Kempeleen ekokylä sai vuoden 2010 RIL-palkinnon

Erityisesti Saarnivaaraa miellytti se, miten Kempeleen ekokylässä on otettu haltuun kokonaisjärjestelmä metsähakkeen hankintalogistiikasta ja energian tuotannosta matalaenergiatasoisiin rakennuksiin ja aina asukkaiden energiakäytön tottumuksiin asti.
Kempeleen ekokylän rakennuttajana ja konseptin kehittäjänä on toiminut Fortel Components Oy, kaasuttimen ja metsähakkeen logistiikan on kehittänyt ja toimittanut CCM-Power Oy.

”Toteutetun ratkaisun jatkokehitys sisältää edelleen monia haasteita ja mahdollisuuksia. Myös uudet ominaisuudet ovat mielenkiintoisia, ne voivat koskea muun muassa liityntää älykkäisiin sähköverkkoihin tai sähköautojen liittämistä osaksi kodin sähköjärjestelmää”, Saarnivaara totesi julkistaessaan voittajan 11. marraskuuta Säätytalolla Helsingissä.

Kempeleen ekokylällä oma energiantuotanto

Kempeleen ekokylä on kymmenen omakotitalon koealue, jossa alueen sähkö- ja lämpöenergia tehdään omassa CHP-laitoksessa (yhdistetty lämmön ja voiman tuotantolaitos) puuhakkeesta sekä tuulivoimalla. Aluetta ei ole kytketty ollenkaan valtakunnan sähköverkkoon. Tavoitteena oli uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus, yhteisöllisyys sekä energian säästäminen.

Alueen energia tuotetaan puuhakkeesta kaasuttamalla. Kaasu poltetaan puukaasugeneraattorissa. Sähköntuotannossa syntyy hukkalämpöä, jolla lämmitetään alueen talot ja käyttövesi ja siitä saadaan ilmanvaihtoon tarvittava lämpöenergia. Alueelle on rakennettu lähilämpöverkko, joka on toteutettu lämpöhäviöiden välttämiseksi matalalämpöisenä. Talojen lämmitys on toteutettu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Matalalämpöistä vettä on helppo tuottaa sähköntuotannon hukkalämmöstä eikä erillistä lämmöntuotantoa tarvitaan lainkaan.

Kilpailun jaettu kakkossija Cygnaeuksen koululle ja Kirnulle

Cygnaeuksen koulun laajennus Jyväskylässä on kaupungin tilapalvelun rakennuttama koulu, joka toimii peruskorjattavien koulujen ja mahdollisesti myös päiväkotien niin sanottuna väistötilana. Se on kustannus- ja energiatehokas vaihtoehto parakkikouluille. Kustannussäästöä saavutettiin muun muassa purkamalla vanha koulurakennus vain osittain ja hyödyntämällä vanhat perustukset ja runkorakenteet. 

Kaikkien rakenne- ja materiaalivalintojen kriteerinä oli nopea rakentamisaikataulu ja tilojen muunneltavuus. Vanhan rakennuksen purkutöiden aloittamisesta ensimmäisten oppilaiden muuttoon kului vain 27 viikkoa. Vanhasta, kaksikerroksisesta rakennuksesta jätettiin jäljelle perustukset, betonirunko ja vesikatto.

Tilaaja oli Jyväskylän kaupungin tilapalvelu, rakennuttajakonsultti Inmeco Oy Rakennuskonsultit, arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy ja urakoitsija SRV Keski-Suomi.

Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljonki Kirnun arkkitehtuuri on erittäin haastavaa, koska rakennus ei ole mihinkään suuntaan symmetrinen vaan sekä säde että kehän kaarevuus muuttuu. Teräsrunko koostuu 21 erilaisesta ulko- ja sisäkehällä olevasta ristikkorakenteesta. Muuntojoustavuus on otettu rungon suunnittelussa siten huomioon, että rakennukseen voidaan rakentaa tarvittaessa nykyisen 2 ja 3 kerroksen väliin 2 lisäkerrosta sekä lisätä ikkunoita.

Rakennuksen mallinnuksessa käytettiin Teklan ohjelmaa ja arkkitehti käytti Rhino-ohjelmaa. Tilaaja oli Finpro, rakennuttajakonsultti Lemminkäinen Talo Oy International, Arkkitehtitoimisto JKMM ja pääurakoitsija Shanghai Cosco Construction Contract Co. Ltd.