Tutustu nyt 1 kk veloituksetta!

Työtapaturmia eniten talonrakentamisessa

Talonrakentaminen oli toissa vuonna työtapaturmataajuudella mitattuna kaikista toimialoista vaarallisinta, noin nelinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Vuonna 2007 talonrakennustyön ammateissa sattui 10 906 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava tapaturmasuhde oli 11 045. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen työtapaturmatilastosta.

Talonrakentaminen oli toissa vuonna työtapaturmataajuudella mitattuna kaikista toimialoista vaarallisinta, noin nelinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Vuonna 2007 talonrakennustyön ammateissa sattui 10 906 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa sataatuhatta palkansaajaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava tapaturmasuhde oli 11 045. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen työtapaturmatilastosta.

Kuuntele juttu

Työkuolemat keskittyvät tietyille toimialoille: lähes kaksi kolmasosaa työkuolemista sattui joko teollisuuden, rakentamisen tai kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla Rakentamisen toimialalla vuonna 2007 kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 8. Kaikkiaan kyseisenä vuonna henkensä menetti joko työpaikalla tai työmatkalla yhteensä 76 henkilöä. Näistä palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 37.

 

Myös yrittäjille rakennusala on vaarallisin. Rakennusalan yrittäjille sattui 1 145 työpaikkatapaturmaa vuonna 2007, mikä oli 34,7 prosenttia kaikista yrittäjille tapahtuneista työtapaturmista. Kaiken kaikkiaan yrittäjille sattui 3 295 vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttanutta työtapaturmaa vuonna 2007.

 

Tapaturman syy useimmiten kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen

 

Naisilla 32,0 prosenttia ja miehillä 28,4 prosenttia työtapaturmista oli seurausta kaatumisesta, hyppäämisestä, liukastumisesta tai putoamisesta. Osuudet ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Toiseksi yleisin tapaturmaan johtanut tapahtuma sekä miehillä (19,6 %) että naisilla (22,8 %) oli henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen.

Noin kolme kymmenestä työtapaturman uhriksi joutuneesta vahingoittui iskeytymällä kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten. Noin joka neljäs vahingoittui äkillisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen seurauksena. Vahingoittumistapa ilmaisee tapaa, jolla vahingoittunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa. Useiden vahingoittumistapojen ollessa kyseessä kirjataan vakavimman vamman aiheuttanut.

Hieman yli 30 prosentissa palkansaajien työpaikkatapaturmia vahingoittumistapaan liittyvä vamman välitön aiheuttaja oli erilaiset telineet, tasot ja pinnat. Näistä 74 prosenttia kuului luokkaan ”kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät, ikkunat ja esteet”.

Telineet, tasot ja pinnat olivat vamman aiheuttajina yleisimmät naisilla (34,5 %). Erilaiset aineet, tarvikkeet ja varusteet olivat vamman aiheuttajina yleisimmät miehillä (30,4 %). Suurin osa näistä tapaturman aiheuttajista oli erilaisia materiaaleja, esineitä, tuotteita, sirpaleita tai koneen osia.

 

Poissaolon kesto keskimäärin kaksitoista päivää

 

Työtapaturmien vakavuutta voidaan arvioida tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston perusteella. Työpaikkatapaturmasta aiheutuneen poissaolon keskimääräinen pituus oli 12,1 päivää vuonna 2007. Miesten työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto oli 12,9 päivää ja naisten 10,0 päivää. Keskimääräinen tapaturmasta aiheutuneen poissaolon pituus kasvoi iän myötä sekä miehillä että naisilla.

 

Työtapaturmatilaston tiedot on tuotettu yhdistämällä työtapaturmavakuuttamisen yhteydessä muodostuvia rekisteriaineistoja ja Tilastokeskuksen aineistoja. Palkansaajien ja yrittäjien työtapaturmatiedot on saatu Tapaturmavakuutuslaitosten Liitosta (TVL). Tilaston laatimisessa on hyödynnetty myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (TYTI) ja työssäkäyntitilaston tietoja.

Tilastossa työtapaturmiksi on määritelty sellaiset työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitos on maksanut korvausta. Tilastossa tarkastellaan pääosin viimeisimpänä referenssivuonna sattuneita työtapaturmia, mutta tämän lisäksi eri aikasarjojen avulla kuvataan myös työtapaturmatilanteessa 1990- ja 2000-luvuilla tapahtuneita muutoksia.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Työtapaturmia eniten talonrakentamisessa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat