Asiantuntijat: Suomen kalliorakennusosaaminen maailman huipputasoa

Pöyryn Kaupunki- ja Liikenne -liiketoimintaryhmän Suomen toiminnoista vastaava johtaja, tekniikan tohtori Pasi Tolppanen sanoo suomalaisen kalliorakentamisen edustavan sekä osaamisen että monipuolisuuden osalta maailman kärkeä.

Laitteiden ja teknologian kehittämisessä suomalaisyritykset ovat onnistuneet luomaan innovatiivisia ratkaisuja. Suomalaiset laitevalmistajat, kuten Sandvik ja Normet, ovat saavuttaneet vankan markkina-aseman maailmalla. Alan konsultit ja urakoitsijat sen sijaan työllistyvät vielä toistaiseksi pitkälti kotimaassa.

”Suomessa on viime vuosina ollut käynnissä useita suuria investointihankkeita sekä kaivos- että infrapuolella, joten resursseista on tällä hetkellä jopa pulaa kotimarkkinoilla. Osittain tästä syystä konsultti- ja urakoitsijayritykset eivät ole osaamisestaan huolimatta kansainvälistyneet laajassa mittakaavassa”, Tolppanen kertoo.

Maanalaisen rakentamisen hankkeet keskittyvät maailmalla tyypillisesti raideliikenteen, tieverkoston tunneleiden sekä vesivoiman ympärille. Sen sijaan suomalainen maanalaisten tilojen rakentaminen on Tolppasen mukaan poikkeuksellisen monipuolista. Monista muista maista poiketen Suomessa rakennetaan maan alle muun muassa pysäköinti-, huolto- ja varastotiloja sekä liikuntapaikkoja, kuten urheilu- ja jäähalleja, jopa hiihtoputkia.

”Suomalaisen rakentamisen volyymia kuvastaa, että Helsinkiin on laadittu koko maanalaiset tilat käsittävä maanalainen yleiskaava, joka on lajissaan ainoa maailmassa”, Tolppanen muistuttaa.

Ainutlaatuinen kallioperä

Suomalaisen osaamisen myönteistä kehitystä on edistänyt ainutlaatuinen kallioperämme, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen maanalaiseen rakentamiseen.

”Olemme huippuosaajia etenkin kovan skandinaavisen kiven muotoilemisessa kalliotilaksi. Tämä näkyy pohjoismaisilla markkinoilla, jossa suomalaiset ovat haluttuja liikenne- ja kaivostunneleiden tekijöitä”, sanoo Maanalaisten Tilojen Rakentamisyhdistys MTR:n puheenjohtaja, Lemminkäisen aluejohtaja Kari J. Korhonen.

Suomalaisten hyvä maine on kiirinyt myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Korhosen mukaan maanalaisten tilojen suunnittelu on vaativa kokonaisuus, jossa tarvitaan sekä arkkitehtuurin, kalliomekaniikan että louhintatekniikan kattavaa ymmärrystä.

”Hankkeiden toteuttaminen edellyttää puolestaan riittäviä resursseja, pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Projektien johtaminen, yhteensovittaminen, suunnittelun ohjaaminen ja erityisesti tuotannon ohjaaminen ovat menestymisen kannalta avaintaitoja”, Korhonen korostaa.

Erityisosaamista ongelmajätteiden loppusijoitustilat

Kalliotilojen suunnitteluun ja ydinjätteiden loppusijoitustekniikkaan erikoistuneen insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:n toimitusjohtaja Reijo Riekkola puolestaan uskoo, että suomalaisilla niin sanotun kovan kiven osaajilla on runsaasti potentiaalia kansainvälistymiseen.

Kalliorakentamista hyödynnetään maailmalla yhä enemmän luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteiden edistämisessä sekä ihmisten elinympäristön parantamisessa.

”Osaamisemme ydintä on teknis-taloudellisesti optimoitu kalliorakentaminen, jota tehdään ympäristövaikutukset huomioiden erityisesti asutuskeskuksissa. Myös ydinjätteen loppusijoitushankkeissa suomalaisella suunnitteluosaamisella on vahva jalansija”, Riekkola sanoo.

Hän listaa suomalaisen erityisosaamisen alueiksi käytetyn ydinpolttoaineen ja voimalaitosjätteen loppusijoitustilojen toteutuksen ohella kalliotilojen kolmiulotteisen tilavarausjärjestelmän suunnittelun sekä maanalaisten vedenpuhdistamojen toteutuksen. Myös Helsingin keskustan maanalaiset huolto- ja pysäköintijärjestelyt ovat malliesimerkkejä.

Kalliotilojen mahdollisuuksien huomioiminen kestävässä kehityksessä ja elinympäristön parantamisessa on yksi tulevaisuuden haasteista. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja integroitu suunnittelu mahdollistavat parhaan lopputuloksen. ”Kaupunkirakenteeseen tulisi suunnitella tilavaraukset tulevaisuuden kalliorakennushankkeille ja ottaa huomioon niiden maanpäälliset yhteydet”, Riekkola muistuttaa.