Rakennuslehden ja rakentamisen puoli vuosisataa – pääosissa Kokkila, Pajakkala, Isotalo…

Rakennuslehden 50-vuotisjuhlaelokuvassa Hannu Isotalo kommentoi parjattua aluerakentamista, Pekka Pajakkala 80-luvun hulluja vuosia ja Ilpo Kokkila selviytymistä lamasta ja Kampin rakentamisen kiemuroita.

Rakennuslehti perustettiin vuonna 1966, kun valtaisa lähiöiden rakentaminen oli juuri käynnistymässä. Arkkitehti Esko Miettinen kertoo, kuinka arkkitehdit joutuivat esimerkiksi Espoon Matinkylässä vääntämään kättä Hakan kanssa. Tuloksena oli kompakti kontaktikaupunki, josta tuon käsitteen keksijä, liikennesuunnittelija Pentti Murolekin on ylpeä, toisin kuin Vantaan Koivukylästä, jossa tavoitteeseen ei yhä hyvin päästy.

Lujatalon hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalon mukaan BES-järjestelmä mahdollisti betonielementtitalojen sarjatuotannon. Tärkeintä oli tehdä halpaa ja paljon, sillä Ruotsiin suuntautunut maastamuutto oli valtavan asunto-ohjelman avulla kyettävä nopeasti kääntämään maassamuutoksi. Laadusta ei kannettu huolta, sillä betonilähiöitä pidettiin väliaikaisena asumismuotona, kunnes Suomella olisi varaa parempaan. Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka olivat aluerakentamismallin keskeiset ”arkkitehdit”.

1970-luvulla rakentaminen ylikuumeni täysin ja hulluimpana vuonna valmistui lähes 74 000 asuntoa. Suhdanteet lähtivät jäähtymään vuosikymmenen puolivälissä öljykriisin myötä. Se synnytti energiansäästöinnon, jonka tulokset alkoivat valitettavasti näkyä myös ensimmäisinä homeongelmina.

Toinen kuuma keskustelunaihe 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa oli metron rakentaminen Helsinkiin. Rakennuslehdessä metrohanke haukuttiin moneen otteeseen, ja yksi keskeisistä kriitikoista oli Martti Sainio. Metron kannattaja Pentti Murole toteaa, että väittely kävi niin kiivaana, että hän ei olisi sopinut samaan oluttupaan metro-Sainion kanssa.

1980-luvun lopulla rakentaminen ylikuumeni. Foreconin suhdanneasiantuntija Pekka Pajakkalan mukaan kustannukset karkasivat rakentamisen hulluina vuosina, joista hän oli turhaan yrittänyt varoittaa etukäteen.

Professori Jarmo Leppiniemen mukaan kasinotalous näkyi erityisesti kiinteistöyhtiöiden viemisellä pörssiin. Kiinteistöt oli hankittu ylikalliilla hinnalla ja myytiin vielä kalliimmalla pörssihuuman sokaisemille yksityishenkilöille. Muutamaa vuotta myöhemmin kiinteistöihin suhtauduttiin samalla inholla kuin jos neuvottelupöydälle olisi heitetty kissan raato.

Ilpo Kokkila mursi suurten rakennusliikkeiden idänkaupan monopolin nappaamalla vuonna 1987 entiseltä työnantajaltaan Perusyhtymältä Rakveren jättiurakan. Kokkilan perustamasta SRV Viitosista tuli 1990-luvulla projektinjohtourakoinnin edelläkävijä, joka Nokia-hankkeiden ja Helsingin Kampin keskuksen myötä nousi rakennusliikkeiden raskaaseen sarjaan viimeistään 2000-luvulla. Sitä ennen hänen oli kuitenkin vietävä yritys vaikeiden lamavuosien yli. Kotimaan lamaan löytyi pientä helpotusta vientimarkkinoilta.

Rakentajat ovat olleet aina vuoristoradalla. Hulluja vuosia ovat seuranneet lamavuodet ja vakaan kasvun kauden ovat jääneet vähiin. 1990-luvun lama tuhosi perusteellisesti rakennusalan vanhat yritysrakenteet ja osin suomalaisen omistuksenkin.

Pisin vakaan kasvun kausi kesti vuodesta 1997 vuoteen 2008 alkuun. Sen jälkeen rakennusala on kamppaillut kansainvälisen finanssikriisin varjossa. Vuoden 2015 lopulla rakentaminen lähti kuitenkin kasvuun ja rakentamisen odotetaan olevan vuonna 2016 koko kansantalouden veturi. Rakennuslehdessä tämä on näkynyt työpaikkailmoittelun voimakkaana kasvuna ja viime syksystä lähtien. Alkuvuonna kasvu on vain kiihtynyt.

Jo lehden perustaja Tola Toivisen tavoitteena oli alan ensimmäistä ja ainoaa uutisviikkolehteä perustettaessa, tehdä lehdestä alan yhteinen rekrytointikanava. Toinen tärkeä asia hänellä oli riippumaton journalismi. Ilpo Kokkila toteaa toisella videolla, että lehdessä on joskus ollut uutisia, joita hän ei siellä olisi halunnut välttämättä nähdä. Rakennuslehdessä jo vuodesta 1984 työskennellyt toimittaja Auri Häkkinen sanoo, että on parempi, että alan kannalta tärkeät ja kiistanalaisetkin jutut voi lukea Rakennuslehdestä, koska sen toimituksella on paras kokemus ja osaaminen näiden juttujen tekemiseen. Myös päätoimittaja Veijo Käyhty korostaa kokeneen toimituksen merkitystä lehden menestyksessä.

Rakennuslehden 50-vuotisjuhlaelokuvan ovat käsikirjoittaneet toimituspäällikkö Seppo Mölsä ja Jenni Pohtala Source Creative Oy:stä, joka on vastannut kuvauksesta. Elokuvaan on haastateltu edellä mainittujen lisäksi mm. Pohjola Rakennuksen Juha Metsälää, Rakennusteollisuuden Tarmo Pipattia, RIL:n Helena Soimakalliota ja Rakennuslehden päätoimittajia Tola Toivista (98 v) ja Heikki Ranssia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakennuslehden ja rakentamisen puoli vuosisataa – pääosissa Kokkila, Pajakkala, Isotalo…”

  1. Mielenkiinnolla olen seurannut SRV:n työturvallisuutta koskevia juttuja, kuten, painostusta tulosten vääristelemiseksi. Mihinköhän nämä keskustelut ovat hävinneet? Mielenkiintoinen on myös näkemys siitä että SRV olisi monopolien rikkoja.. Tiedossa on että SRV on itse ollut luomassa maahan monopolia, kuten alihankkioiden välisiä hintasopimuksia.. firma joka pääosin tarjoaa kilpailuttamispalvelua (myös verorahoin rakennettaviin johteisiin) on mukana tässä toiminnassa, on vähintäänkin moraalisesti arvelluttavaa, ellei jopa laitonta.

  2. Pentti Murole ei nauttinut yleistä arvostusta kaikkien aluearkkitehtien keskuudessa.
    Syyt alueprojektien kahnauksiin löytyivät henkilöiden jääräpäisyydestä.

Vastaa