Kokeile kuukausi maksutta

Taantuuko arkkitehtuuri taidenäpertelyksi?

Tietoa kirjoittajasta Seppo Mölsä
Erikoistoimittaja, seppo.molsa@rakennuslehti.fi, Twitter: @SeppoMls
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomen suurimpana arkkitehtienkin työnantajana RIL:n uusi puheenjohtaja Risto Vahanen on huolestunut siitä, että Aalto-yliopistossa arkkitehdit etääntyvät entisestään rakentajista siirtyessään muotoilijoiden ja taiteilijoiden leiriin eli Taiteiden ja suunnittelun kouluun. Arkkitehtuuri ei edes mahtunut tuon koulun nimeen.

Vahasen mielestä suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälinen kulta-aika on muutenkin jo ohi. Hän tuntee asian omakohtaisesti, sillä hänen toimistonsa oli mukana Reima Pietilän kanssa suunnittelemassa Kuwaitiin emiirin palatsia. Pietilältä olisi haluttu tilata sinne enemmänkin, mutta muut suomalaisarkkitehdit eivät vaativia tilaajia kiinnostaneet.

Aallon, Pietilän ja Saaristen tapaisia kansainvälisiä tähtinimiä meillä ei ole enää noussut. Juha Leiviskä ja Kiinassa menestynyt Pekka Salminen ovat aikoja sitten jo ohittaneet eläkeiän. Nuoren polven kiistatonta menestystä edustaa Norjaan tehty Kilden, mutta muuten muutamat kirnut ja puulaatikot ovat mielestäni läpimurtoina samaa luokkaa kuin suomalaismannekiinien Pariisin valloitukset.

”Meillä ei enää tehdä edistyksellistä vau-arkkitehtuuria, vaan tämän tekijöitä haalitaan ulkomailta. Trendi näkyy muun muassa kauppakeskuksissa, jotka maailmalla ovat parhaimmillaan todellisia elämyskeskuksia”, Vahanen sanoi torstaina ilmestyneen Rakennuslehden haastattelussa.
”Jos meillä ei ole kansainvälisen huipputason arkkitehtuuria, ei meillä ole kohta huipputason rakennesuunnitteluakaan. Kun alan arvostus ja kannattavuus heikkenevät, näkyy tämä myös palkkatasossa.”

Arkkitehtikoulutuksen ja -tutkimuksen etäännyttäminen insinööritieteistä ei vaikuta hyvältä ratkaisulta myöskään VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuoresta. ”Rohkenen sanoa näin sillä kokemuksella, joka minulla on TKK:n arkkitehtiosaston rakennetekniikan apulaisprofessuuria hoitaneena.” Hän nostaa kuitenkin suomalaisen arkkitehtuurin suomalaisen rakentamisen yhdeksi vahvimmista osa-alueista, jota pitäisi osata nykyistä laajemmin hyödyntää.

Leppävuori on tässä oikeassa, sillä suunnittelun vienti on sellainen keihäänkärki, joka palvelee muutakin rakentamista. Tanskalaiset ja britit ovat ymmärtäneet tämä viennin edistämisessään suomalaisia selvästi paremmin. Meillä riemun aiheeksi on riittänyt se, että menestyvä suunnitteluvientiyhtiö on kelvannut jonkin ulkomaisen konsernin ostolistalle.

Safan puheenjohtaja Esko Rautiola jakaa Rakennuslehdessä näiden insinöörien huolen siitä, että tilaajat eivät osaa arvostaa huippuosaamista. Hän ei kuitenkaan ole havainnut, että hyvän arkkitehtuurin määrä olisi laskenut Suomessa. Arkkitehtiopiskelijoiden siirtyminen teekkaripuolelta taiteilijoiden joukkoon ei Rautiolaa sinänsä huolestuta.

”Tärkein asia on, miten opetus järjestetään. Toivoisin, että opetus antaisi toisaalta arkkitehtiylioppilaille taiteellista potkua, mutta samalla koulutus valmentaisi yhteistyöhön rakennesuunnittelijoiden, talotekniikkasuunnittelijoiden, investoijien ja päättäjien kanssa.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Taantuuko arkkitehtuuri taidenäpertelyksi?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Seppo Mölsähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/seppo-molsa/