Espoo on Suomen rakentamisvihamielisin kaupunki, Vantaa ystävällisin

Rakennusteollisuus antaa tylyä palautetta Espoolle. Yrittäjien mielestä se on rakentamisvihamielinen valittajien kaupunki, jossa kaiken lisäksi lupien saanti venyy ja lupa-arkkitehdit pistävät omia, kustannuksia lisääviä puumerkkejä suunnitelmiin. Vantaata sen sijaan kehutaan siitä, että se haluaa toimia rakentamisen kätilönä eikä poliisina.

 

Rakentajien mielestä kuntakohtaiset erot lupaprosessin sujuvuudessa ja käsittelyajoissa ovat valtavat ja varsinkin paloviranomaiset tulkitsevat eri alueilla samoja asioita vastakkaisesti. Paljon ongelmia on myös maa-ainesten ottoluvissa ja ympäristöluvissa. Tämä käy ilmi Rakennusteollisuus RT:n yrityksille lähettämässä rakentamisen sujuvuuskyselyssä.

”Espoo on hankaluudessaan ylivoimainen ykkönen. Rakennusluvan saaminen voi kestää jopa 6–9 kuukautta. Viranomainen puuttuu prosessissa asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, palaute on epäoleellista ja yhteistyö ja palvelu olematonta”, yksi yritysjohtaja ihmetteli.

Virkamiesten lisäksi espoolaiset itse ovat maan pahimpia rakentamisen jarruttajia yltiöpäisessä valitusinnossaan.

”Välillä tuntuu, että täällä asuu juristi lähes joka talossa”, Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko sanoi pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa.

Ympäristöministeriön tilastojen mukaan espoolaiset valittivat silloin lähes joka kolmannesta asemakaavasta. Helsingissä valituksia oli 14 prosenttia, mutta Vantaalla vain seitsemän prosenttia.

Mielivaltaisia tulkintoja kunnissa

Espoon jälkeen eniten kritiikkiä keräsi Kuopio, mikä on yllättävää Saaristokaupungin sujuvan rakentamisen jälkeen.

”Kuopiossa kysellään turhia lausuntoja lupaprosessin aikana ja palomääräysten tulkinta on Suomen raskainta”, yksi kyselyyn vastannut totesi. Ehkä pelastus- ja palo-opiston läheisyys näkyy tiukkuudessa.

Valtakunnallisesti toimiville yrityksille kuntien vaihtelevat käytännöt voivat aiheuttaa jopa laaturiskejä, kun toimintamalleja ei voi vakioida.

Pahimmillaan kuntien lupa-arkkitehdit alkavat itse suunnitella taloja omien mieltymystensä mukaisiksi: ”väärä vihreän sävy, liian lyhyet räystäät.” Hankkeita on jopa peruuntunut, kun hinta on noussut kohtuuttomasti alkuperäisestä arviosta.

Mallia Vantaasta

Espoolaisilla virkamiehillä olisi lyhyt matka käydä katsomassa miten asiat voisi hoitaa, sillä Vantaata kehuvat kaikki. Sen toiminta on nopeaa, joustavaa ja palveluhenkistä, mistä parhaaksi esimerkiksi nostetaan Kivistön rakentaminen.

Yhdistetään Espoo Vantaaseen?

Rakennusalan yrittäjien kritiikki Espoota kohtaan on tullut vuosien aikana selväksi. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko yritti muutama vuosi sitten korjata asiaa hakemalla rakennusvalvonnan johtajaa talon ulkopuolelta. Hankalaksi mielletty työilmapiiri ei kuitenkaan houkuttanut päteviä hakijoita.

Rakennusteollisuus on ehdottanut, että pienet kunnat  parantaisivat toimintaansa yhdistämällä rakennusvalvontoja ylikunnallisiksi. Puolileikillään voisi ehdottaa, että näin tehtäisiin myös pääkaupunkiseudulla. Vantaan rakennusvalvonnan hyvät käytännöt saataisiin siten käytäntöön myös Espooseen. Nyt Espoon rakennusvalvontaa ohjataan Kauniaisista, joten miksi sitä ei voisi ohjata yhtä hyvin tai vielä paremmin Vantaalta käsin?

Espooseen kohdistunut rakentajien kritiikki oli odotettu, mutta kriittisyys Kuopiota kohtaan oli yllättävä. Tähän saakka sieltä on päinvastoin kuulunut kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta esimerkiksi Saaristokaupungin rakentamisessa. Vaikuttaako Pelastusopiston läheisyys siihen, että kaupunki haluaa vetää paloasioissa Espootakin tiukeampaa linjaa?

Vantaalla on omaksuttu Oulun rakennusvalvonnan lanseeraama ajatus, että lupaviranomainen on mieluummin kätilön kuin poliisin roolissa.

Teollisuus opettanut joustavuutta Kotkassa

Myös Kotkaa rakennusyrittäjät kehuvat. Siellä viranomaisten toiminta on asiallista ja nopeaa.

”Ilmeisesti teollisuuspaikkakunnalla on opittu käsittelemään isojakin lupia. Siellä ei ole jonninjoutavaa varmistelua”, RT:n kyselyssä vastattiin.

Mitä pienempi kunta, sitä joustavammat ja nopeammat ovat kyselyn mukaan käytännöt. Isoissa kunnissa on usein liikaa byrokratiaa. Kuitenkin vaikka Helsingin toimintaa pidetään raskaana, pidetään sitä kuitenkin suhteellisen toimivana.

Isoista kunnista kehuja keräävät Vantaan ja Kotkan lisäksi Turku, Tampere, Pirkkala, Harjavalta ja Oulu sekä Seinäjoki, jossa kaavoitus kestää 1–3 vuotta, kun naapurikaupungissa Vaasassa siihen menee 3–10 vuotta.

Parhaita kuntia yhdistää selkeä johtamisjärjestys niin, että kaavoitus etenee ennakoidusti. Niissä kaupungeissa, joissa on johtamisongelmia, kaavoitus jää helposti byrokratian jalkoihin eikä rakentaja tiedä, kenen kanssa asioista voi keskustella.

Sujuvuus on halusta kiinni

Positiivisinta kyselyssä oli, että 134 vastaajalta tuli peräti 128 esimerkkiä hyvin sujuneesta lupaprosessista. Yhteistä näille oli, että kunnassa oli yhteistyöhön pyrkiviä virkamiehiä, joiden kanssa pystyi keskustelemaan ennakkoon hankkeesta.

”Monista kunnista löytyy jo esimerkkejä edistyksellisistä, nopeista ja palvelevista kaavoituskäytännöistä. Piiskaksi kaikille on asetettava määräajat kaava- ja lupaprosessien kestolle sekä valitusten käsittelylle,” Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Yrityksen omalla toiminnallakin koetaan olevan merkitystä. Sosiaalisen hyväksynnän eteen kannattaa tehdä työtä, sillä esimerkiksi asukasillat pienentävät valitusriskiä.

Toisaalta asfaltinvalmistus ja maa-ainesten otto ovat niin häiritseviä toimintoja, että niistä saatetaan valittaa joka tapauksessa. Siksi hanke kannattaa myydä asukkaille esimerkiksi virkistyalueena, jollaiseksi rakennuspaikka myöhemmin tehdään.

Valitukset aiheuttavat työttömyyttä

Lupabyrokratian ohella rakentajien riesana on valitusten määrä ja valitusprosessin pituus.

Viime viikon Rakennuslehdessä kerrottiin mikkeliläisestä rakennuskonsernista, jonka lähes koko henkilökunta on lomautettuna odottamassa hankkeista tehtyjen valitusten käsittelyä.

Vaikka valtaosa valituksista yleensä kaatuu oikeudessa, menee niiden käsittelyyn vuosia tai jopa vuosikymmen. Pienelle yritykselle odotusaika voi olla liikaa, ja hanke saattaa jäädä toteutumatta. Valitusten pitkä käsittelyaika onkin tärkeä houkutin valittaa – vaikka kiusallaankin, sillä valittaminen ei maksa juuri mitään vaan on kansalaisoikeus.

Helsingissä esimerkiksi keskustan kohutun talousmaantieteellisen raportin yksi kirjoittajista, tekniikan tohtori, sai valituksellaan lykättyä Kalasataman rakentamista usealla vuodelle. Valituksen perusteluna oli tornitalojen tuulisuus, mutta raportissa tuli esiin todellinen syy eli kirjoittajan uskomus Helsingin asuntorakentamisen ja kasvun vahingollisuudesta muulle maalle.

Yrittäjien mitta täyttynyt

Rakennusalan yrittäjien mitta on täyttynyt. Heidän on vaikea ymmärtää, miksi viranomaiset eivät keskustele keskenään vaan valittavat jopa toistensa päätöksistä. ELY:n ympäristöasiantuntijat ohjaavat valitusten kautta rakentamista jopa ohi luvittavien viranomaisten. Kaiken lisäksi ELY on niin rutinoituneen ammattitaitoinen valittaja, että se pärjää hyvin oikeudessa.

Yhtenä ratkaisukeinona RT esittää, että lupa pitäisi saada yhdeltä luukulta määräajassa, mikä tarkoittaa sitä, että hankkeelle nimitettävä lupaviranomainen koordinoisi koko lupaprosessin käsittelyä.

Kunta- ja viranomaiskohtaisia eroja lupien käsittelyssä on RT:n mukaan syytä pienentää. Varsinkin palomääräysten tapaisiin vaikeisiin asioihin pitäisi saada yhtenäiset tulkinnat sen sijaan, että yksittäinen kunnan tai kaupungin palotarkastaja hakee kuuta taivaalta kustannuksista välittämätt

”Jäsenyrityksiltämme tullut palaute osoittaa myös, että ympäristömenettelyiden sujuvoittamista pohtineen niin sanotun Tarastin työryhmän toimenpide-ehdotukset osuivat  hyvin käytännön kipupisteisiin. Toivomme, että esitettyjä toimia aletaan nyt viedä voimakkaasti eteenpäin lupaprosessien sujuvoittamiseksi”, Tarmo Pipatti sanoo.

Hallitus karsii valituksia ja lupabyrokratiaa

Uusi hallitus onkin regoinut rakennusteollisuuden huoliin. Normitalkoot on ollut yksi pääministeri Juha Sipilän lempisanoista. Hallitusohjelmassa on lukuisia keinoja valitusten vähentämiseksi ja lupabyrokratian purkamiseksi:

•ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan               konsultoivaksi ja ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan.
•Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä ympäristöministeriössä luovutaan.
•Rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin.
•Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa, mukaan lukien YVA, sitovat käsittelyajat.
•Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus KHOn edellyttää ensin valitusluvan saamista.
•Valituslupapäätöksen saamiselle asetetaan sitova määräaika.
•Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja korotetaan.
•Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen.
Asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista
•Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä.
• Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoidaan esimerkiksi ennakkomenettelyllä.
•Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus.
•Isojen teollisten hankkeiden osalta käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely
•Rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Espoo on Suomen rakentamisvihamielisin kaupunki, Vantaa ystävällisin”

  1. Vantaa onkin sen mukaisesti Suomen rumimpia ja sekavimpia kaupunkeja. Eräänlainen Helsingin favela, jossa sivistyneistö ei haittaa gryndereiden mellastusta.

    1. ”Vantaa onkin sen mukaisesti Suomen rumimpia ja sekavimpia kaupunkeja. Eräänlainen Helsingin favela, jossa sivistyneistö ei haittaa gryndereiden mellastusta.”
      – Ja hajanainen Espoo keskuksineen on pk seudun omituisin keräelmä sinne tänne ripoteltuja saarekkeita ilman identiteettiä. Onpa sinne keskelle tiaputettu vielä omituisempi Kauniainenkin. Kauneus on katsojan silmässä joten Espoon Keskus se kaunis vasta onkin…? Espoo ja Kauniainen on molemmat PK seudun kehityksen jarruja jotka pitäisi poistaa kartalta lain voimalla.

  2. Ei Espoolla ja Vantaalla ole kovinkaan isoa eroa ole suhtautumisessa rakennusalan yrityksiin. Espoossa apulaiskaupunginjohtaja sai tuomion, kun keskusteli jopa omalla ajallaan rakentajien kanssa ja Vantaalla kaupunginjohtaja odottaa mahdollista tuomiota samasta asiasta. Pienissä kunnissa ja kaupungeissa tuo seurustelu on ollut helpommin järjestettävissä, kun kaikki tuntevat muutenkin toisensa ja jokainen päättäjä istuu saman jääkiekko-, jalkapallo- tai pesäpalloseuran hallituksessa tai vähintäänkin aitiossa.

  3. Vantaalla ei lupakäsittelyn aikataulu pitänyt ja palvelu lupakäsittelijän osalta tylyä sekä tavoitettavuus luokaton

  4. Tuo ero Espoon ja Vantaan välille syntyy siinä, että Vantaalla pyritään tekemään (ja on jo pitkään tehty) ensin lain vaatimukset täyttävä kaava, ja sitten sen mukaisesti saa rakentaa, Espoossa taas on pyritty Loukon puljun johdolla tekemään grynderivetoisesti kaavoja jotka sisältävät useita lainvastaisia ratkaisuja (muun muassa ELY-keskuksen jo kaavan valmisteluvaiheessa antamilla lusunnoilla on Espoossa monasti pyyhitty ahteria). Ja sitten ihmetellään kun näistä valittavat niin ELY kuin kansalaisetkin (ja perkele vielä voittavat ) ja prosessit venyvät ajallisesti moninkertaisiksi siihen nähden että kaikki olisi tehty alun alkaen lakien ja pykälien mukaan. ELY ei menesty valituksissaan siksi että se on rutinoitunut valittaja (massiivista jeesustelua Pipatilta), vaan siksi että se valittaa vain hankkeista joissa on sen mielestä toimittu lainvastaisesti (valitus voi ylipäätään mennä läpi vain laillisuusperusteella). Valitusten pitkiin käsittelyaikoihin lupa- ja oikeuprosesseissa on merkittävänä osasyynä se että niin monia hankkeita yritetään täysin tietoisesti ajaa ns. ”kepillä jäätä”-periaateella läpi lainvastaisessa muodossa, ja nämä hankkeet sitten ruuhkauttavat lupaprosessia seilateessan eri lupa- ja oikeusviranomaisten väliä. Siksi malli jossa grynderille kerrotaan heti jos tämän toiveissa on jotain mitä ei voi lain mukaan totetuttaa, on niin paljon parempi kuin se että nuoleskellaan grynderiä ja luvataan tälle maat ja taivaat ja sitten ihmetellään ja kiroillaan myöhemmin kun hanke törmää lakiesteisiin. Tälläkään ei tietenkään eliminoida ns. häirikkövalittajia eikä sitä että aina voi virkakoneistoon osua henkilöitä joilla ei ole mitään tajua hyvästä hallintotavasta

    1. Eikös grynderi tarkoita asuntorakentajaa ? Kovin vieraalta nuo kaavojen stävällisyysväitteet tuntuvat sillä sektorilla. Se on totta että kaavay ovat olleet luokattoman huonoja mm. Suurpellln ensimmäkset luvat vei 2 vuotta.
      Ensin piti käsitellä tonttikohtaisesti kaavapoikkeamat ja vasta sitten rakennusluoa, määräysteksteihi oli lipsahtanut jokin kerrosalaa koskeva virhe.
      Sopivasti ehti odotellassa tulla lama ja alue täyteen vuokra-asuntoja.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi