Tämän vuoden verotarkastusten kohteena on ollut yli 2 000 yritystä, joista kolmasosassa esiintyi harmaata taloutta. Näistä valtaosa oli hyvin pieniä, liikevaihdoltaan alle puolen miljoonan euron kokoluokkaa olevia yrityksiä. Yli 5 miljoonan euron liikevaihtoa tekevissä yrityksissä puutteita ei juuri esiintynyt.
”Rakennusteollisuus on hyvin huolissaan aliurakointiketjujen loppupäähän pesiytyneestä harmaasta taloudesta ja rehellisesti toimivien pienyrittäjien kilpailuasemasta. Olemme toistuvasti esittäneet, että liiketoiminta rakennusalalla tulisi saattaa luvanvaraiseksi, jotta alalta saataisiin poistettua talousrikollisia ja niin sanottuja kertakäyttöyrityksiä”, RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.
Toimiluvan saamisen edellytyksenä olisi, että yrityksen vastuuhenkilöt eivät ole aiemmin syyllistyneet harmaan talouden harjoittamiseen.
Tapio Kari muistuttaa, että rakennusala on ryhtynyt useisiin vapaaehtoisiin toimiin vaikeuttaakseen talousrikosten ja pimeän työn tekemistä. Rakennusteollisuus on myös aktiivisesti ajanut muun muassa urakkatietojen ilmoitusvelvollisuutta ja veronumerokäytäntöä.
Karin mukaan yrityksillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kattavasti valvoa aliurakointiketjuissa olevien toisten yritysten toiminnan laillisuutta. Silloinkin kun aliurakoitsijoiden toimittamat rekisteritiedot ovat kunnossa, taustalla voi olla rikollista toimintaa, jonka paljastaviin tietoihin on pääsy vain viranomaisilla.
”Pidämme äärimmäisen tärkeänä verohallinnon tekemää valvontaa ja sen kohdistamista ongelmallisimmiksi tiedettyihin alueisiin. Niin verottaja kuin muutkin harmaan talouden torjunnan kannalta keskeiset viranomaiset tarvitsevat lisää resursseja ja tuekseen selkeämpää lainsäädäntöä. Torjuntatyöhön käytettävät rahat palautuvat valtiolle takaisin, kun yhteiskunnalle kuuluvat verot ja maksut tulevat hoidetuiksi”, Kari painottaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus vaatii lisää panoksia harmaan talouden torjuntaan”