YM: Merenrantojen rakentamisaste 41 prosenttia
Suomen merenrannoista keskimäärin 41 prosenttia on rakennettu vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen, satamien, teollisuuden ja liikenteen käyttöön. Rantojen rakentamisaste nousee lähes 50 prosenttiin, jos mukaan ei lasketa rakentamiseen soveltumattomia alle hehtaarin saaria. Kuntien väliset erot rantojen käytössä ovat suuria. Nämä tiedot ilmenevät ympäristöministeriön teettämästä Rakennetut meren rannat -selvityksestä.
Suomen merenrannoista keskimäärin 41 prosenttia on rakennettu vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen, satamien, teollisuuden ja liikenteen käyttöön. Rantojen rakentamisaste nousee lähes 50 prosenttiin, jos mukaan ei lasketa rakentamiseen soveltumattomia alle hehtaarin saaria. Kuntien väliset erot rantojen käytössä ovat suuria. Nämä tiedot ilmenevät ympäristöministeriön teettämästä Rakennetut meren rannat -selvityksestä.
Lähes joka viidennessä kunnassa yli 60 prosenttia rantaviivasta on rakennettu. Rakennetuimmat merenrannat ovat Helsingin, Turun ja Vaasan kaupunkiseuduilla. Turun ympäristön ja pääkaupunkiseudun rannikoista on rakennettu jopa 80 prosenttia.
Keski-Pohjanmaan, Satakunnan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa merenrannoista on rakennettu noin puolet, runsassaaristen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien rannoista on rakennettu 40 prosenttia ja Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan noin kolmannes.
Rakentamattomia alueita on eniten Pohjanlahden maankohoamisrannikolla ja saarilla, joille ei ole tieyhteyttä. Vapaat rannat ovat yleensä pirstaloituneet pieniin pätkiin, mikä vaikuttaa myös niiden käyttökelpoisuuteen virkistysalueina. Useimmissa maakunnissa yli kilometrin mittaisten vapaiden rantajaksojen osuus vapaasta rantaviivasta on vain 3-6 prosenttia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “YM: Merenrantojen rakentamisaste 41 prosenttia”