Kokeile kuukausi maksutta

Rakentamisessa on löytymässä uusi tahti

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Viime vuoden lopulla jäi vähäiselle huomiolle mielenkiintoinen rakennusalan uutinen. Valtatie 1:n eli Turunväylän lisäkaistojen rakentaminen Espoon kohdalla valmistui peräti yhdeksän kuukautta ennakoitua aiemmin.

Vilkkaasti liikennöidylle väylälle rakennettiin reilun kolmen kilometrin matkalle kolmannet kaistat, melusuojauksia ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Alun perin puolentoista vuoden mittaiseksi arvioitu projekti pystyttiin viemään läpi puolessa tuosta ajasta.

Töitä edistivät hyvä kesä ja onnistunut projektinhallinta. Tienkäyttäjille nopeutus oli iloinen uutinen – samoin rakennusalalle, jota harvemmin kiitellään aikatauluistaan.

Turunväylällä korostui siis onnistunut projektinhallinta. Se on mainio ajankuva rakennusalalla tällä hetkellä käytävästä keskustelusta ja kehitystyöstä.

Olemme Rakennuslehdessä kirjoittaneet viime viikkoina runsaasti projektinjohtamisesta ja aikatauluttamisesta, jotka liittyvät niin sanottuun tahtituotantoon. Se on yksi keino parantaa tuottavuutta ja luotettavuutta, mikä taas on yksi rakennusalan toimijoista koostuvan Building 2030 -visioryhmän tuoreista tavoitteista.

Tahtituotannon idea on tasaisesti etenevä tuotanto, jossa tehtävät työt on jaettu sopivan kokoisiin, toistuviin paketteihin, ja ne etenevät tarkasti sovitun aikataulun mukaan. Näin saadaan kokonaisuuteen ennustettavuutta ja esimerkiksi turha odottelu jää minimiin.

Perusajatus on simppeli ja teollisuudessa hyväksi havaittu. Rakennusalallakin tahdistus on nopeuttanut sopivissa kohteissa käytettynä huomattavasti rakennusaikoja.

Tahtituotanto kertoo osaltaan, että alalla näyttäisi nyt olevan halua ja myös uusia keinoja kehittää toimintaa. Se toivottavasti kannustaa rakentajia tuottavuus- ja laatuharppaukseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Rakentamisessa on löytymässä uusi tahti”

  1. Hieno kirjoitus tahtituotannosta, tosin se nyt mainitsemassasi kohteessa ei ollut tekijöiden ensimmäinen kerta, vaan ovat tehneet samanlailla jo ennenkin parin kymmenen vuoden ajan mm Kehä I- ja Kehä III-projekteissa.

  2. Tahtiaikojen kellottelu varmaan nostaa urakkahintoja, koska täällä ei löydy riittävästi tällaiseen operointiin rakennustyömaille varsinkaan saneeraukseen operaattoreita tarjouskilpailuun. Tehdastyössä ei tekijöiltä kysytä tarjouksia. Toisaalta järkeä käyttämällä voi muutenkin päätellä tai taktikoida, kuinka paljon kutakin erityisalaa tarvitaan ja millä teknologialla, kun osaa laskea tunnit yksinkertaiseen Exceliin, tulee kuitenkin aina lopputulokseen, mitä vähemmän tekijöitä sen parempi, ei tahdisteta vaan halpuutetaan. Tahdistus vaatii työn suunnittelua, mikä on usein oiottu yritys-erehdys-taktiikalla eli tullaan siihen tavoitehintaan, mikä sekään ei oikein toimi, ainoastaan rima alittamalla, mitä isompi riman alitus, sen suurempi kate raksalla, tässähän mydään vain yhtä työsuoritusta, jpka ei milloinkaan toistu, paitsi teoreetikkojen kuvitelmissa.

    1. Ja tässä taas ostajien ammattilainen todistaa kirjoituksellaan olevansa itse osa ongelmaa.

  3. Laskijoiden ammattilaisetkin ovat riippuvaisia tästä oletuksesta, että mennään siitä, mistä aita on matalin, kaikki jotka tinkivät aiheuttavat ongelmaa laiminlyönneillänsä, tässä on kyse hukasta, jos sen kellotus aiheuttaa uloslyöntikisan, voittaja varmaan rokottaa siitä, että porukkansa sai hyvät urakka-ajat, Tällaisia porukoita vain ei vaativiin kohteisiin kilpailutettavaksi asti tahdo löytyä. Katso sen Seppäsen video.

    1. Väärin. Sinä et ymmärrä, mitä tarkoittaa se, että maksaa hieman enemmän ja seurauksena säästää aikataulusta, niinkuin ei ymmärrä suurin osa muustakaan hankintaporukasta. Teitä kiinnostaa vain kilot ja eurot, jotka pitäisi mieluusti taikoa vielä vääristä suunnitelmista ja aikatauluttaa täysin väärillä aikatauluilla. Hankinta ja laskenta eivät ole sama asia, vaikka joissakin puljuissa samat kaverit tekevätkin hankintaa ja laskentaa.

      1. Kustannuslaskenta yleensä on jälkeenjäänyttä. rakennuttajan tietenkin kannattaa satsata investointilaskentaan, varsinkin infrassa elinkaarilaskentaan. Siellä on varmaan ylitarjontaa traktorikuskeista.

  4. Katson aina, onko tarjoajalla jatkuva haku päällä, se on varma merkki siitä, että työt takkuaa. Kaikkein varmin merkki ongelmista on vasta nimitetty urakkalaskija. Tällaiset ei kyllä tahdista kuin sydäntään patterilla.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Kivistöhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-kivisto/