Viikin puukerrostalokortteli valmistui
Eläkevakuutusyhtiö Eteran rakennuttama viiden puukerrostalon kortteli Viikissä on valmistunut. Korttelissa on kaikkiaan viisi kolmi- ja nelikerroksista taloa, joissa on yhteensä 104 asuntoa ja 6 300 kerrosneliömetriä. Alueen pääurakoitsijana toimi Peab Oy, ja asunnot toteutettiin Metsä Wood Kerrostalojärjestelmällä. Alueen rakentaminen alkoi vuoden 2011 kesällä.
Eläkevakuutusyhtiö Eteran rakennuttama viiden puukerrostalon kortteli Viikissä on valmistunut. Korttelissa on kaikkiaan viisi kolmi- ja nelikerroksista taloa, joissa on yhteensä 104 asuntoa ja 6 300 kerrosneliömetriä. Alueen pääurakoitsijana toimi Peab Oy, ja asunnot toteutettiin Metsä Wood Kerrostalojärjestelmällä. Alueen rakentaminen alkoi vuoden 2011 kesällä.
”Hanke osoitti, että puurakentaminen on hyvä vaihtoehto teolliseen kerrostalorakentamiseen. Kaikki puukerrostalorakentamiseen perinteisesti – ja osin suotta – liitetyt haasteet ovat ratkaistavissa, sillä Viikin talot ovat huippuluokkaa paloturvallisuudessa, äänieristyksessä ja energiatehokkuudessa”, Metsä Woodin johtaja Ari Tiukkanen sanoo.
VTT teki rakentamisen aikana kohteelle arvioinnin, jossa laskettiin yhden puukerrostalon tuottamiseen kulunut energia ja hiilijalanjälki sekä sadan vuoden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki. Puukerrostalon tuottamisen hiilijalanjälki osoittautui 45 prosenttia pienemmäksi kuin uuden betonikerrostalon. Yhden puukerrostalon hiilijalanjälki sadan vuoden aikana on 3 928 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia ja energiankulutus 63,2 terajoulea.
Viikin puukerrostalokortteli on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 20 kertaa
20 vastausta artikkeliin “Viikin puukerrostalokortteli valmistui”
Paljonkos se 100 vuoden käytönaikainen hiilijälki sitten oli betonitaloon verrattuna, sitä ei sanota jutussa. Ja kaiken järjen mukaan juuri se olisi olennainen vertailuluku.
Tuloksesta paistaa kyllä juuri edellisen kirjoittajan esiin nostama ongelma. Ei käy järkeen, että puurakennus on 45 % tehokkaampi elinkaarella, kun elinkaaren energiankäyttö on kuitenkin vähintään 80 % elinkaarivaikutuksista. Ja puu-. ja betonirakennukseen pitäisi kaiken järjen mukaan voida käyttää samoja energiaratkaisuja.
VTT:n nimellä on ilmeisesti varaa julkaista aivan mitä tahansa, ja kansa hurraa.
Typerintä tässä on tietenkin se, että puu on aivan aidosti ja tuloksia venyttämättäkin hyvä ratkaisu ympäristön kannalta. Semmoiset jotka muutekin kisoissa pärjää ei välttämättä tarvitse dopattuja tuloksia. Paitsi jos ei ole varma pärjäämisestä.
Olisi kuva kuulla urakoitsija Peabin rehellinen kommentti hankkeen taloudellisesta onnistumisesta. Tuskin oli siinä mielessä kovin suuri menestys.
Ja sitten jäädään odottamaan ensimmäisiä uutisia kosteusongelmista ja muista puurakenteiden vaurioista.
Viikissahan on jo paljon kokemusta puurakentamisesta ja niiden ongelmista, vrt. kirkko ja päiväkoti.
Peab ilmoitti muistaakseni tuossa ennen kesälomia vetäytyvänsä samanlaisesta hankkeesta Jyväskylässä. Ilmeisesti puukerrostalot eivät ole niin erinomaisia Jyväskylään rakennettuina kuin Viikkiin.
Jyväskylän kohde taisi olla gryndikohde Peabille. Ei gryndissä pärjää puukerrostalolla.
Aika erikoista, että VTT lähtee antamaan yksittäisen kohteen osalta VTT:n yleisestä laskentamenettelystä poikkeavaa ja aiempien tutkimustulostusten suhteen ristiriitaista tulostusta. Kokonaisen rakennuksen elinkaariarviohan perustuu kehdosta hautaan periaatteeseen, missä siis otetaan huomioon vähintäänkin huolto, kunnossapito, peruskorjaukset ja energiankäyttö.
Takuukorjauksia varten kannattaa tilata rekallinen akryylimassaa, suottaapi seinät halkeilla….
Eikös rakennusliike Horttainen tehnyt aikoinaan juuri Viikkiin surullisen kuuluisat puukerrostalot, minkä jälkeen Palmberg kuoppasi koko Horttanaisen. Palmbergin silloinen toimitusjohtaja sanoi myöhemmin, että ei koskaan enää puukerrostaloja.
Mitkäs kumman betonipölykeuhkojen kokoontumisajot täällä on? Eikös ole hyvä, että uusia juttuja tehdään ja hommat kehittyy? Jos puukerrostaloja tehdään enemmän, niiden hintataso varmasti laskee. Kaikki viime vuosien kohteet on kuitenkin olleet enemmän tai vähemmän pilottiprojekteja.
Niinpä, pilottihankkeita kohta kaksikymmnentä vuotta.
Kyllä huomaa että on betonimiehet asialla tässä keskustelussa. Katsokaapa taaksepäin, mistä maamme rakennusten homeongelmat oikein juontuvat? Ei kai puurakentamisesta, vaan märästä betonirakentamisesta.
Kun tämän päivän puurakentaminen on tehdashallin kuivissa olosuhteissa tapahtuvaa teollista rakentamista, on selvää, että se on tulevaisuuden rakentamista, kun elementteihin liitetään talotekniikka mukaan.
Puuinfon Mikko Viljakainen ja Metsä Woodin Esa Kosonen olivat tänään Radio Suomen puurakentamisaiheisessa haastettalussa. Kosonen myönsi, että hanke ei ollut taloudellisesti hyvä rakentajille, mutta seuraavat sitten ovat. Niinpä, pilottia pilotin perään, mutta sitä taloudellisesti onnistunutta puukerrostalohanektta ei taida tulla.
Jos on keksitty kerrostalon rungon rakentamiseen hyvä, kestävä ja turvallinen materiaali eli betoni, niin miksi ei sitten käytetä sitä? Pientalojen ja yleensä yksiskerroksisten rakennusten rakentaminen taas on kaikin puolin järkevämpää puusta. Nämä ovat faktoja, jotka eivät politikoiden päätöksillä ja vaatimuksesta muutu.
Tämän päivän Turun Sanomissa on juttu puukerrostaloista, jotka paikallinen rakennusliike aikoo rakentaa Lietoon. Kyseessä on ilmeisesti aito gryndikohde?? Rakenteet suunnittelee Turun AMK ja rakenteissa käytetään, AMK:ssa kehitettyä, hiukan eri tavalla liimattua puupalkkia. Lähtökohdiltaan kuulostaa aika hurjalta hankkeelta. Mutta, olisiko tässä nyt ensimmäinen gryndipuukerrostalohanke, joka ei mene taloudellisesti päin helvettiä.
Itseäni jäi askarruttamaan mihin vaiheeseen hiilijalanjäljen laskenta lopetettiin. Puu sitoo hiiltä, mutta vain niin kauan kuin se on sitoutuneena rakenteisiin. Kun puutalo joskus sadan vuoden päästä ja todennäköisesti jo aikaisemminkin poltetaan, tuo hiili vapautuu ilmakehään. Betonijäte sen sijaan voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi tienpenkassa.
Kerrostalorakentaminen ei ole puulle ominaisinta aluetta, mutta politikointi ja mekastus puun puolesta jatkuu valtiovallan tuella. Vapaavuori kumppaneineen ajoi kiireellä ennen viime vaaleja päätökseen puun käytön edistämiseksi palomääräykset, missä materiaalineutraalius unohdettiin kuin myös monikerroksisen rakentamisen sortumattomuuden vaatimus.
Tosiasiat eri materiaalien kohdalla on hyväksyttävä. Jokaista materiaalia niin betonia, tiiltä, terästä kuin puuta pitää käyttää siellä, mihin sen ominaisuudet parhaiten soveltuvat. Monikerroksisissa asuintaloissa kivirunko, nykyisin betonista tehty ennen tiilestä on varma ratkaisu. Puisilla sekarakenteilla ei ole mitään mieltä jäljitellä kivitaloja.
Asunnon ostajalle puukerrostalo on huono sijoituskohde, talon ääneneristys ja tiiviys on arvaamaton sekä kosteus- ja homeongelmat uhka. Palotilanteessa on vaarana jopa koko talon purku. Puukerrostalon sprinklaus tuo asukkaalle turvallisuutta, mutta aiheuttaa käyttökustannuksia ja palotilanteessa ongelmallisia jälkitöitä.
Juuri niin, puukerrostalo saadaan springlerin avulla henkilöpaloturvallisuuden suhteen betonitalon tasolle, mutta sijoituksena se ei ole turvallinen. Kovan rahan puukerrostalon myynti on todella haasteellinen tehtävä. Lietoon tehtävien kerrostalojen rakentaja osoittaa poikkeuksellista rohkeutta, jos tähän hankkeeseen todella ryhtyy. Nettiselailun perusteella ko firma ei ole ennen tehnyt puukerrostaloja ja luottaa AMK-vetoiseen suunnittelluun. Itse kyseisen koulun käyneenä, en kyllä luottaisi sen asiantuntemukseen. Toivotaan silti parasta.
kaikki ostajat eivät onneksi ole insinöörejä, ja muutoinkin asuntojen ostopäätökset tekee perheen emäntä.
Puu-Betoni ei näitä todellisia päättäjiä voisi vähempää kiinnosta.
Jos emäntä tekee ostopäätöksen niin isäntä tekee käräjöintipäätöksen.