RT:n kysely: Käännetty arvonlisävero on teettänyt paljon työtä yrityksissä
Rakennusalan yritykset ovat onnistuneet siirtymisessään käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään kohtuullisen hyvin. Järjestelmä on kuitenkin teettänyt yrityksissä runsaasti hallinnollista työtä. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet lakiin liittyvät tulkintaepäselvyydet ja näistä johtuvat veroriskit. Samalla yrityksissä epäillään yhä vahvasti järjestelmän hyödyllisyyttä. Rakennusteollisuus RT selvitti tänä keväänä jäsenkyselyllä vuosi sitten voimaan tulleen lain vaikutuksia rakennusalaan.

Rakennusalan yritykset ovat onnistuneet siirtymisessään käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään kohtuullisen hyvin. Järjestelmä on kuitenkin teettänyt yrityksissä runsaasti hallinnollista työtä. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet lakiin liittyvät tulkintaepäselvyydet ja näistä johtuvat veroriskit. Samalla yrityksissä epäillään yhä vahvasti järjestelmän hyödyllisyyttä. Rakennusteollisuus RT selvitti tänä keväänä jäsenkyselyllä vuosi sitten voimaan tulleen lain vaikutuksia rakennusalaan.
Yrityksissä on koettu lain soveltamisessa hankalimmaksi sen määrittely, mitkä rakentamispalvelut kuuluvat menettelyn piiriin. Tulkintaongelmia on ollut myös muun muassa tilanteissa, joissa myydään samalla sekä tavaraa että palvelua tai kahta eri palvelua. Lisäksi joidenkin asiakkaiden kohdalla on ollut epätietoisuutta siitä, koskeeko käännetty arvonlisävero heitä ostajina. Virheelliset tulkinnat voivat aiheuttaa yrityksille myöhemmin ikäviä veroyllätyksiä.
Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ei pääsääntöisesti sovelleta urakoitsijan tekemiin materiaalihankintoihin. Koska urakoitsija maksaa niistä arvonlisäveron myyjälle, mutta ei voi laskuttaa sitä omalta tilaajaltaan, urakoitsija ilmoittaa Verohallinnolle materiaalien alv-vähennykset. Talonrakentamisessa joka kolmas yritys ja erikoistuneessa rakentamisessa lähes joka toinen yritys on joutunut tekemään palautushakemuksia jokaisesta urakasta. Palautusten saaminen on viivästynyt joiltain osin kohtuuttomasti ja heikentänyt yritysten maksuvalmiutta. Melkein kymmenesosa yrityksistä ilmoitti saaneensa palautuksia vasta yli kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.
”Veronpalautuksille pitäisi säätää tiukempi määräaika. Verohallinnolta kaivataan myös selkeämpää ja yhtenäisempää ohjausta lain soveltamiseen. Kokonaisuutena järjestelmään siirtyminen on kuitenkin sujunut pelättyä paremmin, missä on ollut avuksi alan oma mittava koulutus ja tiedotus”, johtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä toteaa.
”Yrityksissä odotetaan nyt viranomaisilta selkeää näyttöä järjestelmän hyödyistä. Yli puolet kyselymme vastaajista katsoi, ettei käännetystä arvonlisäverosta ole ollut mitään hyötyä. Vain viidesosassa yrityksissä uskottiin, että järjestelmä lisää valtion verotuloja”, Kari jatkaa.
Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn käännetyn arvonlisäveron vaikutuksista vastasi yhteensä 286 yritystä. Yritykset edustivat infra-alaa, talonrakentamista, rakennustuoteteollisuutta ja erikoistunutta rakennustoimintaa, kuten teknistä urakointia sekä katto-, lattia- ja maalausurakointia. Kyselyn vastauksissa olivat kaikki yritysten kokoluokat melko kattavasti edustettuna. Pääosa vastaajista oli liikevaihdoltaan alle kolme miljoonan euron yrityksiä. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2012.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “RT:n kysely: Käännetty arvonlisävero on teettänyt paljon työtä yrityksissä”