Rakennusteollisuus: Rakentamisen alamäki jatkuu vielä

Rakentamisen arvioidaan supistuvan tänä vuonna 12 prosenttia ja jatkuvan vielä ensi vuonna. Talonrakennustöiden aloitukset ovat supistuneet jopa yli 40 prosenttia. Tänä vuonna talonrakennustöiden aloitukset jäävät 30 miljoonaan kuutiometriin, alamäki loivenee ensi vuonna. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että 2000-luvulla on uudisrakentamisen aloituksissa oltu keskimäärin 40 miljoonan kuutiometrin tasolla.

”Jos viime ajat ovat olleet rakentamisessa surkeita, ollaan nyt lipumassa kohti huonon ja tyydyttävän rajapintaa”, kuvaa tilannetta Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Elvytyksen myönteiset vaikutukset näkyvät asuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa sekä ensi vuonna myös maa- ja vesirakentamisessa. Asuntotuotanto nousee tänä vuonna 20 000 asuntoon, kun aikaisemmat arviot aloituksista ovat olleet 14 000 asunnon tasolla. Valtion tukema tuotanto kasvaa merkittävästi, mutta myös vapaarahoitteinen tuotanto elpyy myynnissä olevien valmiiden asuntojen määrän vähennyttyä keväästä. VTT:n arvion mukaan asuntorakentamisen tarve olisi 30 000 uutta asuntoa vuodessa.

Asuntotuotannossa virkoamisen merkkejä

Tänä vuonna asuntotuotantoa on piristänyt kova kiinnostus ARA:n ja niin sanotun välimallin tuotantoa kohtaan. Arvion mukaan tänä vuonna lähtee liikkeelle 10 000 valtion tukeman asunnon rakennustyöt.

”Asuntojen kysyntä kasvaa ja korot pysyvät alhaalla myös ensi vuonna. Vapaarahoitteisen tuotannon kasvaessa asuntotuotannon aloitusten kokonaismäärän ennustetaan ensi vuonna olevan noin 23 000 asuntoa. Tilaajien kannattaa juuri nyt käynnistää muitakin talonrakennushankkeitaan, sillä kustannustaso on laskenut ja resursseja alalta löytyy. Rakennuttajien teettämän kyselyn mukaan rakennusyritysten tarjoushalukkuuskin on hyvä”, kehottaa Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen.

Korjausrakentamisen nousua joudutaan edelleen odottamaan elvytystoimista huolimatta. Ensi vuoden maaliskuulle jatkettu 10 prosentin korjausavustuskaan ei riitä, ja korjausrakentamisen kasvu jää ensi vuonna 2 prosenttiin. Asuinrakennusten perusparannustarve on kuitenkin huutava, arvion mukaan maassamme pitäisi asuntojen korjauksiin ja uudistuksiin sijoittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 18 miljardia euroa.

Maa- ja vesirakentaminen supistuu vielä tänä vuonna, sillä uusien infra-alan hankkeiden elvytys alkaa vaikuttaa vasta ensi vuoden puolella. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa pudotusta oli lähes 10 prosenttia viimevuotisesta.

Toimitilarakentamisen määrä vähenee tuntuvasti tänä vuonna, etenkin toimisto- ja teollisuusrakennusten kohdalla. Kuluvana vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähenivät 57 prosenttia edellisvuodesta. Aloitusmäärä supistunee jonkin verran myös ensi vuonna.

Rakentamisen hinta- ja kustannustaso on jatkanut laskua kuluvana vuonna. Vain työkustannusten nousu on jatkunut. Kysynnän vähyys ja kiristynyt kilpailu ovat pudottaneet urakkahintoja. Rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,2 prosenttia ja muut kustannukset 6,8 prosenttia vuodessa viime vuoden elokuusta. Maarakennusalan kustannukset laskivat 4,7 prosenttia.

Työvoiman väheneminen rakennusalalla jatkuu, kun suhdannetilanne ensi talvena jatkuu selvästi normaalia heikompana, eivätkä odotuksetkaan ole kovin korkealla. Ensi talveksi voi povata rakennusalalle edelleen synkkiä työttömyyslukuja.