Kokeile kuukausi maksutta

Purkamisen tai korjaamisen päätösten tulisi perustua tietoon

Tietoa kirjoittajasta Arto Toorikka, Anu Laurila
Toorikka on kestävän kehityksen johtaja ja Laurila erityisasiantuntija Afryssä (Kiinteistöt ja rakentaminen Suomi)
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusten purkaminen herättää aika ajoin julkista keskustelua, ja esille nousee erilaisia näkökantoja. Viime aikoina on muun muassa käsitelty purettavan rakennuksen arvoja sekä purkavan uudisrakentamisen päästöjä verrattuna korjaamiseen.

Julkinen keskustelu on usein perustunut mielipiteisiin tai yleiseen (vielä varsin ohueen) tutkimustietoon, eikä kyseessä oleviin rakennuksiin liittyviä faktoja ole juurikaan esitetty tai arvioitu. Mielipiteet ovat toki tärkeitä, mutta päätöksiä ei tule perustaa mielipiteisiin vaan tietoon ja sen perusteella tehtyihin arvioihin. Ja ennen kaikkea päätöksiä ei tule perustaa vain yhdestä näkökulmasta tehtyyn arvioon vaan eri näkökulmat yhdistävään kokonaiskuvaan. Lisäksi on hyvä tunnistaa ja tunnustaa, että päätöksentekoon liittyy myös näkökulmien arvottamista.

Rakennukset on tehty käyttöä varten, ja kestävä korjaaminen edellyttää, että rakennus on paitsi kohtuullisin toimin korjattavissa, myös sitä, että sillä on käyttötarkoitus ja käyttäjä. Rakennuksissa, jotka eivät ole kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen arvokkaita esimerkiksi arkkitehtuurinsa tai historiansa vuoksi, käytettävyys onkin tärkeä arvo. Vajaakäytetty rakennus tuhlaa resursseja, eikä rakennuksia yleensä kannata korjata, ellei niille ole järkevää käyttöä.

Toisaalta käyttö pitää valita rakennuksen ominaisuudet huomioiden, jotta ei tuhlata olemassa olevan rakennuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja resursseja tai päädytä tarpeettomasti lähes uudisrakentamista vastaavaan korjaamiseen.

Olemassa olevan rakennuksen historiaa ja ominaisuuksia kartoittamalla ja sovittamalla käyttö näihin voidaan usein saavuttaa hyvä lopputulos.

Silti on myös tilanteita, joissa raskaskaan korjaus ei mahdollista rakennuksen toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää käyttöä tai korjaaminen vastaisi uudisrakentamista.

Jos rakennus on räätälöitävä tiettyä käyttöä varten tai rakennuspaikka on arvokas suhteessa olevan rakennuksen ominaisuuksiin, purkava uudisrakentaminen voi olla järkevin vaihtoehto. Tämä saattaa näkyä pidemmällä aikavälillä paitsi taloudellisina hyötyinä myös uudisrakennuksen käytön tehokkuudessa sekä esimerkiksi tiivistyvän kaupunkirakenteen ilmastovaikutuksina.

Uudisrakentamisesta samoin kuin raskaasta korjaamisesta syntyy tyypillisesti merkittäviä päästöjä, niin sanottu hiilipiikki. Jokainen rakennus on kuitenkin yksilö, eikä voida yleistää, että uudisrakentaminen on ilmaston kannalta aina huono asia verrattuna korjaamiseen. Purkumateriaalia voidaan kierrättää ja toisaalta rakentamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi uudelleenkäytettäviä ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja rakennusosia, jolloin rakentamisen päästövaikutusta saadaan hillittyä.

Lisäksi tulisi pyrkiä löytämään uusia ratkaisuja rakentamisen käytäntöihin, jotka nykyisin vaikeuttavat korjaamista. Kuten tapa sijoittaa talotekniikka alakattoon, jolloin matalat kerroskorkeudet voivat estää uuden talotekniikan asentamisen.

Oleellista on arvioida ja vertailla juuri kyseisen rakennuksen ominaisuuksia, mahdollisuuksia ja reunaehtoja kokonaisuutena niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Arviointiin ja vertailuun on olemassa menetelmiä, ja uusia kehitetään. Näin voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Kestävästi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Purkamisen tai korjaamisen päätösten tulisi perustua tietoon”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Arto Toorikka, Anu Laurilahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/arto-toorikka-anu-laurila/