Kokeile kuukausi maksutta

Vihreä siirtymä on myös kulttuurinen muutos

Tietoa kirjoittajasta Markku Hedman
ARTS -arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taiden -paneelin puheenjohtaja; Toimitusjohtaja, Rakennustietosäätiö RTS, yliasiamies
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomen tavoite on olla hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Lisäksi Suomi pyrkii toiminnallaan tukemaan Agenda 2030:n toteutumista, johon sisältyy tavoite luoda Suomeen turvallinen, terveellinen ja ihmisten hyvinvointia tukeva rakennettu ympäristö vuoteen 2030 mennessä. Myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen halutaa pysäyttää.

Tavoitteena oleva vihreä siirtymä edellyttää kiinteistö- ja rakennusalalta uusia innovaatioita, jotka ratkaisevat rakennetun ympäristön haasteita siilottomasti. Tämä edellyttää osaoptimoinnin sijaan kokonaisvaltaista ja datapohjaista arviota vaikutuksista. Meidän täytyy jatkossa pystyä samanaikaisesti, ja keskinäisriippuvuudet ymmärtäen, huomioimaan esimerkiksi hiilijalanjälkeen, energiankulutukseen, tekniseen käyttöikään, kiertotalouteen ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet.

Toimialojen rajat tai toiminnan mittakaavat eivät saa rajoittaa uusien ratkaisujen ja prosessien kehittämistä. Talonrakentamista, yhdyskuntatekniikkaa, liikennettä ja energiantuotantoa on jatkossa tarkasteltava nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja monimittakaavaisesti. Nykyisestä edelleen kehittyvä tietotekniikka sekä rakennetun ympäristön digitaalinen kaksonen luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia data-pohjaisesti ohjatulle rakennetun ympäristön suunnittelulle, toteutukselle ja käytölle.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Suomen tavoitteena olevan hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan toteuttaminen edellyttää kiinteistö- ja rakennusalalta näkökulman laajentamista edelleen. Tarvitsemme perinpohjaisen systeemisen muutoksen, jossa teknis-taloudellisten seikkojen ohella osataan huomioida esimerkiksi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, yksilölliseen kokemusmaailmaan ja erilaistuviin elämäntapoihin liittyviä tekijöitä.

Uudet innovaatiot eivät pääse vaikuttamaan, mikäli kaikki systeemisen järjestelmän osat eivät mukaudu tai tue muutoksen toteutumista. Kyse on polkuriippuvuudesta, jossa järjestelmätason aiempi valinta määrittää myöhempiä valinnan mahdollisuuksia. Todellisen vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää koko järjestelmän riippuvuus- ja vaikutussuhteiden monisyisen verkoston ymmärtämistä ja toimintamekanismien tarpeellista muuttamista.

Vihreässä siirtymässä ei siis ole kyse ainoastaan teknologiasta, vaan aivan yhtä olennaista on huomoida inhimilliset tekijät. Vihreä siirtymä on myös kulttuurinen muutos.

Meillä on kiire muuttaa globaalin kehityksen suuntaa. Kiireestä huolimatta nyt on tärkeää käydä moniäänistä ja eri näkökulmat yhdistävää keskustelua. Jos keskitymme ainoastaan käytännöllisiin toimenpiteisiin, emme voi päästä yhteiseen käsitykseen vihreän siirtymän merkityksestä, siihen sisältyvistä arvoista ja sen vaikutuksesta kulttuuriin.

Yhteinen ymmärrys rakentaa tiekartan, jonka avulla eri toimijoiden käsitykset, tavoitteet ja toiminta kohtaavat. Tällöin vihreän siirtymän edellyttämät muutokset ovat helpompia toteuttaa. Samalla voimme löytää keinot sekä ratkaista ekologiaan ja ilmastomuutokseen liittyviä haasteita että varmistaa ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tasa-arvo.

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Vihreä siirtymä on myös kulttuurinen muutos”

  1. Noinkin asia on. Vihreä siirtymä on myös kulttuurinen muutos.

    Tilanne toki näyttäytyy erilaiselta esimerkiksi yliopistokaupungeissa, joissa investoidaan paljon uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, ja toisaalta sellaisissa muuttotappiokunnissa, joissa taloille ei kannata taloudellisesti tehdä kuin lähinnä välttämättömiä korjauksia, kun investoinnit nostavat kiinteistön tai asunnon arvoa vähemmän kuin kustannustensa verran, eikä edes pysty sellaisia tekemään, jos esim. taloyhtiö ei saa lainaa, ja asukkaat ovat pienituloisia. Ensin mainituista osassa kohteista osaan tehdään jo nyt ympäristösertifiointeja ja hiilijalanjälkilaskelmia, ja otetaan uusia innovaatioita aktiivisesti käyttöön. Toisaalta se, että mitä vihreä siirtymä on tai mitä sen pitäisi olla vaikkapa vuoden 2035 tavoitteiden osalta käytännössä jälkimmäisissä kohteissa, on yhä pitkälti arvoitus. Ehkä joissain paikoin vihreä siirtymä on ensisijaisesti kulttuurinen muutos, jos uudempaan tekniikkaan investoimiseen ei kaikkialla ole varaa.

    1. Viittasin siis siihen, että vihreä siirtymä on todennäköisesti erilainen kasvavilla alueilla, joissa siirtymään liittyvät investoinnit tapahtuvat kasvun sivussa ja sen reunaehtona, ja muualla Suomessa, jossa investointeja rakennuskantaan tehdään ensin mainittuun verrattuna suhteellisen vähän.

      Osa vihreää siirtymää lienee myös esimerkiksi sen lopettaminen, että Suomesta kuskataan rakennusalan jäteittä kevyempien ympäristönormien Viroon haudattavaksi louhoksiin: https://yle.fi/uutiset/3-11171583 Pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että Suomessa aiheutettu rakennusjäte hoidetaan vastuullisesti, eikä sitä kuskata ulkomaille haudattavaksi, vaikka vienti ulkomaille haudattavaksi olisikin halvempaa kuin jätteen käsittely suomalaisten ympäristönormien mukaan.

  2. Hienoja sanoja ja kaikki mahdollinen pitää ottaa huomioon, totta kai. Politiikka on juuri tuota, todellinen maailma taas on liian kaukana tuosta, eikä tule koskaan saavuttamaan tuota pumpulia. Siihen miksi ei saavuta on hyvin yksinkertainen syy, ahneet ihmiset. Jos ympäristö on korruptoitunut ja sen lisäksi ideologian ympärillä hääräävät ovat korruptoituneita ideologian edistämiseksi, on aivan mahdoton ajatus saada käsikädessä leikkiä myös enemmän vilpittömien ihmisten kanssa.

    Niin kauan kuin rahaa ilmastonmuutos otsikon alla jaetaan, niin kauan on ”nimellistä” innostusta asiaan. Mutta riittääkö raha loputtomiin ja saako Suomi jatkossakin aina lisämiljardien lisävelat kun haluaa. Loppujen lopuksi hyvin harva ohjaava taho on kiinnostunut varsinaisesta ilmastonmuutoksesta, muuten kuin rahan kautta. Tämä taas on surullista, kun kaikki se ”ilmainen” raha mitä nyt puhalletaan tälle ilmiölle, on osittain pois esimerkiksi rakennusalalla kiinteistöjen todellisesta ylläpitotarpeesta ja kiinteistökannan järkevästä kehittämisestä. On se toki toisaallakin pois jostakin, vanhusten hoivasta jne. jne. jne. jonne rahaa ei aina niin riitä, on kuulemma kallista.

    Välillä tuntuu, että täällä Suomessa ollaan valmiita vaikka yksi sukupolvi ihmisiä menettämään ”ahneuden”, anteeksi, ilmaston pelastamisen vuoksi.

  3. Kaikki uudet ajatukset ja systeemit eivät yksinkertaisesti ole hyviä, ja siksi niitä tulee vastustaa. On erittäin ylimielistä olettaa, että nykyinen porukka, joka ideoita suoltaa olisi yksinomaan oikeassa. Todellinen kehitys tapahtuu vuoropuhelun ja yhdessä kehittämisen avulla, ei ylhäältä alas sanelemalla.

  4. Puiset pientalot voisi rakentaa paikalla maapenkkiperustuksilla, sammaleristeillä ja tuohimalkakatolla. Toimii, olen rakentanut ja kokeillut. Aurinkosähköistys. Talvella vähän kylmä kun puulla ei saa lämmittää. Tosin tulisijojen energiatehokkuus on parantumaan päin (itselläni oli sellainen kierukkasavupiippu) ja savukaasujen hiukkaspäästöt olivat hyvän palamisen vuoksi olemattomat. Lisäsähkö tehtiin tuulivoimalla pienellä kelluvalla liikuteltavalla lautalla. Ei tälle rakennukselle tietenkään rakennuslupaa saatu mutta siinä pystyi asumaan, kunta vaati sitten purkamaan sen 6 v kuluttua kun joku käräytti sen, kun asuminen oli niin halpaa.

    1. Onpa yllättävää, että rakentamalla lain vastaisen hökkelin oli halpaa asua. Kyseinen rakennelma ei ole Suomessa asumiseen soveltuva.

      Halutessaanhan jokainen voi asua vaikka teltassa, kyllä sielläkin pärjää kesät talvet.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Markku Hedmanhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/markku-hedman/