Ara-vuokra-asuntojen aloitukset edelleen vähissä Helsingin seudulla
Tavallisten Ara-vuokra-asuntojen aloitukset ovat lisääntyneet selvästi viime vuoden pohjalukemista, sillä tammi-heinäkuussa aloitettiin Aran tilastoinnin mukaan 1231 normaalin korkotukivuokra-asunnon rakentaminen. Viime vuonna vastaavan ajankohdan lukema oli vain 381 asuntoa. Helsingin seudun asuntopulaan vuokratuotannon piristyminen ei kuitenkaan tuo kovin suurta helpotusta, sillä tämän vuoden aloituksista vain reilut 300 on tällä alueella. Toki sekin on nelinkertainen määrä vuoden takaisen kriisitilanteeseen verrattuna.
Tavallisten Ara-vuokra-asuntojen aloitukset ovat lisääntyneet selvästi viime vuoden pohjalukemista, sillä tammi-heinäkuussa aloitettiin Aran tilastoinnin mukaan 1231 normaalin korkotukivuokra-asunnon rakentaminen. Viime vuonna vastaavan ajankohdan lukema oli vain 381 asuntoa. Helsingin seudun asuntopulaan vuokratuotannon piristyminen ei kuitenkaan tuo kovin suurta helpotusta, sillä tämän vuoden aloituksista vain reilut 300 on tällä alueella. Toki sekin on nelinkertainen määrä vuoden takaisen kriisitilanteeseen verrattuna.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on aloitettu tänä vuonna 238 normaalia vuokra-asuntoa. Muissa kymmenessä Helsingin seudun MAL-aiesopimuskunnassa tilanne on vielä heikompi. Nurmijärvellä aloitettiin 38 asuntoa ja Mäntsälässä 28, mutta kahdeksassa muussa kunnassa ei ollut tammi-heinäkuussa yhtään normaalin Ara-vuokra-asunnon aloitusta.
Erityisryhmien Ara-asuntoja on aloitettu tänä vuonna viime vuotta vähemmän, 1871 asuntoa. Määrä oli vuosi sitten 2547 asuntoa. Myös asumisoikeustuotannon aloituksia (489) oli hieman viime vuotta vähemmän.
Kokonaisuutena Ara-tuotanto on hieman viime vuotta paremmassa vauhdissa. Tammi-heinäkuussa aloitettiin Aran tilastojen mukaan lähes 3700 asunnon rakentaminen, kun vastaava määrä oli vuosi sitten vajaat 3600 asuntoa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Ara-vuokra-asuntojen aloitukset edelleen vähissä Helsingin seudulla”
Asuntoministerit vaihtuvat, puheet ovat yhä suurempia, mutta ARA elelee omaa eloaan vuodesta toiseen.
ARA:lla ei ole rakennuttajaorganisaatiota tai tontteja jaossa.
Ymmärtääkseni ARA ei ole juurikaan evännyt rahoitushakemuksia.
ARA on kuitenkin keskeisin toimija, jolla valtio voi palauttaa asuntosektorille niitä miljardeja, joita se kerää vuokralaisiltaan. Jos ei nykytilanteessakaan synny rakentamista pääkaupunkiseudulle, joka kasvaa 20 000 hengellä vuodessa, pitäisi lähteä puhtaalta pöydältä avaamaan tilanne ja kysyä miksei. Yksikään taho ei tiettävästi vastusta rakentamisen lisäämistä.
Asuntoministerin pitäisi avata kehitystyö, ARA:lta on otettu valtuudet pois jo aikoja sitten.
Nykyisillä ehdoilla vain harvat toimijat valitsevat rajoituksenalaisen rahoitusmuodon, hyötyjen ja rajoitusten välillä on niin suuri epäsuhta.
ARA:n kassan ylijäämö tyhjennetään valtion budjettiin, sieltähän varat päätyy asumistukina asukkaille. Ei korvamerkittynä rahana mutts kuitenkin ajatuksellisesti niin.
Hyvinhän tämä toimii näinkin pääomat (mm eläkevakuutusyhtiöt) varat päätyvät vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon. Tukien puuttuminen varmistaa että investoinnit pysyy lähtökohtaisesti päällään ja ne voidaan tarvittaessa myydä. Tästä taas on seurauksena että hankkeet tulee isoimpien kaupunkien keskustoihin ei lähiöihin. Kohtuuhintaisia asuntoja valmistuu vähän kun halvoilla paikoilla on suurin markkinariski.
Kyse on asuntopolitiikasta kokonaisuutena eikä ARA:n toimivaltaan kuuluvista toimenpiteistä
Milloin ARAlta on otettu valtuudet pois ??
En löydä mistään lakimuutoksia, jossa olisi valtuuksia ja velvollisuuksia muutettu.