Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan ylipanostuksen syynä on voinut olla panostajan panostusvirhe, etummaisten reikien edun väärä arviointi, kallion rikkonaisuus, porausreikien taipuma tai näiden yhdistelmä.
Rakennuttajan, joka oli myös päätoteuttaja, ja louhinnan tilaajan omavalvonta ei puuttunut louhinnan työtapoihin. Viranomaisten valvonta ei pystynyt estämään onnettomuutta. Panostajan pätevyyksiä valvovan viranomaisen reagointi tutkinnan alla olleisiin rikkeisiin oli nykyisillä säädöksillä liian hidasta, jotta sillä olisi voitu vaikuttaa tilanteeseen ajoissa.
Rakennustyömaan louhintaurakka oli myöhässä urakoitsijan resurssipulan johdosta. Urakoitsija palkkasi työmaalle uuden panostajan, jolle onnettomuuspäivä oli toinen työpäivä. Työmaan aikaisemmat räjäytykset tehnyt räjäytystyön johtaja oli toisella työmaallaan, joten panostaja huolehti räjäytyksistä yksin.
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että rakennus- ja louhinta-alan toimijoiden tulisi kehittää ja toimeenpanna tehokkaat ja säädösten hengen mukaiset omavalvontakäytännöt. Panostajan pätevyyskirjoista vastaavalle viranomaiselle tulisi luoda nykyistä paremmat edellytykset arvioida pätevyyskirjan hakijoiden ja haltijoiden soveltuvuutta. Poliisin ilmoitus- ja valvontamenettelyjä tulisi kehittää. Poliisilla tulisi olla oikeus peruuttaa panostajan pätevyyskirja tilapäisesti. Räjäytystyöhön liittyviä rekistereitä tulisi yksinkertaistaa yhdistämällä kansallinen siirtotodistus panostajan pätevyyskirjaan.
Espoon Matinkylässä viime kesänä tapahtuneessa räjähdysonnettomuudessa lensi kiviä asuinhuoneistoihin, julkisiin tiloihin sekä lähiympäristöön aina 250 metrin päähän. Onnettomuudessa loukkaantui seitsemän henkilöä, joista kaksi vakavasti. Onnettomuudessa vahingoittui 30 ajoneuvoa ja työkonetta. Kuuteen rakennukseen tuli vaurioita. Omaisuusvahinkoja kärsineitä asianomistajia oli yhteensä 44.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Matinkylän räjähdystyömaan työtavat olivat riskialttiita ja vaatimusten vastaisia”
Onnettomuusvaara murskaamoiden vieressä on joka päivästä.
Kymmeniä vuosia jatkunut laittomuus ja räjähdysainelain kiertäminen ja valvonnan laiminlyönti viranomaisilla ja louhijoilla on johtanut Suomen murskaustoiminnan täysin väärille urille. Matinkylässäkin pitäisi ollaa Tukesilta haettuna tilapäinen varastolupa ja panokset ovat ylisuuria asutuksen vieressä mistä syystä kivet lentää.
Murskaamoiden ja kivilouhimoiden räjähdevarastoinnissa ja siihen olennaisesti liittyvässä räjähde turvallisuudessa on vakavia puutteita.
Tukes on jättänyt kivilouhimot ja murskaamot kokonaan valvonnan ulkopuolelle, vaikka miljoonia kiloja vuodessa vaarallisia louhintaräjähdysaineita käsitellään ja käytetään asutuksen vieressä
Räjähdemäärät ovat ylisuuria asutuksien vuoksi ja tästä syystä onnettomuudet joka päiväisiä luettavia. Peitteet eivät estä paine-aaltoa ja kivien lentoa, koska kerta räjähdemäärä ei voisi olla kuin 1-2 kg/ kerta paukku. Tottus on toista mistä syystä onnettomuudet tapahtuu. Kannattamatonta louhia pieniä määriä kerralla. Laittomuuteen ei puutu poliisi eikä Tukes.
Räjähdysaineen käyttöä säätelee Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495)
16:0 normeissa on kokemusperäiset taulukot.
Taulukko 6: sirpalevaaran aiheuttama vaara-alueen suuruus: 0.5kg räjähdysainemäärällä on vaara-alueen suuruus 500 metriä.
Taulukko 7: paineaallon aiheuttaman vaara-alueen suuruus: yli 25kg 1000 metriä.
3) vaarallisella alueella räjäytyskohteen ympäristöä, jossa henkilö voi fyysisesti vahingoittua kivenheiton, sinkoutumisen, tärinän, painevaikutuksen, putoavien kivien tai kaasujen taikka muun sellaisen syyn vuoksi.