Lukuisat kuolemat synkistivät työturvallisuustyötä

Rakennusteollisuus on ajallisesti puolivälissä nollatapaturmatavoitteessaan. Tapaturmalukujen valossa tavoitteesta ollaan kuitenkin pahasti jäljessä ja lisäksi lukuisat kuolemantapaukset synkistivät alkanutta vuotta.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Rakennusliikkeiden työturvallisuudessa alkoi iso harppaus vuosituhannen alussa, kun Skanska aloitti kurikampanjan, jossa johto vedettiin henkilökohtaiseen vastuuseen työturvallisuuden paranemisesta. Suomen heikot työturvallisuusluvut olivat herätttäneet konsernijohdon.

CRH teki betoniteollisuudessa samoin. Esimerkki tarttui ja työturvallisuukilpailujen avulla yritykset ovat sparranneet toisiaan.

Vuosien 2005–2013 aikana rakennusalan tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia laski 82:sta 64:ään. Isoissa rakennusyrityksissä kehitys on ollut vielä huomattavasti nopeampi. Ainakaan Skanska Oy:llä, Ruduksella tai Finnsementillä ei ole enää mitään hävettävää työturvallisuusluvuissaan konsernikohtaisissa vertailuissa.

Lemminkäinen Talon esimerkki kertoo hyvin, mikä vaikutus järjestelmällisellä työturvallisuuteen panostamisella on ollut.

”Vuonna 2008 rakennettiin työturvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka avulla yhteiset tavoitteet, ohjeet ja seurantamenettelyt otettiin käyttöön kaikissa toimipaikoissamme ympäri Suomen. Tällä keinoin tapaturmataajuus saatiin puolitettua tasolle 30. Vuonna 2013 siirrettiin työturvallisuustyön painopistettä lähemmäs työntekoa työmaille ja otettiin käyttöön sarja toimenpiteitä, joilla tapaturmataajuutemme on laskenut tasolle 10”, Lemminkäinen Talon turvallisuuspäällikkö Marjut Valtonen sanoo.

Seitsemän kuoli tapaturmissa vuonna 2014

7.1.2014 Työntekijä (urakoitsijan projektipäällikkö) putosi sellutehtaan kattilan asbestipurkutyömaalla tasanteelta noin 20 metrin korkeudesta. Hän ei käyttänyt onnettomuushetkellä putoamissuojainta.

16.4.2014 Murskauslaitosta oltiin purkamassa siirtokuntoon murskausasemalla. Työntekijä oli laskemassa murskausaseman suojalaitaa, kun putosi kartiomurskaimen päältä noin 3–4 metrin korkeudesta päälleen maahan.

9.5.2014 Kaksi työntekijää kuoli kaivantotyössä maansortuman seurauksena.

4.9.2014 Hirsihuvilatyömaalla rakennusmies putosi paikalla rakennetulta työtasolta yli 2 metrin korkeudesta. Työtaso oli kaiteeton, ja työtasona olleet 3 lankkua oli kiinnittämättä runkoon. Kaidepuutteet oli työmaalla havaittu kaksi viikkoa ennen tapaturmaa.

3.12.2014 Kerrostalotyömaalla työmies kuoli kaivinkoneen aiheuttamiin vammoihin. Rakennusammattimies ruhjoutui noin 4 metriä syvässä kaivannossa.

3.12.2014 Työntekijä jäi kaatuvan sähköpylvään alle linjan purkamisen yhteydessä. Maarakennusyrittäjä purki energiayhtiön sähkölinjaa.

Vuosi alkoi synkästi

5.1.2015 Kirvesmies putosi telineeltä noin 2 metrin korkeudesta rakenteilla olevalla omakotitalotyömaalla Kuhmoisissa.
8.1.2015 Paalutuskone putosi mereen Helsingissä Sompasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettavan Isoisänsillan työmaalla. Silta tulee kevyen liikenteen käyttöön. Koneen kuljettaja hukkui.

23.1.2015 Putkimies kuoli sähköiskuun Helsingissä. Putkiasentaja oli mennyt kerrostaloasuntoon avaamaan tukkeutunutta viemäriä, kun hän sai sähköiskun pistorasiasta.

12.2.2015 Keski-ikäinen mies sai surmansa Uuraisilla toimivassa betonivalimossa. Työntekijä puristui kuoliaaksi ontelosahan ja valukoneen väliin.

Nollatavoitteesta ollaan jo jäljessä

Rakennusteollisuus RT asetti vuonna 2010 tavoitteeksi nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mennessä. Aikaa tästä on mennyt jo puolet. Nykyisellä tahdilla, jossa tapaturmataajuus laskee keskimäärin vain 1–2 pistettä vuodessa, siihen ei päästä. Liiton mukaan tärkeintä onkin suunta.

Skanska on päässyt suurista rakennuskonserneista lähimmäksi nollaa, mutta silläkään kehitys ei ole viime vuosina ollut enää suoraviivaista.

”Huolestuttavaa on, että vuosia jatkunut hyvä työturvallisuuskehityksemme on pysähtynyt. Meillä on useita yksiköitä, jotka ovat todistaneet, että on täysin mahdollista työskennellä ilman tapaturmia.Meidän on nyt saatava kaikki yksikkömme tälle tasolle”, toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti toteaa.

Kuolemantapaukset pakottivat muutoksiin

Kolme kuolemaan johtanutta työtapaturmaa samantyyppisillä liikkuva-alustaisilla puominostimilla eli niin sanotuilla kuukulkijoilla oli Skanskalle liikaa. Yhtiön Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Norjassa sijainneilla työmailla vuosina 2009, 2012 ja 2014 sattuneet puristusturmat saivat Skanskan vaatimaan nostimiin turvakatkaisinta.

”Jos nostimen operaattori on puristumassa ohjaimien ja esimerkiksi katon väliin, turvakatkaisin pysäyttää nostimen liikkeen ja vetää sen taaksepäin. Suomessa saamme ensimmäisiä turvakatkaisimia käyttöön toukokuussa. Esimerkiksi Ramirent asentaa laitteen 80:een vuokraamaamme kuukulkijaan vuoden loppuun mennessä”, Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino kertoo.

Leinon mukaan uudistus ei olisi tapahtunut ilman Skanskan vakavien onnettomuuksien protokollaa, jossa kuolemaan johtaneet onnettomuudet käsitellään yhtiön hallituksessa.

Helpoimmat keinot työturvallisuuden parantamiseksi on jo käytetty. TR-mittauksin, turvallisuushavainnoin ja henkilökohtaisten suojavälineiden käytön pakollisuudella on varmistettu, että olosuhteet ovat kunnossa. Sen jälkeen painopiste on siirtynyt koulutukseen ja asenteisiin; oman työturvallisuuden ohella on katsottu työkaverinkin perään.

Infratöissä monta vaaran paikkaa

Graniittirakennus Kallio on parantanut työturvallisuuskilpailujen menestyksen kautta selvästi mainettaan. Tammikuussa yritykselle tapahtui kuitenkin Espoon Kauklahdenväylällä vakava tapaturma, kun nostokoneen puomi osui liian lähelle korkeajännitejohtoa. Syntynyt valokaari iski kolmeen kuopan pohjalla olleeseen työmieheen, jotka saivat vakavia palovammoja.

Onnettomuus pakotti miettimään käytäntöjä uudelleen. Sähkölinjan alla ollut kone oli vaihtunut toiseen, joka nosti taakkoja paljon pystympään. Kuljettaja ei käynyt ilmoittautumassa eikä työnjohto ollut riittävän valpas huomaamaan riskin kasvua.

Omilla miehillä turvallisemmin

Rakennus Oy Wareco on yksi turvallisimmista keskisuurista rakennusliikkeistä. Talousjohtaja Ilkka Ylisen mukaan kaikki lähtee siitä, että johto arvostaa työsuojelutoimikunnan erittäin aktiivista toimintaa, joka pääosin tapahtuu työmailla. Se on saanut konkreettisia tuloksia aikaan asenteiden, koulutuksen ja suojainten käytön suhteen.

”Hyvä työturvallisuus Warecolla perustuu vakinaiseen henkilökuntaan ja vähäiseen vaihtuvuuteen”, Ylinen sanoo.

Talousjohtajana hän on tyytyväinen: ”Hyvä työturvallisuushistoria ja luottamus siihen, että työturvallisuus on hyvällä tolalla jatkossakin, antaa mahdollisuuden mitoittaa vakuutusmaksut Warecon tapaturmahistorian mukaan eikä koko alan korkeiden tapaturmatilastojen mukaisesti.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lukuisat kuolemat synkistivät työturvallisuustyötä”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi