Rakennusteollisuus haluaa poistaa työmailta pimeän työn tekijät ja hämäräyrittäjät

Rakennusalalle on kaavailtu uusia velvoitteita ja valvontakeinoja harmaan talouden hävittämiseksi. Esimerkiksi työntekijöiden veronumeron käyttöönotto, tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuus maksetuista urakkasummista sekä tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laajentaminen antavat alalle kaivattuja eväitä talousrikollisuuden torjuntaan. Rakennusteollisuus RT on osallistunut muutoksia valmistelleeseen työ- ja elinkeinoministeriön työryhmään ja on vahvasti sitoutunut niiden toteuttamiseen. Työryhmä luovutti mietintönsä työministeri Anni Sinnemäelle 31. maaliskuuta.

Rakennusalalle on kaavailtu uusia velvoitteita ja valvontakeinoja harmaan talouden hävittämiseksi. Esimerkiksi työntekijöiden veronumeron käyttöönotto, tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuus maksetuista urakkasummista sekä tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laajentaminen antavat alalle kaivattuja eväitä talousrikollisuuden torjuntaan. Rakennusteollisuus RT on osallistunut muutoksia valmistelleeseen työ- ja elinkeinoministeriön työryhmään ja on vahvasti sitoutunut niiden toteuttamiseen. Työryhmä luovutti mietintönsä työministeri Anni Sinnemäelle 31. maaliskuuta.

”Pidämme välttämättömänä, että työryhmän ehdotukset toteutuvat. Suuri osa niistä vaatii jatkoselvityksiä, jotka on käynnistettävä heti, kun uusi hallitus on nimitetty”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari kertoo.

Rakennusala ottaa kantaakseen huomattavat lisäkustannukset

Jo ensi vuonna on tarkoitus saada voimaan työntekijöiden veronumerokäytäntö. Veronumerona toimii henkilötunniste, joka merkitään kuvalliseen tunnistekorttiin ja on edellytyksenä työmaalle pääsyyn. Henkilötunnuksen saamista varten ulkomaisen työntekijän tulee ilmoittautua maistraatissa ja samalla rekisteröityä Verohallinnon asiakkaaksi. Veronumeromenettely yhdistettynä yritysten työntekijä- ja urakkatietojen ilmoittamisvelvollisuuteen parantaa olennaisesti edellytyksiä valvoa työnantajien ja työntekijöiden verovelvoitteiden täyttämistä.

”Muutosten läpivienti edellyttää rakennusalalta valtavasti työtä ja taloudellisia panostuksia, joihin olemme valmiit. Esimerkiksi työmaiden kulunvalvonta on saatava kuntoon, jotta työntekijätietojen ilmoittaminen onnistuu. Arviomme mukaan muutoksista syntyisi rakennusyrityksille yhteensä kymmenien miljoonien eurojen kertakustannus ja lähes 50 miljoonan eurojen vuosittaiset kustannukset. Lisäksi verottajan on saatava järjestelmänsä sille tasolle, että se pystyy hyödyntämään saamiaan tietoja täysimääräisesti”, Tapio Kari muistuttaa.

Hämärähommien tilaajille korotettu laiminlyöntimaksu

Rakennusteollisuus RT pitää tärkeinä myös työryhmän esityksiä tilaajavastuulain uudistamiseksi. Lain mukaan rakennustyön tilaajan tulee selvittää sopimuskumppaninsa valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteitaan. Selvitysvelvollisuuden rikkomisesta tilaajalle voidaan langettaa laiminlyöntimaksu. Työryhmä muun muassa esittää merkittävästi korotettavaksi tätä laiminlyöntimaksua tapauksissa, joissa tilaaja on tarkoituksellisesti tehnyt sopimuksen sellaisen alihankkijan kanssa, jonka on tiennyt olevan huijariyritys.

”Tehostettavan valvonnan painopistettä tulee siirtää lippujen ja lappujen tarkastamisesta todellisiin ongelmakohtiin ja väärinkäyttäjien kiinni saamiseen. Ehdotettu uusi, korotettu laiminlyöntimaksu osuu siinä juuri oikeaan. Tilaajavastuulakia koskevat muutokset ovat muutenkin oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Tilaajavastuulain tarkoittamia todistuksia antavien tahojen on myös itse kehitettävä järjestelmiään siten, että lain velvoitteet on mahdollisimman helppo hoitaa. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiden tulisi katsoa pelkkien kustannusten sijasta sitä hyötyä joka saadaan, kun todistukset ovat sähköisesti ja nopeasti niitä tarvitsevien saatavilla”, Tapio Kari sanoo.

Työryhmä on ottanut kantaa myös liiketoimintakieltoa koskevan tiedon saannin helpottamiseen ja rakennusalan luvanvaraistamiseen, joita tulee selvittää tarkemmin. Pientalorakentamisessa harmaa talous on suhteellisesti voimakkainta, ja omakotirakentajille esitetäänkin vastuun lisäämistä.

”Olemme Rakennusteollisuudessa hyvin tyytyväisiä työryhmän työhön, sillä olemme oma-aloitteisesti peräänkuuluttaneet näitä uudistuksia jo pidemmän aikaa. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuva käännetty arvonlisäveromenettely on vain yksi keino harmaan talouden torjunnassa, joka ei kaikesta aiheuttamastaan sählingistä huolimatta ole edes tehokas sellainen”, Kari toteaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus haluaa poistaa työmailta pimeän työn tekijät ja hämäräyrittäjät”

Vastaa