpeista on projektin aikataulun ja työnlaadun kannalta yksi kriittisimmistä tekijöistä. Herääminen tähän todellisuuteen on hetki, joka muuttaa urakoitsijan elämän ja mullistaa toimialan. Kun työmaan sujuvuus vastuutetaan yhdelle tekijälle, alkaa tapahtua todellista muutosta.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Työmaan sujuvuuspalvelu-urakoitsija on huolehtimassa projektin alusta lähtien työmaasta. Jo tarjouspyyntövaiheessa urakoitsijoille tehdään selväksi, että projekti toteutetaan kokonaan uudella konseptilla. Vastuullaan työmaan sujuvuuspalvelu-urakoitsijalla on työmaan väliaikaiset tarpeet, kuten rakentamisolosuhteet: valaistus, ilmankosteus, ilmanvaihto, lämmitys ja niin edelleen. Vastuu pitää sisällään toteutuksen, seurannan ja dokumentoinnin. Lisäksi muu työmaan sujuvuus, eli logistiikka, varastointi, nosturit, telineet, työmaasähköt, kameravalvonta, väliaikaiset rakenteet, suojaukset ja niin edelleen, on työmaan sujuvuuspalvelu-urakoitsijan vastuulla.
Mihin tämä johtaa? Työmaa saadaan halutessa pyörimään kellon ympäri ja projektien läpimenoaika 2/3:aan perinteiseen malliin verrattuna. Työn laatu paranee merkittävästi, kun rakentamisolosuhteet ovat kunnossa ja koko rakentamisprosessia monitoroidaan, mittaroidaan ja dokumentoidaan. Urakoitsijat keskittyvät kukin oman ammattialansa pysyviin asennuksiin eivätkä käytä aikaa miettimällä väliaikaisia rakentamisaikaisia tarpeita. Lisäksi hävikki pienenee monitoroinnin johdosta merkittävästi ja työturvallisuus parantuu, kun väliaikaiset ad hoc -ratkaisut suorittaa tehtävään kouliintunut ammattilainen, eivätkä esimerkiksi timpurit virittele hengenvaarallisia roikkia ja sähkökeskuksia.
Tämä vaatii koko projektiorganisaation sitoutumista alusta asti, mutta vastalahjana saadaan säästöjä rahoituskulujen muodossa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kuolonisku rakentamisen laadun heikentymiselle?”