Vaikuttava suunnittelu vaatii tiedolla johtamista ja yhteistyötä

Tietoa kirjoittajasta Markku Varis
Maajohtaja, Sweco Finland
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kestävä kehitys on hyvä esimerkki suunnittelun vaikuttavuudesta. Lähtötilanne on tiedossa ja tavoitteet isossa kuvassa asetettu: ilmaston lämpeneminen tulee pysäyttää 1,5 asteeseen nopeasti. Suomessa on asetettu kunnianhimoinen takaraja, hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tiedämme myös, millainen potentiaali rakennetulla ympäristöllä on muutoksen ajurina. Kuluuhan 40 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta rakennuksissa ja vajaat 20 prosenttia liikenteessä.

Lähtötilanteesta voimmekin siirtyä siihen, mistä ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa hakea. Rakennetussa ympäristössä kestävän kehityksen kannalta merkittävimmät päätökset ja niiden tekijät kohdistuvat hankkeen alkuvaiheeseen, suunnittelupöydille. Siellä ratkaistaan hankkeen elinkaari, toiminnallisuus, muunneltavuus, materiaali- ja energiatehokkuus ja siten myös hiilijalanjälki.

Suunnittelun vaikuttavuus ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on kiistaton, mutta onnistumisen kannalta on oleellista, että kaksi asiaa toteutuu: kokonaisvaltainen tiedolla johtaminen ja yhteistyö.

Ensimmäinen askel tiedolla johtamiseen on ennen suunnittelupäätöksiä tehtävät kokonaisvaltaiset vaikuttavuusanalyysit, joiden tulee perustua tutkittuun ja koettuun tietoon. Esimerkiksi hiilijalanjälkeä ei voida arvioida vain rakentamisen aikana, vaan laskelmissa on huomioitava muun muassa suunniteltu käyttötarkoitus, käyttöikä ja mahdolliset muutostarpeet. Yhtä lailla olennaista on rakentamisen aikaisten valintojen, kuten materiaalien, niiden valmistuksen ja kuljettamisen, vaikutus koko elinkaareen. Absoluuttisten kohdekohtaisten vaikutusten lisäksi on aina katsottava myös suhteelliset vaikutukset, korvaako uusi ratkaisu jonkun vanhan huonomman ratkaisun, ja vaikutukset liittyen ympäristöön ja kontekstiin.

Tiedolla johtaminen paranee, kun kokoamme opit aiemmista eri osapuolten, kumppanien ja loppukäyttäjien kanssa tehdyistä hankkeista. Hieman on siis vilkuiltava menneeseen. Oppimisen ja kehittymisen vauhti on eksponentiaalinen, joten on haettava myös analyysimenetelmiä, jotka kykenevät katsomaan tulevaan. Tekoäly ja digitalisaatio tukevat yhä tehokkaampaa ja havainnollisempaa analyysiä, suunnittelua, dialogia ja erilaisten vaihtoehtojen tarkastelua sidosryhmien kesken. Erinomainen esimerkki on muun muassa länsimetron kakkosvaiheen tilannehuone.

Tiedolla johtamisen edellytyksenä on yhteistyö. Tämä on alamme suurin haaste. Eri organisaatiot ja suunnittelualat tekevät omia osuuksiaan, kun osapuolten ehkä ristiriitaistenkin tavoitteiden sijaan pitäisi pyrkiä rakennetun ympäristön klusterin yhdessä yhteiskunnalle tuottamaan arvoon, josta jokainen arvontuottaja saa myös ansaitsemansa hyödyn aidolla win-win -periaatteella. Yhä laajempi yhteistyö takaa esimerkiksi sen, että jo tavoiteasetannassa huomioidaan hankkeen koko elinkaari. Tällöin on entistä helpompi arvottaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotta ei jumiuduta pelkästään investointihetken hintalappuun vaan suunnataan katse kauemmas.

Globaalisti rakennusala käyttää yli kolmasosan kaikista maailman raaka-aineista. Rakentamisen kiertotaloudella on valtava potentiaali energian- ja materiaalinkulutuksen pienentämisessä. Meiltä suunnittelijoilta löytyvät eväät ilmastonmuutosta hidastavien ja kestävien ratkaisujen luomiseksi. Tiedolla johtaminen ja kokonaisvaltaisten, vaikuttavien suunnitteluratkaisujen toimeenpano kaavoituksesta rakentamiseen ja käyttöön tarvitsevat kuitenkin yhä laajempaa yhteistyötä ja eri osapuolten aitoa osallistumista.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Vaikuttava suunnittelu vaatii tiedolla johtamista ja yhteistyötä”

Vastaa