Helsinki tavoittelee rajua maanmyyntitulojen kasvua
Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen yltää 100 miljoonan euron maanmyyntituloihin tänä vuonna. Jos maanmyyntitavoitteet säilyvät samalla tasolla myös seuraavan viiden vuoden aikana, kaupungin pitää kasvattaa maanmyyntitulojaan lähes 45 prosenttia viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupungin maanmyyntitulojen keskiarvo on ollut noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen yltää 100 miljoonan euron maanmyyntituloihin tänä vuonna. Jos maanmyyntitavoitteet säilyvät samalla tasolla myös seuraavan viiden vuoden aikana, kaupungin pitää kasvattaa maanmyyntitulojaan lähes 45 prosenttia viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaupungin maanmyyntitulojen keskiarvo on ollut noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Kiinteistövirasto on selvittänyt kaupungin tulevien vuosien maanmyyntinäkymiä sekä tehnyt esityksen seuraavalle viidelle vuodelle asetettavien maanmyyntitavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Kiinteistövirasto arvioi, että jo olemassa olevan myytäväksi tarkoitetun tonttikannan lisäksi kaupungin pitäisi lähivuosina löytää rakentamattomia tai vuokrattuja tontteja myytäväksi sekä myydä ulkokuntien kiinteistöjä vähintään noin 200–210 miljoonalla eurolla.
Maanmyyntitulojen lisäämiseksi kaikki säätelemättömään asuntotuotantoon varattavat tontit tulisi jatkossa pyrkiä luovuttamaan ensisijaisesti myymällä. Tämän vuoksi kaupungin pitäisi lisätä hintakilpailujen määrää ja järjestää kilpailuja myös esikaupunkialueilla. Vuoden 2013 lopulla kaupungilla oli varattuna tontteja yhteensä noin 12 500 asuntoa varten ja niistä noin 40 prosenttia oli varattu sääntelemättömään asuntotuotantoon. Maanvuokraus säilyisi kuitenkin edelleen pääasiallisena luovutustapana, koska kaikki säänneltyyn asuntotuotantoon – kuten Ara-vuokratuotantoon ja hitas-tuotantoon – tarkoitetut tontit luovutettaisiin edelleen vuokraamalla.
Lisäksi kaupungin tulisi selvittää mahdollisuudet tarjota jo vuokrattuja asuntotontteja vuokralaisen ostettavaksi alkuperäisen vuokrasopimuksen päättyessä. Kaupungilla on tällä hetkellä voimassa yhteensä 5 150 asuntotonttien maanvuokrasopimusta, joista 170 päättyy vuoden 2015 lopussa.
Toimitilatonttien osalta kiinteistövirasto ehdottaa siirtymistä käytäntöön, jossa tontti luovutetaan ensisijaisesti myymällä. Mikäli toimitilatontti vuokrataan, sisällytetään sopimukseen velvoite tontin ostamisesta määräaikaan mennessä.
Kaupunki teettää kuluvan vuoden aikana selvityksen ulkopaikkakunnilla sijaitsevan 6 000 hehtaarin maaomaisuuden myyntimahdollisuuksista. Kiinteistöt on arvioinnin perusteella tarkoitus jakaa kolmeen luokkaan: pidettäviin, kehitettäviin ja myytäviin.
Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta käsittelee kiinteistöviraston esitystä torstaina 20. maaliskuuta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Helsinki tavoittelee rajua maanmyyntitulojen kasvua”
Tämä edellyttäisi maksukykyisiä loppuasiakkaita. Se että Helsinki on onnistunut ulosmittamaan tähänastisen maksukyvyn nousun ei ole tae siitä, että se maksukyky pysyisi jatkossa edes nykyisellä tasolla. Päinvastoin. Kaikki merkit viittavaat siihen, että tulotaso ja rahoitusmahdollisuudet ovat siirtyneet alenevalle trendille. Erityisesti se ketjun ensimmäinen osapuoli – ensiasunnon ostaja – on jatkossa leikissä mukana vain olennaisesti alemmilla hinnoilla.
Fiksu Helsinki unohtaisi tasearvot ja satsaisi kassavirtaan: kaavoittamalla ja tuomalla rakentamisen piiriin niin paljon maata, että tontin hinta ei olisi yhdenkään hankkeen este ei veronmaksajien tuloa voisi estää. Vielä fiksumpaa olisi suunnitella tämä koko pääkaupunkiseutua koskevaksi.
Ja samaan aikaan joku kovasti kyselee, miksi asunnot maksavat niin paljon.
Ihmisten – ja erityisesti – päättäjien tyhmyys aliarvoidaan aina.
Ei ihme, että olemme taas kolmannen maailmansodan partaalla.
Kuntien kannattaa pitää kiinteistöjen hintoja korkealla alueillaan, jos haluavat maksimoida pitkällä tähtäimellä kiinteistöverotuloja. Kiinteistöt harvemmin voivat loikata mihinkään, ja siirtyä näin halutessaan välillä toisen tasoisen verotuksen piiriin, toisin kuin ihmiset veronmaksajina.
Amen. Olipa hyvin sanottu. Kolmannesta maailmansodasta en nyt ehkä vielä puhuisi kuitenkaan.