Laatu tarvitsisi oman mittaristonsa

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusalaa leimaa julkisuudessa kaksi väittämää: rakentamisen laatu on heikkoa, ja alan tuottavuus ei ole noussut vuosikymmeniin toisin kuin muilla toimialoilla. Molemmat teemat ovat rakennusalalle hankalia.

Laatu on noussut taas viime viikkoina monella tavalla otsikoihin. Esimerkiksi asunnonostajien tai remonttia teettävien kuluttajien yksittäiset ikävät kokemukset voivat helposti leimata koko alaa, vaikka kyseessä olisi pieni, mutta toki mieltä kuohuttava ongelma tai virhe.

Laatukeskustelun suuri ongelma on, ettei rakentamisen laadulle käytännössä ole yhdenmukaista käsitettä tai mittaristoa, vaikka esimerkiksi rakentamisen yleiset laatuvaatimukset kertovat toteutustavoista. Tekniset ratkaisut, rakennushankkeen eteneminen, käytönaikainen toimivuus ja asiakkaan odotusten täyttyminen ovat esimerkiksi kaikki osa laatua, josta julkisuudessa keskustellaan.

Näiden yksittäisten osa-alueiden kehittymistä on vaikea seurata – saati sitten, että laadusta voisi muodostaa yhtenäisen seuranta-alueen. Tehtävä on hankala. Ja juuri siksi rakennusalan kannattaisi sitä yrittää.

Rakennusteollisuuden Epsi Ratingin kanssa jo useamman kerran tekemä uudisasuntoasiakkaiden tyytyväisyyskysely on hyvä askel tähän suuntaan. Se kertoo, miten tyytyväisyys kehittyy ja miten merkittävimmät rakennusliikkeet ovat asiakkaiden mielestä onnistuneet. Kysely myös kohdistuu oikein niihin, jotka ovat asioineet rakennusliikkeiden kanssa ja ostaneet asunnon.

Jos rakennusalalle pystyttäisiin muodostamaan alan oma laatukriteeristö tai -indeksi, sen avulla julkisuudessa olisi helpompi keskustella rakentamisesta ja sen kehityksestä, eikä ala olisi aivan niin altis yksittäisille mielipiteille ja tuntemuksille. Samalla se voisi tuoda uusia sävyjä tuottavuuskeskusteluunkin.

Työvoimavaltaisen ja useimmiten ainutkertaisia hankkeita tekevän rakennusalan tuottavuus ei mittareiden perusteella ole kasvanut, toisin kuin esimerkiksi tehdasteollisuudessa ja teknologialoikkia ottavilla muilla toimialoilla. Tämä selittyy osaksi rakennusalan tuotantotavalla, joka peittää alleen alan kehityksen tuottavuudella mitattuna.

Laatumittariston kehittäminen voisi avata nykyistä paremmin ja selkeämmin, miten rakentaminen ja tuotanto kehittyvät, vaikka se ei varsinaisissa tuottavuusselvityksissä näkyisikään.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Laatu tarvitsisi oman mittaristonsa”

  1. Laadukkaan rakentamisen voisi aloittaa noudattamalla rakennusalan yleisiä laatuvaatimuksia ja RT-korteissa esitettyjä ratkaisuja. Kun rakennushankkeeseen ryhtyvä etsii halvinta hintaa, niin asetettujen toiveiden ja vaatimusten mukaan myös suunnittelija suunnittelee, rakentaja rakentaa ja valvoja valvoo. Kukaan ei pure ruokkivaa kättä.

  2. Tapsa on alan miehiä, vähän niin kuin jotkut ovat Keskustan miehiä tai SDP;n miehiä tapahtui mitä tahansa. On mersun miehiä ja toyotan miehiä jne. vaikka auto olisi korjaamolla tuon tuosta, mutta sitten asiaan.

    Otan lainauksen Tapion jutusta ”Laatu on noussut taas viime viikkoina monella tavalla otsikoihin. Esimerkiksi asunnonostajien tai remonttia teettävien kuluttajien yksittäiset ikävät kokemukset voivat helposti leimata koko alaa, vaikka kyseessä olisi pieni, mutta toki mieltä kuohuttava ongelma tai virhe.”
    Ehkä kysymyksessä ei ole vain pieni asia isommassa kuvassa. Jospa me olemme vain liikaa rakennusalan miehiä tai naisia.

    Uskaltaisin väittää, että niin kauan kuin alan rakenteisiin, vastuisiin, toimintamalleihin (radikaalisti) ei uskalleta kajota, ongelma jauhaa ja pysyy. Ongelma on siis isompi kuin tässä jutussa annetaan ymmärtää, etenkin kun sitä katsotaan kaikki asuntorakentaminen huomioon ottaen.

    Rakennusteollisuuden Epsi Rating on yksi mittari, joka on ihan KIVA. Ihan kiva on myös pienen yrityksen ”anonyymi” henkilöstökysely, ”mitä mieltä olet esimiehestäsi” tai ”mitä mieltä olet yrityksen toiminnasta” jne. Ai kun tulos näyttää hyvältä ja kelpaa esitellä, vaikka yrityksen ovi saattaakin käydä koko ajan, kun työntekijät lähtevät ”uusiin haasteisiin”. Kyllä kulissin elämistä rakennusalalla on mahdollista jatkaa tappiin asti, se onko siinä mitään järkeä on sitten aivan eri asia.

  3. Onneksi ämpäreitä jaetaan monissa avajaisissa ja Hiacen saa parilla sadalla.

  4. Tapsa. Tästä epsi ratingista käytiin aiemmin keskustelua, ja yhdessä todettiin että se ei ole hyvä mittaamaan mitään. Kalliin asunnon ostaneet ihmiset, jotka päättävät vastata kyselyyn eivät ikinä voi olla julkisesti tai anonyymisti tyytymättömiä ostokseensa. Tyytymättömät tahot eivät yksinkertaisesti vastaa. Lisäksi kasvava kyselyrumba tekee kaikista kyselyistä arvottomampia sillä ketä kiinnostaa antaa ilmaista dataa, jota kyselyä tuottava yritys myy kalliilla muille.

    1. Olen edelleen kanssasi eri mieltä. Epsin taso oli 78, ja jo 75 olisi erinomainen. Enpä millään usko, että ostopäätökseensä tosiasiassa pettynyt ostaja antaisi anonyymikyselyssä arvosanaksi keskimäärin enemmän kuin erinomaisen.

      1. Jussi, ostopäätökseensä pettynyt anonyymiostaja ei vastaa tällaiseen kyselyyn, tähän ei myöskään vastaan keskivaiheilla oleva ihminen. Ainoat vastaajat ovat ylityytyväiset ihmiset, joita kaikenlisäksi luultavasti kannustetaan vastaamaan näihin eräiden gryndereiden ”asiakaspalvelijoiden” toimesta.

        1. Olenpa tuostakin asiasta tasan päinvastaista mieltä. Negatiivista palautetta annetaan paljon kerkeämmin kuin positiivista, ainakin suomalaisella mielenlaadulla.

          1. Suosittelen perehtymään eri tutkimusmenetelmiin, juuri tämänkaltaiset kyselytutkimukset ovat yleisesti todettu hyvin epäluotettavaksi. Vastaajien joukko on rikkonainen ja heidän käsitys laadusta on täysin eri joukon sisällä ja kyselyn tulkitsijoiden välillä. Epäkohtia on useita. Tällaisten tutkimusten perusteella ei voida lausua yhtään mitään rakennusliikkeiden tai rakentamisen todellisesta laadusta. Asia valkenee, jos viitsitte miettiä hieman syvemmälle eri joukkujen käsitystä laadusta ja näiden käsitysten ristiriitoja. Lisäksi rakentamisen laatu tulee parhaiten esiin usein vasta vuosikymmenien jälkeen. Kuinka moni piti aikoinaan valesokkeliratkaisua energiatehokkaana ihmeenä ja oli erittäin tyytyväinen saamaansa laatuun?

            Rakennusalan ongelma on juuri siinä että kuvitellaan asioiden hoituvan kyselyillä ja ajattelemalla että niin on ennenkin tehty. Ei muuta kun lapin matkoja varaileen ja materiaaliyhdistyksen piikki auki baariin, että saadaan viisasten juomaa…

      2. Viimeisin oma kokemukseni palvelujen laatukyselyistä on se, kun erään sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen pyydettiin vastaamaan palvelun laatukokemuskyselyyn. Kyse ei ollut edellä keskustellusta kyselystä, johon en ole koskaan vastannut, vaan kyselystä, jolla rankattiin ilmeisesti yhden firman sisäisiä palvelukokemuksia työntekijöittäin. Vastauspyynnön esittäjä antoi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen usean kymmenen euron ravintolalahjakortin ja sanoi sen jälkeen, että vastaisitteko vielä tällaiseen kyselyyn. Kysely oli nimetön verkkokysely, mutta tieto sen tuloksista meni henkilölle, joka kyselyyn pyysi vastaamaan. Jos esitti kritiikkiä, vastausten ajankohdan perusteella oli mahdollista päätellä, kuka oli vastannut mitäkin. Koin kyselyn toteutustavan kiusalliseksi, koska asiakaskokemukseen oli liittynyt myös negatiivisia puolia, joita lahjakortilla ehkä koiteltiin ennen kyselyyn vastaamista hyvitellä, enkä lopulta vastannut kyselyyn mitään.

        Seuraava koskee EPSI Ratingin laatukokemuskyselyä ulkopuolisin silmin katsottuna. EPSI Ratingin laatukokemuskyselyssä hyvä puoli on se, että se tehdään puhelinkyselynä kolmannen osapuolen toimesta satunnaisotannalla, jolloin juuri ennen kyselyyn vastaamispyyntöä ei kukaan voi tarjota enää esimerkiksi lahjakortteja pelkästään niille, joiden tietää olevan vastaamassa kyselyyn. Satunnaisotannalla tehtyjen kyselyn vastauksiin firmat voivat teoriassa vaikuttaa valikoimalla sitä, keiden yhteystiedot ilmoittavat (ja keiden eivät) asiakasrekistereistä mukaan siihen otokseen, josta kyselyn vastaajakunta valitaan. Toivottavasti sellaista valikointia ei tehdä, koska sitä on mahdotonta valvoa nykyisin ulos annetuista tiedoista. Epsi Ratingin luotettavuutta kyselynä parantaisi se, jos tuloksia julkaistaessa raportoitaisiin yleisöllekin sekä kyselyyn vastausprosentti että myös tieto siitä, minkä kokoinen on ollut se kokonaisjoukko asunnon ostajia, joiden yhteystiedot on EPSI Rating saanut, ja joista vastaajat on arvottu.

  5. Olen Jussi Mattilan kanssa samaa mieltä.
    Epsin ainoa heikkous on mielestäni siinä, että sen otanta on aika pieni.
    Suurin osa hankkeista on hyvää, osa todella hyvää.

    Mutta on yksi trendi tähänkin suhdanteeseen
    Suuret erot hankkeiden laadussa on 2020 luvun todellinen ongelma. Laatuerot hankkeiden kesken alkoivat kasvaa n. 10v sitten ja nykyään ne ovat todella suuret.
    Osaltaan tähän vaikuttavat sijoittajaosakkaat, jotka aika pitkälle määräävät laadun jo useissa hankkeissa.

    Yksittäiset osakkaat, suuri osa ihan yksityishenkilönä, merkitsevät suuria määriä asuntoja, ennakkomarkkinoinnista, jopa 100% yhtiön osakkeista.
    Tähän ostajakuntaan kuuluu myös niitä, joille määräävä tekijä on kustannukset ja tietysti laadun kustannuksella.
    Se näkyy laadussa ilman muuta.
    Kodinkoneet hajoavat jo alle 3v, märkätilan kalusteet eivät kestä kosteutta lainkaan, asuntojen varusteet on riisuttu minimiin, parvekkeen tuuletusoksaa myöden jne….

    Vuokralaiset ovat suurelta osaltaan sosialitoimen asiakkaita joissakin muodossa, iso osa ei osaa kieltä, osa ei ymmärrä edes sitä, että lattialämmitys on todellakin olemassa.

    Vuokralaiset eivät osaa vaatia laatua, eivätkä välitä…..

    Tämän nousukauden jälkiä korjataan vielä pitkään ja raskaasti.
    osa hankkeista on silti ihan tosi hyviä.

  6. Kaikki tuntuu olevan jotain mieltä, mutta minäpä en ole Jussin kanssa samaa mieltä, enkä kenenkään muunkaan kanssa jotka ovat tässä asiassa Jussin kanssa samaa mieltä 😁 Sen sijaan komppaan tätä nimetöntä joka mainitsi siitä, miten tämänkaltaisiin kyselyihin, niin kuin tähänkin (EPSIin), yleensä vastataan. Ryhmä on rajallinen ja niin kuin nimetön yllä kirjoitti ”Jussi, ostopäätökseensä pettynyt anonyymiostaja ei vastaa tällaiseen kyselyyn, tähän ei myöskään vastaan keskivaiheilla oleva ihminen. Ainoat vastaajat ovat ylityytyväiset ihmiset, joita kaiken lisäksi luultavasti kannustetaan vastaamaan näihin eräiden gryndereiden ”asiakaspalvelijoiden” toimesta.” Tämä pitää kohtuullisen hyvin paikkaansa.

    Tätä ilmiötä tukee myös monissa organisaatioissa myynnin tehostaminen siten, että etsitään sitä ”meiltä asunnon ostanutta” Pirkkoa tai Pontusta kertomaan videoklipille tai muulle markkinointialustalle, kuinka ihanan kodin he ovat saaneet. Näitä kalastellaan joskus kieli ruskeana ja usein se mukava Pirkkotäti löytyy ”ilmaiseen mainostyöhön”.

    Me elämme mielenkiintoisia aikoja…

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat