Logistiikka-alueiden keskittyminen lisääntynyt Etelä-Suomessa
Etelä-Suomen logistiikka-alueet ovat keskittyneet uudella tavalla parin viime vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun logistiikka-alueet ovat keskittyneet entistä vahvemmin Kehä III:n ja Lahdenväylän varsille. Vahvin ohjaustekijä muutokseen on ollut Vuosaaren sataman käyttöönotto vuonna 2008. Muita syitä siirtymiseen ovat keskusta-alueen ruuhkautuminen, maan arvonnousu sekä laajentamismahdollisuuksien puute Helsingissä. Nämä seikat käyvät ilmi tuoreesta selvityksestä.
Etelä-Suomen logistiikka-alueet ovat keskittyneet uudella tavalla parin viime vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun logistiikka-alueet ovat keskittyneet entistä vahvemmin Kehä III:n ja Lahdenväylän varsille. Vahvin ohjaustekijä muutokseen on ollut Vuosaaren sataman käyttöönotto vuonna 2008. Muita syitä siirtymiseen ovat keskusta-alueen ruuhkautuminen, maan arvonnousu sekä laajentamismahdollisuuksien puute Helsingissä. Nämä seikat käyvät ilmi tuoreesta selvityksestä.
Merkittäviä logistiikkakeskittymiä ja -alueita on rakentunut tai on rakentumassa Vantaalle, Keravan ja Sipoon väliselle alueelle, Hyvinkään-Riihimäen seudulle, valtateiden 3 ja 4 varsille, Turun seudulle, Lahden seudulle sekä Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Etelä-Suomen ainoa todella kansainvälisen luokan logistiikkavyöhyke on muodostunut Vantaalle.
Logistiikka-alueiden sijoittumiseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät. Yritysten mielestä tärkeimmät sijoittumiseen vaikuttavat tekijät ovat toimitusten ja jakelun kuljetuskustannukset, työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset, kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen, yhteydet satamiin sekä toimitilakustannukset.
”Logistiikka-alueiden uudenlaiseen keskittymiseen ovat johtaneet toimijoiden itsenäiset päätökset, mitään varsinaista kokonaisohjausta ei ole ollut. Kunnat ovat kyllä edistäneet kehitystä, mutta heidän pääintressinään on saada uusia toimijoita juuri oman kunnan alueelle”, Jorma Härkönen Teknologiakeskus TechVillasta kertoo.
Rekisteriin tiedot yli 200 logistiikkakeskuksesta
Etelä-Suomen logistiikkakeskittymät -selvityksessä luokiteltiin logistiikkakeskittymiä ja kerättiin tietoa toiminnassa, rakenteilla tai suunnitteilla olevista logistiikkakeskuksista ja -keskittymistä Etelä-Suomessa. Logistiikkakeskusten ja -keskittymien sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin kyselyn, haastattelujen sekä laaditun kartta-aineiston avulla. Samalla koottiin Etelä-Suomen logistiikkakeskusrekisteriin tiedot yli 200 Etelä-Suomessa sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta ja ne luokiteltiin viiteen eri luokkaan.
Tehty selvitys on osa laajaa ESLogC-hankekokonaisuutta, jossa kehitetään logistiikkakeskusten toimintaa eri näkökulmista. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittaa hanketta 1,4 miljoonalla eurolla. Selvityksessä ei ole huomioitu Satakunnan tai Pirkanmaan logistiikkakeskittymiä, sillä Satakunta ja Pirkanmaa eivät Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) luokituksessa kuulu Etelä-Suomen alueeseen.
Etelä-Suomen logistiikkakeskittymät -selvityksen tilasi Teknologiakeskus TechVilla, ja sen toteuttivat yhteistyössä Pöyry Finland ja VTT.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Logistiikka-alueiden keskittyminen lisääntynyt Etelä-Suomessa”