Tutustu nyt 1 kk veloituksetta!
Kuuntele juttu

Vuosi 2015 on merkittävä virstanpylväs Helsingin seudun joukkoliikenteessä: kesällä avataan Vantaalla Kehärata ja aivan loppuvuodesta Espoossa Länsimetro. Edellinen tämän suuruusluokan muutos tapahtui 1982, kun Helsingin metro käynnistyi. Avajaisia odotellessa on syytä pohtia, mitä muutoksia hankkeet saavat aikaan.

Kehärata rakennetaan vielä rakentamattomien alueiden lävitse, ja sen vaikutuksena syntyy uusia asuntoja Kivistön ja Leinelän asemien läheisyyteen. Parhaillaan rakennetaan myös uutta Tikkurilan asemaa muun muassa lentoliikennettä tukevaksi hubiksi. Myös toimitilarakentaminen kasvaa lentoaseman, Aviapoliksen ja Tikkurilan asemien ympäristöissä.

Muista seudun raideyhteyksistä poiketen Kehärata nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta etenkin poikittaisliikenteessä. Samalla kun pysäköinnistä tulee keskuksissa niukka ja kallistuva hyödyke, Kehärata tarjoaa tilalle nopeita, säännöllisiä ja laadukkaita joukkoliikenneyhteyksiä.

Kun liikenne-ennusteiden laatijat puhuvat raidetekijästä, he tarkoittavat parametreja, joilla kuvataan kiskoliikenteen parempaa laatua ja ymmärrettävyyttä, jotka taas lisäävät matkustuskysyntää verrattuna busseihin. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia matkatuotosten muutoksia Länsimetro tuo.

Etelä-Espoo on valmis alue, jossa on nopeudeltaan seudun kilpailukykyisin bussijärjestelmä Helsingin keskustaan. Metron vaikutusalueella matkustuskäyttäytymisessä tullee tapahtumaan keskenään erisuuntaisia muutoksia: Tapiolan ja Matinkylän välillä joukkoliikenteen käyttö kasvaa, kun taas Espoonlahdessa se saattaa jopa vähentyä, kun siirrytään nopeista busseista liityntäliikenteeseen. Joukkoliikennematkojen kasvua on odotettavissa myös Itä-Helsingin sekä Keilaniemen ja Otaniemen välillä. Myös espoolaisten joukkoliikenteellä Kampin itäpuolelle tekemät työmatkat lisääntyvät.

Itä-Helsinki siirtyi aikoinaan metroon melko vaivattomasti. Myöhemmät jatkohaarat Mellunmäkeen ja Vuosaareen lisäsivät alueella jo asuvan väestön joukkoliikenteen käyttöä ja käynnistivät asuntorakentamista. Espoossa on jo nyt kasvava paine metron jatkamiseen Kivenlahteen. Se tukisi Espoon kaupunkirakennetta yhdistämällä Espoonlahden alueen Tapiolan ja Matinkylän aluekeskuksiin ja metroradan varren työpaikka-alueisiin.

Parhaillaan käynnistymässä olevan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ2015) yhteydessä tulee ratkaistavaksi, kuinka raideliikennettä kehitetään seudulla. Länsimetron jatkon ohella listalla ovat ainakin Pisara-rata, Raide-Jokeri ja Espoon kaupunkirata.

On näiden toteutusaikataulu ja -järjestys mikä tahansa, kehityksen suunta on selvä: joukkoliikennematkat nopeutuvat, niiden laatu paranee ja rakentaminen painottuu aluekeskuksiin sekä asemien ympäristöön. Tämän vastapainoksi matkoihin sisältyy aiempaa enemmän vaihtoja ja ihmiset hyväksyvät pidemmät kävelymatkat asemille, kun tarjolla on tiheä vuoroväli. Myös liityntäpysäköinti autoilla ja pyörillä kuuluu raiteiden varaan kehittyvän suurkaupungin kasvaviin kulkutapoihin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Raideliikenteessä megaluokan muutos vuonna 2015”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tero Anttilahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tero-anttila/