Lehden arkkitehtuuriin erikoistunut toimittaja Kriston Capps ei innostu Helsingin kilpailun loppukilpailuun valituista ehdotuksista. Hänen mielestään kaikki finaaliin selvinneet ideat ovat huonoja. Hänen mielestään ylipäätään kilpailu on kunnolla järjestetyn arkkitehtuuri-ideakilpailun irvikuva.
Capps nostaa esiin kilpailun taustan ja tuomarityöskentelyn. Espanjalaisen arkkitehtuurikollektiivi Taller de Casquerian mukaan tuomaristo käytti hätäiset viisi minuuttia kunkin kilpailuun tulleen 1715 ehdotuksen tutkailuun eli yhteensä 142 tuntia tai 18 päivää. Osallistujien arvioidaan käyttäneet yhteen ehdotukseen noin 9 700 euroa. Cappsin mukaan Guggenheim siis sai ilmaista arkkitehtuurisuunnittelua ja ideoita yhteensä noin 18,6 miljoonan euron arvosta.
”Jos suunnittelukilpailut ovat pahasta suunnittelijoille, tämä oli huonoin kaikista järjestetyistä suunnittelukilpailuista. Tämä kilpailu ei vain imenyt ilmaisia ideoita globaalista innokkaiden suunnittelijoiden joukosta, mutta järjesti ne vielä valtavaksi verkkogalleriaruudukoksi edistäkseen omaa asiaansa. Se ei ollut kunniaksi suunnitelmien erilaisuudelle. Se ilkkui arkkitehtuurille”, Capps kirjoittaa.
Cappsin mukaan Eteläsataman arvokas tonttipaikka jo yksistään olisi vaatinut tuomaristoltakin enemmän harkinta-aikaa. Nyt näyttää hänen mukaansa siltä, että kilpailun avulla haluttiin vain luoda hypetystä museohanketta kohtaan eikä valinnassa huomioitu parhaita vaihtoehtoja.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “CityLab tyrmää Helsingin Guggenheim-kilpailun”
Viisi minuuttia ehdotuksen arviointiin? Sehän on enemmän kuin Idols-kilpailussa, mutta toki vähemmän kuin mitä kuluu aikaa kirjallisuuden Finlandia-palkinnon valintaan tai elokuvan oscareista päättämiseen. Ehtivätkö tuomarit todella miettiä julkisivujen lisäksi myös sitä miten talo toimisi museokäytössä ja kuinka hyvin se sopisi tontille ja ympäristöönsä? Aika ammattilaisia tai velikultia.
Tärkeintä kilpailussa taisikin olla ehdotusten määrä ja iso hypetys Guggenheim-brändin ympärillä.
Netissä yleisö voi valita mieleisensä kuudesta ( 1…6 ) ehdotuksesta’. Näin ei saada oikeaa tulosta. Valikkoon on lisättävä välittömästi myös 0-vaihtoehto.
Ainoa syy, jotta helsinkiläisenä olisi tuota voinut kannattaa, olisi ollut mahtava rakennus joka olisi mahdollistanut kaupallisen menestymisen ja laajentanut mahdollisuuksia myös muille matkailualan yrittäjille. Nyt kun sitäkään ei tule, niin mikä hyöty Helsingille tuosta olisi? Jos Helsingin taide-elämän täytyy saada uusi museo, johon varmaan on syytä, niin tekee sen sitten omiin nimiin. Nyt kuitenkin on tulossa yksityisrahalla Amoksen uusi museo ja julkisella uusi Keskustakirjasto, joten minusta nuo lisää merkittävästi kulttuuritarjontaa ja ovat paljon mielekkäämpiä, kuin vain matkailijoita Helsinki-Vantaalta houkuttelemaan tuleva hunajapurkki, joka näyttää jäävän aika mitäänsanomattomaksi. Kuitenkin ollut hauskaa nähdä jenkit löysässä hirressä selittelemässä, mutta nyt peli poikki.
Guggenheim-museo rakennettiin alunperin Bilbaoon ja ideastaan sinne se kuuluukin. Koko Helsingin hanke tulisi hylätä. Museo-ajatus on hyvä ja meidän tulisi suunnittella kokonaan oma ympäristöömme sopiva rakennus. Se, että koitamme tuoda Guggenheimia Helsinkiin mielestäni antaisi kuvan, ettemme itse pysty luomaan vastaavanlaista.