Kokeile kuukausi maksutta

Yhä ylös yrittää – onneksi

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset
Kuuntele juttu

Korkea rakentaminen ei ole Suomessa ollut valtavirtaa – ja jonkun aikaa näytti, että vähäinenkin innostus ennemmin laimenee kuin vahvistuu. SRV:n Helsingin Kalasatamaan rakentamat tornitalot ovat olleet monenlaisissa vaikeuksissa, ja Suomen suurin rakentaja YIT vetäytyi Pasilaan suunniteltujen Trigoni-talojen rakentamisesta. Niistä piti tulla jopa yli 50-kerroksisia ja 200-metrisiä.

Nyt Skanska on kuitenkin ilmoittanut rakentavansa YIT:n jättämälle alueelle neljä pilvenpiirtäjää, joista korkein olisi 29-kerroksinen. Alun perin Skanska sijoittui Pasilan alueen kilpailussa kumppaneineen eli Saton ja Arkkitehtitoimisto Alan kanssa omalla ehdotuksellaan kakkoseksi YIT:n jälkeen. Nyt tähän suunnitelmaan siis palataan uudessa muodossa, ja rakentaminen voisi alkaa muutaman vuoden päästä.

Skanska näyttää tällä hetkellä ottaneen muutoinkin vetovastuun korkean rakentamisen edistämisestä Suomessa, sillä yhtiö rakentaa parhaillaan Helsingin Vuosaareen 33-kerroksista ja 114 metriä korkeaa Atlas-asuintaloa ja 85 metriä korkeaa Hyperionia. Se on myös kehittänyt korkean rakentamisen tekniikkaa.

Korkea rakentaminen ei tietystikään ole itseisarvo, mutta se voi ainakin Helsingissä olla jatkossa välttämättömyys.

Skanska Suomen toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti totesi Rakennuslehden haastattelussa, että pääkaupunkiseutu on alue, jonne yhtiö tekee eniten uudistuotantoa, mutta ongelma on, että maa alkaa loppua – siksi hyvistä tonteista on kova kisa, ja toisaalta hyville tonteille on saatava mahdollisimman paljon tehokasta käyttöä. Silloin rakennuksiin haetaan yhä enemmän kerroksia.

Rakentajille korkea rakentaminen on monimutkaista ja myös normaalia kalliimpaa. Mitä enemmän sitä tehdään Suomessa, sitä tehokkaammiksi ja paremmiksi toimintatavat kuitenkin todennäköisesti hioutuvat.

Siksi Skanskan mielenkiintoa Pasilan alueen korkeaan rakentamiseen on pidettävä hyvinkin myönteisenä ajanmerkkinä – varsinkin, kun rakentamisen suhdanne juuri nyt on alavireinen.

Suurhankkeet luovat tärkeää uskoa tulevaan.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Yhä ylös yrittää – onneksi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Kivistöhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-kivisto/