Asumisoikeusasukkaat vihoissaan vastikkeiden kallistumisesta

”Poismuuttamisen tahti on tiuhaa, ja syy on lähes aina se, että rahat eivät enää riitä. Ihmiset ovat etsineet pysyvää ja kohtuuhintaista ratkaisua, mutta pettyneet”, sanoo järjestön puheenjohtaja Eric Hällström. Hän kertoo kuulleensa paikoin kymmenenkin prosentin korotuksista.

Asumisoikeus on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asunnon hinnasta maksetaan ensin 15 prosentin osuus. Asumisen aikana maksetaan käyttövastiketta, jolla katetaan muun muassa talojen ylläpitokuluja. Vastike määräytyy lähiseudun vuokrien perusteella.

Suurimman asumisoikeusasuntojen omistajan Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen sanoo, että vastikkeiden taso liikkuu ympäri maata reippaasti vuokratason alapuolella. Yhtiössä vastikkeet nousevat keskimäärin vajaat 3 prosenttia.

”Asumiskustannukset nousevat kaikenlaisissa asumismuodoissa. Asumisoikeusyhtiön täytyy kattaa kulut, jotka ovat nousseet ensi vuodelle melko paljon”, hän sanoo. 

”Valtaa vain pihatalkoissa”

Uutta asumisoikeuslakia käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoo, että laki antaisi virastolle valtuuden tehdä tarkastuksia yhtiöissä. Näin voitaisiin valvoa perusteita, joilla vastikkeet määritellään.

”Lähtökohta on, että käyttövastikkeen tulee olla kohtuullinen”, hän sanoo.

Rossilahti muistuttaa, että omistajayhtiön on huolehdittava riittävästä tulotasosta. Kassaa on kerättävä esimerkiksi tuleviin korjaustöihin.

Hällström vaatii asukkaille lisää vaikutusvaltaa. Hänen mielestään paras vaihtoehto olisi, että talot säädettäisiin asukkaiden yhdistysten omistukseen.

Asokotien Pyykkönen vakuuttaa, että heillä asukasdemokratia on toiminut. Kohteissa on talotoimikunta, jolta kysytään näkemyksiä.

Asukasjärjestön mielestä nykylaki takaa asukkaille valtaa lähinnä pihatalkoissa.

”Asukkaat maksavat kaiken, mutta emme saa nähdä kuitteja, valvoa huoltotöitä ja sitä, saadaanko rahallemme vastinetta”, Hällström sanoo.