HS: Ministeriö pohtii tulotarkistuksia tuetussa vuokra-asumisessa

Valtiovarainministeriö kaavailee määräaikaisia tarkistuksia valtion rahoittamien vuokra-asuntojen asukkaiden tulotasoon, kertoo Helsingin Sanomat. Nykyisin tulot ja varallisuus tarkistetaan vain asuntoa hakiessa.

Valtiovarainministeriö kaavailee määräaikaisia tarkistuksia valtion rahoittamien vuokra-asuntojen asukkaiden tulotasoon, kertoo Helsingin Sanomat. Nykyisin tulot ja varallisuus tarkistetaan vain asuntoa hakiessa.

Ministeriössä harkitaan, pitäisikö vuokrasopimuksista tehdä esimerkiksi viiden vuoden mittaisia, jolloin tulotaso tulisi tarkistettavaksi säännöllisesti.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pula. Helsingissä tämä on johtanut siihen, että markkinoihin nähden huokeissa kaupungin asunnoissa vuokralaiset vaihtuvat hitaasti. Helsingissä valtion tuella on rakennettu lähes puolet vuokra-asunnoista.

Helsingin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo sanoo lehdessä, että vuokrasopimusten määräaikaisuus lisäisi turvattomuutta. Leijon mukaan slummiutumisen riski kasvaisi, jos alemman keskiluokan ja huonoimmin toimeentulevien sosiaalinen sekoittaminen rikotaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “HS: Ministeriö pohtii tulotarkistuksia tuetussa vuokra-asumisessa”

  1. Aika merkillinen kaavailu, kun nykyään ei varsinaisesti ole tulorajoja olemassa valtion rahoittamiin vuokra-asuntoihin. Omaisuusrajat on kyllä olemassa. Vai onko ne tulorajat tarkoitus saattaa uudelleen voimaan? Veikkaanpa, että tyhjäkäyttö moninkertaistuisi, ainakin Pohjois-Suomessa.

  2. Onkohan VM oikeasti perhetynyt tähän(kään) asiaan, kun siellä ei tiedetä, että tulorajat asunnonhaussa poistettiin jo viime vuosikymmenellä.

  3. Jyvitys olisi syytä ottaa myös tarkasteluun. Ei ole oikeudenmukaista että alle 60 m2 asunnoissa asuvat ”tukevat” isoissa asunnoissa asuvien vuokranmaksua. Asian käsittely jäi sillensä 2007 ja jyvitysratkaisu jäi avoimeksi. Lapsiperheille ja muille ”väljästiasuville” tulee saavutettu etu järjestää vaikka kelan kautta. Nykyinen jyvitysjärjestelmä ja vastikkeiden tasausjärjestelmä tukevat vapaarahoitteisten sijoitusasuntojen korkeita vuokria.

  4. Tulojen vaiktus asukasvalintaan (ARA):

    ”Vaikka tulorajoja ei enää ole, tuloarvostelu ei ole poistunut, vaan hakijoiden tulot kuuluvat edelleen asukasvalintaperusteisiin tasavertaisena tekijänä asunnon-tarpeen sekä varallisuuden kanssa ja tulot on otettava huomioon hakijoita etusijajärjestykseen asetettaessa.”

    Sovellusohjeet opastavat tarkemmin miten pisteytys suoritetaan.
    Taantuvilla paikkakunnilla hakijoita on vähemmän jolloin suurempituloinenkin voi saada asunnon. Ruuhkasuomessa on tarpeeksi pienituloisiakin hakijoita, tällöin keskituloiset jää väliinputoajiksi rahat ei riitä omistusasuntoon ja vuokra-asuntoa ei saa.

    1. Juuri näinhän se on. Mutta kun niitä tulorajoja ei kuitenkaan ole olemassa, niin millä perusteella asukkaalle voidaan ilmoittaa, että ei enää saa asua asunnossa? Omaisuuden perusteella kyllä voitaisiin kieltää asuminen jos se menee uudessa tarkastelussa rajoista yli. Tulojen perusteella pitäisi aina kysellä viiden vuoden välein, että onko pienempi tuloisia halukkaita asumaan juuri siihen asuntoon. Naurettavaa.

  5. Tässä halutaan ampua tykillä hyttystä. Jos sadasta vuokralaisesta yhdellä on pysyvä, hyvin palkattu työ, niin antaa asua sosiaalisessa vuokra-asunnossa jos haluaa. Todennäköisesti ei kauan halua.

    1. Edellinen asuntoministeri piti 12 euroa kohtuullisena vuokrana Helsingissä ja ajoi läpi valtiolle oman vuokrataloyhtiön.
      Moni voi pysyä vuokra-asunnossaan tuolla hinnalla pitkäänkin.

    2. ARA:n rahoittamista nuorisoasunnoista pitää tietyissä yhtiöissä muuttaa pois kun asukkaan yläikäraja tulee täyteen, samoin opiskelija-asunnoista on lähdettävä.
      Miksi asunnot eivät voisi olla määräaikaisia, tulorajat ovat kaikkien tiedossa ja tarkistuksessa tulisi vuokrankorotus asteittain jos tulot antavat myöten. Vapautuisi asuntoja pienituloisille työntekijöille ja mahdollistaisi muutot työn perässä ja halpojen tonttien kautta kanavoitu tuki menisi oikeille tahoille.

      1. Vai että tulorajat ovat kaikkien tiedossa.. Ei minun tiedossa ainakaan. Sano nyt mitkä ne tulorajat ovat kun kukaan muu – ei edes ARA – niitä tiedä.

        1. Ei rajoja ole vielä, mutta mikä niiden määrittämisen mukamas estää. Näin veronmaksajana harmittaa että lapsilisiä leikattiin 110 miljoonaa / vuosi ja samaan aikaan pääomitettiin kymmenillä miljoonilla valtion kassasta vuokra-asumisyhtiötä. lisäksi tonttien luovutukset alle markkinahinnan ovat pois kaupunkien tai valtion kassasta.
          MAL sopimusten vuoksi kaupungit edellyttävät jopa yksityisten kaavoittamille tonteille maankäyttösopimuksissa ARA tuotantoa.
          Tukea siis tulee ja varmasti on tarpeen, miksi tukea sellaisia jotka pärjää omilla tuloilla.
          Ja löytyihän lapsilisäleikkauksiinkin matemaattinen malli miksi ei vvuokrin ei voisi kehittää laskentamallia.

          1. Hesarissa oli paljon kommentteja. Yksikin kirjoitti, että ei se ole keltään pois jos saa nauttia alemmasta vastikkeesta. Toinen sanoi, että kaupunki saa kymmenessä vuodessa velattoman asunnon. Kymmenessä vuodessa 15 e/m2 vuokrasta kertyy 15 e/m2 x 12 kk x 10 vuotta = 1800 e. Josta siis vielä pois hoitokulut (4 e/m2). Toimii hyvin, jos saa asunnon hintaan 1800 e/m2 Helsingistä.

          2. Vuokra-asunnossa ei riitä 4 euron vastike, oikea luku on 6. Omistusasunnossa asukas huolehtii itse asunnon sisäpinnoissa, vuokratalossa omistaja laatoittaa kylppärit, uusii keittiökalusteet, kodinkoneet, vaihtaa lattianpäällysteet ja maalaa seinät kustannuksitta.

            Tästä kustannusjaosta, muutoista ja eräistä muista syistä johtuen 10 vuotiaassa vuokrahuoneistossa on tehtävä suhteellisen raskas remontti.

            Kiva että on järjestelmä jossa muut vuokralaiset (tasausjärjestelmä) ja veronmaksajat maksavat uusissa vuokra-asunnoissa asuvien ylikorkeat vuokrat.

  6. Helsingin kaupungin vuokra-asunnon saanti halutusta paikasta on vuokralaiselle lottopotti, joka maksetaan vuokralaiselle vuosikymmien kuluessa. Helsingin perimät vuokrat ovat selkeästi alle markkinahintojen.
    Miksi yksittäisten asukkaiden pitäisi päästä nauttimaan halvasta vuokra-asunnosta tästä ikuisuuteen?

    Halutuilla alueilla (mm. keskusta) voisi olla mekanismi, jossa esim. 10 vuoden jälkeen Helsingin perimä vuokra lähestyisi markkinavuokria. Mutta tämähän ei käy, koska puoli-ilmainen vuokra-asunto on (harvojen) saavutettu etu

Vastaa käyttäjälle Rakentaja Peruuta vastaus